Hyppää pääsisältöön

Voiko lukivaikeutta hoitaa jo vauvana? - Uusi tutkimus alkamassa

Aivosähkökäyrän mittaus vauvalla
Aivosähkökäyrän mittaus vauvalla Kuva: Veikko Somerpuro aivosähkökäyrän mittaus

Dysleksi eli lukivaikeus on oppimisvaikeuksista tavallisin. Jos lapsella on dysleksia, hänen on tavallista vaikeampi oppia lukemaan ja kirjoittamaan. Uusi tutkimus yrittää selvittää, voisiko lukivaikeutta ehkäistä jo vauvana.

Tutkimusta on aloittamassa professori Teija Kujalan johtama ryhmä Helsingin yliopistossa. Professori kaipaa nyt perheitä, jotka voisivat tulla mukaan tutkimukseen.
- Etsimme perheitä, joille on syntymässä vauva ensi vuoden aikana. Tavoitteena on löytää 200 perhettä, joista mahdollisimman monella on lukivaikeuksia suvussa.

Viitteitä lukihäiriöstä näkyy jo vauvojen aivoissa

Jyväskylän yliopistossa on tutkittu puolen vuoden ikäisten vauvojen kykyä erotella äänteitä. Osa vauvoista kuului riskiryhmään eli vähintään toisella vauvan vanhemmista oli lukihäiriö.
Vauvoille soitettiiin lyhyempiä tai pidempiä ns. pseudosanoja eli merkityksettömiä sanoja. Aivojen vastetta mitattiin aivosähkökäyrillä. Näistä EEG-käyristä näkyi, että riskiryhmään kuuluvien lasten aivot erottelivat
äänteitä heikommin kuin vertailuryhmän lapset.

Yksilötasolla aivosähkökäyrä ei riitä kertomaan, kehittyykö lapselle myöhemmin lukivaikeus. Häiriön syntyyn vaikuttavat monet muutkin aivotason riskitekijät. Mutta ryhmätasolla tulos viittaa aivotoiminnan

Dysleksia = lukivaikeus = lukihäiriö

  • Dysleksia on vaiva, jolla on monta suomenkielistä nimeä. Sitä kutsutaan lukihäiriöksi, mutta alan järjestöt suosivat lukivaikeus-sanaa.
  • Arviolta 6-10 % suomalaisista on jonkinasteinen lukivaikeus.
  • Dysleksia on vahvasti perinnöllinen: jos lapsen lähisuvussa on lukivaikeutta, sama vaiva ilmenee lapsella noin 50% todennäköisyydellä.
  • Dysleksia ei liity muuhun älykkyyteen.
  • Dysleksian taustalla olevia geenejä tunnetaan jo toistakymmentä, mutta niitä etsitään lisää.

poikkeavuuteen.
- Tutkijat olettavat tällä hetkellä, että useimpien lukivaikeuksista kärsivien lasten aivoissa puheäänteiden muistijäljet ovat normaalia heikompia. Lukemaan opetellessa näitä heikkoja muistijälkiä ei saada yhdistetty kirjoitettuihin kirjaimiin, kertoo professori Teija Kujala.
Vauva kuulee äänteitä jo äidin kohdussa, mutta varsinainen herkkyyskausi äänteiden oppimiselle on heti syntymän jälkeen, ensimmäisen elinvuoden aikana.

Vauvat lukitreeniin

Lukivaikeuksista tiedetään, että niitä voi helpottaa treenaamalla. Lukemaan opetteleville on jo olemassa monenlaisia harjoitusmenetelmiä, joilla äänteiden ja kirjainten yhteyttä voi vahvistaa. Professori Heikki Lyytisen Jyväskylän yliopistossa kehittämä Ekapeli on niistä yksi. Ekapelin löytää täältä: www.lukimat.fi/ekapeli.
Professori Kujalan tutkimusryhmä aikoo nyt tutkia, voisiko lukivaikeuksiin puuttua jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Kujala aikoo ryhtyä treenaamaan vauvoja!
- Pyrimme rikastamaan vauvojen äänneympäristöä. Yksi tutkimusryhmä saa kuultavakseen äänteet ja musiikin yhdistäviä lauluja. Toinen ryhmä kuuntelee muita ääniä, esimerkiksi puhetta ja luonnon ääniä. Tarvitsemme myös vertailuryhmän, joka jatkaa elämäänsä normaaliin tapaan, selostaa professori.
Tutkijoiden oletus on, että kun vauvat kuulevat enemmän ääniä, se edistää kielellistä kehitystä. Erityisesti musiikin ja äänteiden yhdistelmän eli laulujen uskotaan auttavan. Musiikin vaikutuksista on tietoja jo ennestään.
- Esimerkiksi aivohalvauspotilaiden, joilla on puhevaikeuksia, on todettu saavan apua mielimusiikkinsa kuuntelusta. Musiikki lisää aivoissa mielihyvähormoneja, jotka taas ovat yhteydessä oppimiseen, kertoo professori Kujala.

Tutkimukseen voi osallistua

Tutkimukseen mukaan tulevien vauvojen aivosähkökäyriä mitataan heti tutkimuksen aluksi. Mittaukset antavat tietoa siitä, miten vauvojen aivot käsittelevät äänteitä. 2-3-vuotiaina testataan lapsen puhetaitoja.
Lopullinen vastaus siihen, oliko vauvaiän rikastetusta ääniympäristöstä apua lukivaikeuksiin, saadaan seitsemän vuoden kuluttua, kun lapset menevät kouluun 1. luokalle.
Professori Teija Kujala toivoo tutkimuksesta kiinnostuneiden perheiden ottavan sähköpostilla yhteyttä suoraan häneen. Professorin tavoittaa tästä osoitteesta: teija.m.kujala@helsinki.fi.

Kommentit
  • Ihminen haluaa levittäytyä avaruuteen

    Menemmekö Marsiin vai asteroideille, kun Maassa ei voi elää?

    Astrobiologia on kiinnostunut meidän kaltaisen elämän löytämisestä avaruudesta. Mutta voisiko Maan elämä siirtyä avaruuteen ja pärjätä siellä? Tarjoavatko Mars ja asteroidit olosuhteet, joihin ihminen levittäytyy? Mitä elämä vaatii jatkuakseen avaruudessa? Tästä puhuvat dosentti Kirsi Lehto ja tutkimuspäällikkö Pekka Janhunen astrobiologiaa-sarjassa.

  • Älylaitteet tyhmentävät koko ihmiskunnan – Aivotutkijan 5 vinkkiä keskittymiskyvyn elvyttämiseen

    Aivotutkija Minna Huotilaisen blogi

    Onko niin, että vuorokauden ainut hetki, jolloin mikään PIIP ei keskeytä keskittymistäsi on se aika, jonka nukut? Ja nukutko edes? Mikä on unen laatu, jos aamun ensimmäinen ja illan viimeinen teko on työsähköpostien tarkistus? Älylaitteet tyhmentävät koko ihmiskunnan, jos käytämme niitä näin huonosti. Sinun pitäisi keskittyä, mutta PIIP. Otat puhelimen käteen.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Suomen kansallisklassikko Tuntematon sotilas kasvaa näyttäväksi tv-sarjaksi Ylen kanavilla

    Viisiosainen sarja sisältää uutta materiaalia.

    Yle julkaisee ensimmäisenä TV1:ssä ja Yle Areenassa viisiosaisen Tuntematon sotilas -sarjan. Väinö Linnan kansallisklassikoksi muodostuneesta teoksesta kuvattu sarja alkaa TV1:n Kotikatsomossa sunnuntaina 30.12. kello 21.05. Loput neljä jaksoa nähdään tammikuussa sunnuntai-iltaisin kello 21.05. Kaikki viisi osaa julkaistaan kerralla katalogina Yle Areenassa 30.12. Tv-sarja laajentaa lokakuussa 2017 ensi-iltansa saaneen Tuntematon sotilas -elokuvan tarinaa.

  • Lista asioista, joita vihaan nykyajassa

    Asioita, joita vihaan nykyajassa

    Joulun alla ihmiset ovat pahalla päällä. Tähän syynä on koko vuoden patoutunut vitutus. Jos haluat helpottaa oloasi ennen jouluaattoa, laadi lista, johon keräät vihaamiasi asioita. Sen tarkoitus ei ole olla ratkaisukeskeinen. Listan ainoa tehtävä on saada olla vihainen. KulttuuriCocktailin Tuomas Karemo laati malliksi oman listansa.

  • Näkymättömästä säestäjästä tuli arvostettu pianopedagogi ja rakastettu musiikkijulkkis

    Meri Louhos kertoo elämästään laajassa artikkelisarjassa.

    Nuoruudessaan Meri Louhos, 91, oli näkymätön pianisti, säestäjä ja improvisoija, jonka nimeä ei aina edes mainittu. Meristä tuli sekä pianotaiteilija, arvostettu pianopedagogi että rakastettu radioääni ja tv-juontaja. Laajassa artikkelisarjassa Meri muistelee pitkää elämäänsä, josta ei seikkailuja puutu.

Uusimmat sisällöt - Tiede