Hyppää pääsisältöön

Afrikka eli vahventumisen aikaa 1970-luvulla

Afrikassa elettiin itsenäistymisen aikaa 1960-luvulla, kun moni valtio jätti eurooppalaisten kolonialismin taakseen. Seuraavana vuosikymmenenä keskityttiinkin yhteiskunnan rakentamiseen, selviää neliosaisesta Muuttuva Afrikka –tv-sarjasta vuodelta 1977.

Ensimmäinen osa kertoo Algeriasta. Vuonna 1977 Algeria on moderni arabisosialistinen valtio. Itsenäistymisensä jälkeen vuonna 1962 varsinkin naisen asema oli muuttunut, mutta kuilu kaupunkien ja maaseudun välillä oli kasvanut.

Ohjelmassa tutustutaan nuoreen nykyaikaiseen kaksilapsiseen perheeseen kaupungissa ja vanhoillisempaan suurperheeseen maaseudulla. Maaseudulla avioliitto on naiselle ainoa tulevaisuuden vaihtoehto, joka muistuttaakin enemmän työsopimusta kuin rakkautta. Kaupungissa naisten asema osana yhteiskuntaa lujittuu, mutta omaa tietä tasavertaisempaan asemaan miesten kanssa etsitään vielä.

Algeria oli ottanut muita Afrikan valtioita rohkeamman linjan kolonialististen talousrakenteiden muuttamiseksi. Se kansallisti öljyteollisuutensa vuonna 1965 ja esti näin rahavirtojen valumisen ulkomaisiin käsiin.

Toinen osa keskittyy Sambiaan. Aiemmin Pohjois-Rhodesiana tunnettu, Sambesi-joesta uuden nimensä saanut valtio itsenäistyi brittien vallan alta vuonna 1964.

1970-luvulla Sambiassa keskityttiin yhteiskunnan rakentamiseen. Valtion motto Tiyende pamodzi eli yhdessä eteenpäin kuvasi ajan henkeä, vaikkakin sen alkuperä oli itsenäisyystaistelussa. Koulujärjestelmästä lähtien koko infrastruktuuri oli alkutekijöissään.

Ohjelmassa tutustutaan Lusakan esikaupungissa asuvaan Mumban perheeseen. Lapset ovat päässeet lähellä sijaitsevaan peruskouluun. Peruskoulutus ei ole itsestäänselvyys, sillä Mumban lasten kouluun otettiin viidestäsadasta pyrkijästä vain 120 ekaluokkalaista.

Koulussa opiskellaan englanniksi, sillä se on eri heimoista koostuvan Sambian virallinen kieli.

Kolmannessa osassa pysytään Sambiassa. Jakso tutustuttaa valtion luonnonsuojelualueisiin, joita vuonna 1977 oli yli 20 eri puolilla maata. Jakson nimi Liian monta norsua kuvaa vain yhtä ongelmaa, joka luonnonsuojelualueita vaivaa. Norsujen aiheuttamat tuhot eivät ole pieniä.

Ohjelma on täynnä hienoa kuvaa kansallispuistojen eläimistä ja luonnosta. Siitä oppii muun muassa, että burchellin seepra on Afrikan yleisin seepralaji ja siitä on erotettavassa useita rotuja, jotka voi erottaa toisistaan raidoituksesta.

Neljäs jakso keskittyy Afrikan valtioiden asemaan maailmassa ja Suomen valtion kehitysyhteistyöhön alueella. Jakso alkaa sambialaisella esimerkillä kolonialismin vaikutuksista Afrikan talouteen.

Sambiassa on paljon kuparia. Se on sen lähestulkoon ainoa vientituote. Sisämaavaltiona Sambia ensin kuljettaa kuparin rautateitse rannikolle ja sieltä laivalla vaikkapa Englantiin. Kaikki tämä kuljetus maksaa ja se on pois kuparin hinnasta. Englannissa on tehtaita, joissa kuparista tehdään esimerkiksi koneenosia, joita Sambia tarvitsee. Sama matka takaisin Sambiaan alkaa ja hinta nousee. Tästä syystä Sambialla ei ole ollut rahaa omien tehtaiden rakentamiseen.

Jaksossa pohditaan sitä, miksi Suomen pitää tehdä kehitysyhteistyötä. Suomella kun ei ole siirtomaarasitteita, jotka velvoittaisivat siihen. Suomen todetaan kuitenkin hyötyvän kehitysyhteistyöstä enemmän kuin mitä se laittaa siihen rahaa, sillä Suomi on viennistä elävä maa.

Ohjelmassa puhutaan myös Suomen tavoitteesta 0,7 prosentin kehitysyhteistyövaroista bruttokansantuotteesta. Tuo sama prosenttimäärä on pysynyt Suomen kaukaisena tavoitteena vuosikymmenestä toiseen.

Teksti: Juhana Säilynoja

Kommentit
  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.