Hyppää pääsisältöön

Herätys aikuiset – whatsapit ja somehommelit ovat lastemme todellisuus

Graffitti seinällä
Graffitti seinällä Kuva: Alessandro Paiva / stock.xchng katutaide

Tyttäreni on kolmasluokkalainen. Ymmärrän, että pikkukakkosappsien aika on ohi – näytöllä vilkkuu whatsapp, insta, momio ja vlogit.

Hyvästi reimatec, kestovaippa ja ruskovilla. Äiti-tytärsuhteessamme kielen kärkevälle kärjelle on noussut demitys, tubecon, hyvä sisältö, paha sisältö, nettiketti, ikärajat, kavereiden piirit ja yöpiippaukset.

Olin koulun vanhempainillassa. Päästyämme yli perinteisistä koulukiusaamis-, tervehtimiskulttuuri- ja hattu pois päästä ruokalassa -keskustelusta, aloimme pohtia vanhempien kesken älykännyköiden käyttöön liittyvää problematiikkaa.

Opettajat takavarikoivat tunneilla somesyövereissä kelluvia kännyköitä.

Opettajat takavarikoivat tunneilla somesyövereissä kelluvia kännyköitä. Vanhemmat miettivät sosiaalisen median ikärajoja. Eräs isä kertoo takavarikoivansa lapsen puhelimen eteiseen yöksi, koska whatsapp laulaa läpi yön. Kenen lapset täällä ovat hereillä vielä kolmelta? Kukaan ei tunnustanut.

- Siis, minkä ikäisenä teidän lapset ovat saaneet älykännykän? kyseli ekaluokkalaisen äiti huolestuneena.

- Sovimme viidennen luokan vanhempien kesken, että vasta kuudennella luokalla annetaan lapsille lupa mennä facebookiin, mutta sitten jonkun äiti ei välittänyt sopimuksesta ja nyt siellä on jo yli puolet luokasta. Tuntuu, että taistelen yksin lapsen ”kaikki muut saa” -argumenttia vastaan.

- Onko LEM* lyhenne vai appsi?

- Ovatko lapsenne momiossa? Onko se turvallinen palvelu?

- Voiko vitosluokkalaisen antaa jo vlogata?

- Meidän Siljaa on nimitelty whatsappissa kohta vuoden. Kiusaavien lasten vanhemmat eivät tutki lastensa kännykkää ja lapset vakuuttavat vanhemmilleen, etteivät kiusaa Siljaa siellä. En keksinyt muuta kuin poistaa koko sovelluksen hänen kännykästään. No, nyt Silja ainakin jätetään ulkopuolelle, eräs epätoivoinen vanhempi lataa.

Voiko vitosluokkalaisen jo antaa vlogata?

Ja sitten täysalaidallinen todellisuuden tyrmäysseerumia luokan edestä:

- Miten whatsapp kirjoitetaan? Minä kun en niin noista somehommeleista, enkä ole facebookissa. Että jos joku teistä vanhemmista selittäisi, takeltelee opettaja edessä.

Miten opettaja, joka ei tiedä mikä on whatsapp tai instagram, voi koota luokkansa yhteen ja keskustella siitä, mikä luokitellaan kiusaamiseksi puhelimen näytöllä – lastemme todellisuudessa?

Toisaalta, voiko opettajaa pakottaa käyttämään sosiaalista mediaa tai edes ymmärtämään sitä? Onko keskustelu somekiusaamisesta edes koulun tehtävä?

Vanhempi ei saa lukea lapsensa kännykkää

Älykännykän avulla kiusataan. Nyt. Ja nytkin. Tälläkin hetkellä.

Lapsienne ruuduilla. Meidän aikuisten läsnä ollessa.

Kirje opettajille ja vanhemmille
Kirje opettajille ja vanhemmille Kuva: Yle / Anni Alatalo & stock.xchng / Billy Alexander kirje

Ratkaisu ei luonnollisesti ole eristää kiusattua tai kiusaavaa lasta sosiaalisesta mediasta. Ratkaisu ei ole kännyköiden takavarikointi tai internetin kiroaminen. Se ei ole sosiaalisen median väheksyntä tai kaiken siihen liittyvän leväperäinen salliminen. Se ei myöskään ole mielipiteitä jakava lapsen kännykän väkisin lukeminen, sillä…

"… Sosiaalisen median palveluissa olevat yksityisviestit, sähköpostit, tekstiviestit ja muut yksityiseksi tarkoitetut viestit ovat lähtökohtaisesti luottamuksellisia ja kuuluvat viestintäsalaisuuden piiriin myös lapsen osalta. Viestintäsalaisuutta rikkova syyllistyy viestintäsalaisuuden loukkaukseen."

Nettipoliisi antaa kuitenkin hieman siimaa ahdingossa olevalle vanhemmalle:
"Mikäli vanhemmalla herää konkreettinen huoli lapsen hyvinvoinnista, hänellä on tapauskohtaisesti oikeus katsoa myös yksityisviestit. Nettipoliisi suosittelee ensisijaisesti avointa keskustelua asiasta ja lapsen suostumusta viestien lukemiseen."

Lapsi tulee tarvitsemaan sosiaalisessa mediassa oppimiaan taitoja tulevaisuudessa. Lastemme hahmotuskyky tulee olemaan jakautuneempi ja monimuotoisempi kuin meidän. Kun me takeltelemme päivittyvän feedin ja television yhteisomaksumisen vaikeuksissa, heille second screen on ruisleipää.

Lapsillemme second screen on ruisleipää.

Lastemme kyky muotoilla sanottavansa tiettyyn merkkimäärän, mielipidevaikuttaminen ja yhteiskunnallinen kantaaottavuus omalla nimellä julkisessa keskustelussa ja sosiaalisen median presenssi ovat tulevaisuuden kansalaistaitoja. Kun he astuvat työelämään, kukaan ei enää kysele, mihin sosiaalista mediaa tarvitaan.

Älykännykkä some- ja multimediaulottuvuuksineen on meidän lastemme korvalappustereot. Pitää varoa käyttämästä samalla kun ajaa fillarilla. Kehitystä käyttömukavuuteen ja visuun on odotettavissa. Kas, kun ne kasarit korvalappusterkatkin tulivat jäädäkseen ja kehittyäkseen. Edelleen on tilanteita, joissa asettelemme korviimme kuulokkeet ja joskus joku meistä jopa syyllistyy älykkääseen tiedonsaantiin tuon laitteen kautta – ja oho, tuota laitettahan kutsutaan nykyään sattuvasti älypuhelimeksi. Onneksi kynää ei enää tarvita kelaamiseen.

Jos vastustamme älykännyköiden luomia kommunikaation mahdollisuuksia tai ajattelemme, että ne eivät koske meitä, otamme askeleen poispäin lapsistamme.

Meillä vanhemmilla on vastuu tietää, tutustua ja ottaa selvää. Jos vastustamme älykännyköiden luomia kommunikaation mahdollisuuksia tai ajattelemme, että ne eivät koske meitä, otamme askeleen poispäin lapsistamme. Jos suhtaudumme lastemme älylaitetodellisuuteen huolimattomasti nuorten hömpötyksenä, annamme luvan kiusaamiselle. Jos emme edes tiedä mistä puhutaan, häviämme pelin perinteisin luvuin kuusi nolla.

Me vanhemmat voimme sopia yhteisiä pelisääntöjä luokan muiden vanhempien kesken. Me voimme ilmaista huolemme koululle. Me voimme pitää kiinni suositusikärajoista tai luoda luokan tai kaveripiirin yhteiset ikärajat. Me voimme keskustella kotona somekiusaamisesta ja sen eri ilmentymismuodoista. Me voimme tuomita virtuaalisen kiusaamisen. Me voimme ottaa selvää riskeistä ja palveluiden turvallisuudesta.

Ja tosiaan, me voimme edelleen keskustella, keskustella ja keskustella oman lapsemme kanssa.

* LEM = läppä ennen millenniumia

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Vanhemmuus