Hyppää pääsisältöön

Kylmällä faktalla kuumaan fiktioon

Ohjaaja Joona Tena
Ohjaaja Joona Tena joona tena

Tehdäänpä yksi asia heti alusta alkaen selväksi: Syke on dramaattinen sarja, jossa tunnesäätimien nupit on tähdätty kaakkoon. Mutta kaikki tämä fiktiivinen dramatiikka on rakennettu hyvin vahvasti faktan pohjalle.

Joudun ohjaajana sitoutumaan projekteihin useaksi vuodeksi, joten en lähde mukaan mihin tahansa. Siksi halusin Sykkeen erottuvan muista sairaalasarjoista. Halusin tarinoihin rankkuutta, elämän ja kuoleman kysymyksiä. Halusin toiminnasta vakuuttavan näköistä ja lääketieteen olevan kohdallaan. Halusin raskaan työn näkyvän päähenkilöiden kasvoilla. Kun käsikirjoituksia alkoi sitten valmistua, olin enemmän kuin ilahtunut siitä, miten hyvin kirjoitustiimi oli tämän pohjustanut.

Kun aloimme sitten rakentaa tekstistä konkreettista maailmaa, lähdimme siitä, missä olemme tässä maassa vahvoja. Faktat. Realismi. Tehokkuus. Työmoraali. Nämä asiat Suomen elokuva-alalla osataan hyvin, kenties paremmin kuin missään muualla.

Olimme jo käsikirjoitusvaiheessa saaneet apua sairaala-alan ammattilaisilta. Sitä saimme myös kuvausvaiheessa sillä sanattomalla sopimuksella, että teemme laatusarjan, jossa tärkeät faktat ovat kohdallaan. Muuta en olisi halunnutkaan, ja yhteistyö kahden hyvin eri alan välillä sujui jopa helpommin kuin odotin. Lääketiedettähän me elokuvaihmiset kunnioitimme jo alusta lähtien, mutta yllätyin siitä, miten tämä alojen välinen kunnioitus oli molemminpuolista.

Tämä avuliaisuus oli itse asiassa hämmästyttävää. En tiedä, onko se nimenomaisesti suomalainen ilmiö, mutta on vaikea kuvitella, että monenkaan pääkaupungin keskussairaalassa henkilökunta olisi näin valmis auttamaan fiktiivisen TV-sarjan tekijöitä. Ehkäpä meillä on yhä voimissaan se talvisodan henki, että kaveria autetaan – jos kaveri on avun arvoinen. Ja me päätimme olla.

Tämä avun kautta tavoitteeksi tuli saada aikaan jotain kansainvälisestikin erityistä. Lähdimme draamassamme tavoittelemaan eräänlaista faktaosaamisen maailmanennätystä ja koskettamaan katsojaa niin järjen kuin tunteenkin kautta, sekä tieteen että taiteen aseilla. Tiedefriikkinä pidin erityisen tärkeänä, että sarja vakuuttaa myös lääketieteen ammattilaiset. Emme siis kerro hupsuista hoitsuista, vaan rautaisista ammattilaisista raskaassa työssä. Ja uskon, että juuri sellainen draama puhuttelee myös tämän ajan TV-katsojaa.

Syke ei tarjoile kepeää viihdettä, vaan vahvoja tunnekokemuksia – fysikaalisia faktoja ja sairaalatodellisuutta kunnioittaen. Tajuttomalla potilaalla ole happiviiksiä nenun alla, vaan intubaatioputki kurkussa. Emme sievistele kuten amerikkalaissarjoissa, joissa ei leikkaushaavoja juuri näytetä. Meillä on rintakehä auki, suolet ulkona ja lattia veressä, kun tilanne sitä vaatii.

Tarinaahan me tietysti kerromme. Haluamme kuohuttaa tunteita. Itkettää, naurattaa ja koskettaa katsojaa. Tavoittelemme ihmistä puhuttelevaa draamaa aivan samoin kuin amerikkalaissarjatkin, ja tietysti muualtakin tulee rinnalle taidolla ja paljon suuremmalla rahalla tehtyjä kilpailijoita. Se, missä pystymme kuitenkin suuren maailman viihdekoneiston haastamaan, on sairaalamaailmamme uskottavuus, lääketieteellinen vakuuttavuus ja leikkaussalin realismi.

Aidot, suuret tunteet on jo käsikirjoituksessa pedattu, ja koskettavaan näyttelijäntyöhön tiesin voivani luottaa. En siis hetkeäkään pelännyt, että faktat tai audiovisuaalisen maailmamme informaatiomäärä olisivat rasite. Ne ovat tuki päätavoitteelle, vahvalle tunnekokemukselle. Usein paras fiktio perustuu faktaan ja vahvimmat tunteet kehittyvät järjen pohjalta.

Joona Tena

Kirjoittaja on elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja.

Kommentit