Selkäpiitä karmivia kauhuääniä

Julkaistu 28.10.2014 - 15:53. Päivitetty 31.10.2019 - 15:12

Halloween-tunnelmaan voi virittyä Ylen arkiston kauhutehosteiden parissa.

Kello lyö kumeasti 12 kertaa. On tullut keskiyö. Tuuli ulvoo ulkona, vai oliko se sittenkin susi? Salama lyö taivaan kirkkaaksi, ja silloin takaa kuuluu lähestyviä askeleita. Pulssi kiihtyy, sydän pomppaa kohta ulos rinnasta...

Ylen arkiston kauhutehosteilla pääsee virittäytymään selkäpiitä karmivaan tunnelmaan. Tehosteita on äänitetty 1950-luvulta aina 2000-luvulle. Muita Ylen arkiston tehosteita löytyy kansainväliseltä Freesound-nettisivustolta.

Katso myös

Oletko elämäniloinen Ransu, viisas Eno-Elmeri vai hedonistinen Riku? – Testaa, kuka Karvakuonoista on hengenheimolaisesi!

Elävän arkiston leikkimielinen hahmotesti Karvakuonoista.

Karvakuonot, nuo Yleisradion lastenohjelmien ikisuosikit ovat jääneet monille mieleen lämpiminä muistoina lapsuudesta. Kukapa meistä ei osaisi samaistua Eno-Elmerin viisauksiin, Ransun vilpittömyyteen tai Rikun nautintoja jahtaavaan perusluonteeseen? Julkaisimme Areenaan liudan Karvakuonoja. Ennen katsomista tee Elävän arkiston leikkimielinen testi ja katso, kuka Karvakuonoista olet!

Karvakuonot reissaavat vesillä, autolla ja hevoskyydilläkin

Videonoutajat seikkailevat

Ensin oli keskikokoinen videonoutaja Ransu, joka toimi apujuontajana ja myöhemmin vähän isommissakin tehtävissä Pikku Kakkosen ohjelmissa. Pian Ransu sai seurakseen myös muita lajitovereita, Eno-Elmerin ja Rikun. Yhdessä kaverukset, Karvakuonot, alkoivat seikkailla myös omissa sarjoissaan ja reissata eri puolilla Suomea.

Kirje isältä kertoi evakkoperheestä uuden edessä

Heidi Köngäksen kiitetty ohjaus vuodelta 2003.

Kolmiosaisen, vuonna 2003 valmistuneen draaman keskiössä on teräväkielinen Anni Suokas, joka joutuu kesällä 1944 sodan jaloista evakkoon neljän lapsensa, lehmän ja anopin kanssa. Vastaanotto uudella paikkakunnalla ei ole lämmin. Kiitetyn draaman ovat käsikirjoittaneet Eve ja Laila Hietamies ja sen on ohjannut Heidi Köngäs.

Pääosassa Leo Jokela

Ohjelma- ja elokuvakooste lukemattomien sivuosien miehestä.

Palmu-filmien salaviisas etsivä Kokki, karskipuheinen papukaija G. Pula-aho, Rautatie-elokuvan utelias Matti – siinä vain tunnetuimpia näyttelijä Leo Jokelan (1927–1975) rakastetuista henkilöhahmoista. Lukemattomien sivuosien mies on pääroolissa tässä Elävän arkiston laajassa ohjelma- ja elokuvakoosteessa, jossa ei harvinaisuuksiakaan ole unohdettu.

Linnan juhlista tuli Suomen tärkein mediatapahtuma

Linnan juhlat vetää koko kansan tv:n ääreen.

Televisiokamerat päästettiin itsenäisyyspäivän vastaanotolle Presidentinlinnaan mukaan 1950-luvulla, mutta radio oli ollut paikalla jo aiemmin. Ensimmäiset suorat lähetykset Linnan juhlista nähtiin jo heti tv-toiminnan alkuvuosina, mutta suora lähetys vakiinnutti paikkansa itsenäisyyspäivän illassa vasta 1980-luvulla. 2000-luvulla Linnan juhlat keräsi tv:n ääreen jopa pari miljoonaa suomalaista.

Pöö! Nyt kerrotaan kummitusjuttuja

Kauhutarinoita suoraan pimeältä ullakolta.

Mikä olisikaan sopivampi paikka kummitusjutuille kuin pimeä ullakko? Voi kauhutarinoita päiväsaikaankin kertoilla, jos ovat tarpeeksi pelottavia. Mutta tulevatko selkäpiitä karmivammat tarut lasten vai aikuisten suista?