Hyppää pääsisältöön

1920-luvun rikollinen Helsinki kiehtoo dekkarikirjailijoita

Virpi Hämeen-Anttila on kirjoittanut 1920-luvun Helsinkiin sijoittuvan dekkarin.
Virpi Hämeen-Anttila on kirjoittanut 1920-luvun Helsinkiin sijoittuvan dekkarin. Kuva: Olli Kangassalo/Yle virpi hämeen-anttila

Virpi Hämeen-Anttilan uusi dekkari Yön sydän on jäätä aloittaa sherlockholmes-tyyppisen sarjan, joka sijoittuu tarkasti historiallisiin vaiheisiin 1920-luvun poliittisesti kuohuvassa, salaliittoja kuhisevassa Helsingissä. Nina Hurman Hatuntekijän kuolema on Helsinkiin sijoittuvan sarjan toinen romaani, jossa on film noirin sävyjä eroottisin höystein.

Virpi Hämeen-Anttilan uusi dekkari Yön sydän on jäätä sijoittuu vuoteen 1921. Päähenkilö on sisäaisanministeriön virkamies Björk, joka vapaa-aikanaan auttaa poliisia ratkaisemaan murhia ja rikoksia.
Herrasmiesamatöörin valitseminen päähenkilöksi haiskahtaa vahvasti Arthur Conan Doylen Sherlock Holmesille. Yllättävää kyllä ratkaisulle on olemassa todellisuuspohjaa.
- Kieltolain valvominen työllisti poliisin niin pahasti, että muut rikokset jäivät aikapulan vuoksi vähemmälle huomiolle. Siksi tuona aikana oli paljon yksityisetsiviä, perustelee Hämeen-Anttila.

Virpi Hämeen-Anttilan dekkari Stradassa.
Virpi Hämeen-Anttilan dekkari Stradassa. Kuva: Olli Kangassalo/Pekka Suvinen yön sydän on jäätä

Björkin aseman ministeriön virkamiehenä antaa myös näköalapaikan poliittisille juonitteluille ja agenttitoimintaan. 1920-luvun Helsinki kuhisi vieraan vallan vakoilijoita ja matahareja.
Onko siis Hämeen-Anttilan dekkarisarja muuntautumassa agenttitarinaksi?
-Tavallaan se on sitä jo nyt, koska mukana on venäläinen emigrantti kreivitär Zubova, joka on selvästi kauppiaan peiteroolinsa takana vieraan vallan agentti. Zubova on tulevissa jaksoissa eräänlainen honey trap, joka aiheuttaa ongelmia Björkille, paljastaa Hämeen-Anttila.

Hämeen-Anttilan Yön sydän on jäätä-romaani on taidokkaasti historian faktojen viereen ja kulisseihin rakennettu jännäri, ja nokkelasti keksitty päähenkilö tarjoaa oivan ponnahduslaudan kutkuttavalle sarjalle .

Tässä Stradan insertti, joka esitetään lähetyksessä 24.10.2014:

Onko 1920-luvun Helsinki yhtä jännittävä miljöö dekkarille kuin saman ajan amerikkalainen suurkaupunki?

Ota kantaa!

Kyllä.
67% (4 ääntä)
Ei
33% (2 ääntä)
Ääniä yhteensä: 6
Nina Hurman dekkari Hatuntekijän kuolema Stradassa.
Nina Hurman dekkari Hatuntekijän kuolema Stradassa. Kuva: Pekka Suvinen/Olli Kangassalo hatuntekijän kuolema

Nina Hurman Hatuntekijän kuolema on jo toinen kabareelaulaja Rougen eli Saimi Helainkarin seikkailu 1920-luvun alamaailmassa. Hurman romaanille antaa taustaa sisällissodan jälkeinen poliittinen juopa ja katkeruus sekä kieltolain aiheuttama viinan salakuljetus.

Hurman tyylissä tunnelman ja ihmissuhteiden kuvaus vaikuttaa vähintään yhtä suuren osan kuin juoni. Ihan Chandlerin Marlowe –kirjojen tyyliin juoni tuntuu jopa olevan sivuseikka tarinassa, jossa on film noirin kohtalokasta tunnelmaa säestää suomalainen puukonheilutus, dekadenssi ja koukeroisen elliptinen kerronta.

Marjut Tervola haastattelee dekkarikirjailija Nina Hurmaa
Marjut Tervola haastattelee dekkarikirjailija Nina Hurmaa Kuva: Olli Kangassalo/Yle nina hurma

Hurman ensimmäinen romaani herätti huomiota rohkealla eroottisuudellaan. Tätä kirjaa lukiessa ennakkokäsitys ”eroottisesta noirista” hieman ihmetytti. Mutta sitten kirjan lopulla räjähtää: sivukaupalla Rougen ja tullipoliisi Korpelan välistä kuumaa seksiä Kaivopuiston rannassa.
-Seison erotiikkani takan ylpeänä. Monet lukijan ovat kertoneet että oikeastaan tuo kohtaus oli kirjan loppuhuipennus, kertoo Nina Hurma.

Katso Nina Hurman koko haastattelu!

Ja tässä Virpi Hämeen-Anttilan koko haastattelu!

Kommentit
  • Avaruusromua: Mistä se tuli?

    Mistä tuli ajatus?

    Mistä tuli ajatus? Tätä pohtii historiantutkija, professori Yuval Noah Harari. Hän muistuttaa meitä siitä, että me emme hallitse ulkopuolellamme olevaa maailmaa. Hän toteaa, että me emme myöskään hallitse sitä, mikä tapahtuu ruumiimme sisällä. Me emme myöskään hallitse omia aivojamme, hän sanoo ja huomauttaa, että tämän kaiken ymmärtäminen voi auttaa meitä. Miten tämä liittyy taiteelliseen luomiseen? Liittyykö tämä musiikkiin? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Ajatuksista tekoihin!

    20-vuotias DiN-merkki on elektronisen musiikin merkkituote.

    Ian Boddy istuskelee pubissa. Istuu, miettii ja puhuu. Miettii ja puhuu lisää. Ollaan Newcastlessa Iso-Britanniassa. Eletään 1990-luvun loppua. Ian Boddylla on idea. Se on jännittävä, mutta samalla hieman vaarallinen ajatus. Hän aikoo perustaa levymerkin. "OIen ehkä vähän hullu", hän sanoo virne naamallaan. Nyt 20 vuotta myöhemmin hänen luotsaamansa DiN-merkki on kokeellisen ja elektronisen musiikin kansainvälinen merkkituote. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri