Hyppää pääsisältöön

Eero Aarnion muovihuonekaluista tuli ikoneja

Pallotuoli, sarjakuvamainen Pony-istuin ja Swan-valaisin – sisustusarkkitehti Eero Aarnio kertoo futurististen huonekalujensa synnystä ja tuotannosta.

Pallotuoli teki 1960-luvulla Eero Aarniosta kertaheitolla kuuluisan. Tuoli on kenties tunnetuin suomalainen huonekalu maailmalla. Ikoniksikin kutsutun pallotuolin on hankkinut muun muassa Urho Kekkonen, Elton John, Bing Crosby ja Grace Kelly.

Dokumentti ”Myhäilevät muodot”, vuodelta 2010, taustoittaa Aarnion uraa ja arkea. Dokumentin teon aikaan 77-vuotias suunnittelija luo edelleen jatkuvasti uutta. Aarnio jututtaa tehtailla tuotteiden valmistajia palautetta kysellen ja ideoita hakien. Ohjelma esittelee klassikkotuotteiden tuotantovaiheita suunnittelusta toteutukseen.

Aarnio opiskeli vuosina 1954–1957 Helsingin Taideteollisessa oppilaitoksessa. Hän työskenteli Askon suunnittelijana Lahdessa 1960–1962 kunnes perusti oman sisustussuunnitteluun ja teolliseen muotoiluun erikoistuneen toimiston Helsinkiin vuonna 1962.

Pula-ajan jälkeen sisustettiin muovilla

1960-luvulla suunnitteluun otettiin mukaan ylellisyys, jota kutsutaan epäkäytännöllisyydeksi.

Sodan ja pula-ajan koettelemusten jälkeen värit ja uudet materiaalit valtasivat suomalaiset kodit, joissa aiemmin oli totuttu skandinaaviseen funktionalismiin. Enää pelkkä esineen tarkoitus, käytännöllisyys ja edullisuus eivät olleet keskiössä.

Tuolloin lasikuituinen, leikkisä pallotuoli vetosi erilaisuudellaan, kun sen materiaalina ei ollutkaan enää perinteinen puu. Aarnion kirkkaat värit ja isot, pyöreät muodot ovat kuin huutomerkki ajan tyylille.

Koteihin hankittiin muoviesineitä ja -huonekaluja, kun tekniikka oli mahdollistanut niiden tuotannon. Muovin nousukautta onkin pidetty modernin kulutusyhteiskunnan syntymisen symbolina.

Samaan aikaan esimerkiksi perhe-elämä alkoi keskittyä enemmän ydinperheen ympärille ja työ eriytyi kotielämästä. Lähiöitä syntyi kaupunkien laitamille ja henkilöautoja hankittiin. Televisio yleistyi vauhdilla, jolloin olohuoneen sisustus alkoi rakentua TV:n ympärille.

Muotoiluun ja taideteollisuuteen vaikuttivat myös vahvasti graafinen optinen taide sekä pop-taide. Pop-taide oli lähtenyt liikkeelle Yhdysvalloista ja Englannista. Se ilmensi sitä valtavaa kulttuurista muutosta, joka yhteiskunnassa tapahtui, kun hyvinvointi ja kuluttaminen alkoivat olla osa ihmisen arkipäivää.

Muovikalusteet eivät aina myyneet

1960-luvun edistykselliset materiaalit eivät enää 1970-luvulle tultaessa tehneetkään yhtälailla kauppaansa. 1970-luvun öljykriisi oli isku öljypohjaisten lasikuitu-huonekalujen valmistukselle, sillä raaka-aineen hinta nousi.

1980-luvulla taas huonekaluliike Askon alamäki vaikeutti Aarnion tuotteiden myyntiä.

Suunnittelija itse pitää edelleen muovista ja lasikuidusta materiaaleina. Ne kun taipuvat millaiseen muotoon tahansa. Pallotuoliakaan ei olisi puusta pystynyt veistämään.

Retron tultua muotiin Aarnion muoviluomuksia alettiin jälleen ostaa.

2000-luvulla Aarniolle on kertynyt useita palkintoja. Hänen töitään on pysyvissä näyttelyissä muun muassa New Yorkin Museum of Modern Artissa, Lontoon Victoria and Albert Museumissa ja Weil am Rheinin Vitra Design Museumissa.

Aarnio kertoo Arto Nybergin haastattelussa vuonna 2009, että hänellä on arviolta 3000 suunnitelmaluonnosta tallessa. Nyttemmin, kun tekniikan ja materiaalien ansiosta on mahdollista, Aarnion jo 1950–60-luvuilla suunnittelemia tuotteita on alettu valmistaa. ”Myhäilevät muodot” -dokumentissa kirjaimellisesti kurkistetaan luonnosarkistona toimivaan pöytälaatikkoon.

Aarniolle tärkeä Italia

Suurin osa Aarnion tuotteista myydään ulkomaille, sillä Suomi on designmarkkina-alueena liian pieni.

Muotoilun painopiste oli siirtynyt erityisesti 1960-luvulla Italiaan. Sittemmin teollisen muotoilun ja designin kenttä on laajentunut ja sen keskuksia löytyy ympäri maailman.

Dokumentissa kerrotaan, että Aarnio kokee edelleen juuri Italian omakseen ja matkustaa maahan usein työn merkeissä. Ohjelmassa hän vierailee Milanon suunnitteluviikolla, jossa muotoilijat perinteisesti käyvät hoitamassa suhteitaan.

Aarnion ja esimerkiksi keittiövälineitä valmistavan Alessin tyylit kohtaavat. Aarnio sanookin ajatusten käyvän italialaisten kanssa yksi yhteen.

Teksti: Emmi Karhiaho

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.