Hyppää pääsisältöön

Eero Aarnion muovihuonekaluista tuli ikoneja

Pallotuoli, sarjakuvamainen Pony-istuin ja Swan-valaisin – sisustusarkkitehti Eero Aarnio kertoo futurististen huonekalujensa synnystä ja tuotannosta.

Pallotuoli teki 1960-luvulla Eero Aarniosta kertaheitolla kuuluisan. Tuoli on kenties tunnetuin suomalainen huonekalu maailmalla. Ikoniksikin kutsutun pallotuolin on hankkinut muun muassa Urho Kekkonen, Elton John, Bing Crosby ja Grace Kelly.

Dokumentti ”Myhäilevät muodot”, vuodelta 2010, taustoittaa Aarnion uraa ja arkea. Dokumentin teon aikaan 77-vuotias suunnittelija luo edelleen jatkuvasti uutta. Aarnio jututtaa tehtailla tuotteiden valmistajia palautetta kysellen ja ideoita hakien. Ohjelma esittelee klassikkotuotteiden tuotantovaiheita suunnittelusta toteutukseen.

Aarnio opiskeli vuosina 1954–1957 Helsingin Taideteollisessa oppilaitoksessa. Hän työskenteli Askon suunnittelijana Lahdessa 1960–1962 kunnes perusti oman sisustussuunnitteluun ja teolliseen muotoiluun erikoistuneen toimiston Helsinkiin vuonna 1962.

Pula-ajan jälkeen sisustettiin muovilla

1960-luvulla suunnitteluun otettiin mukaan ylellisyys, jota kutsutaan epäkäytännöllisyydeksi.

Sodan ja pula-ajan koettelemusten jälkeen värit ja uudet materiaalit valtasivat suomalaiset kodit, joissa aiemmin oli totuttu skandinaaviseen funktionalismiin. Enää pelkkä esineen tarkoitus, käytännöllisyys ja edullisuus eivät olleet keskiössä.

Tuolloin lasikuituinen, leikkisä pallotuoli vetosi erilaisuudellaan, kun sen materiaalina ei ollutkaan enää perinteinen puu. Aarnion kirkkaat värit ja isot, pyöreät muodot ovat kuin huutomerkki ajan tyylille.

Koteihin hankittiin muoviesineitä ja -huonekaluja, kun tekniikka oli mahdollistanut niiden tuotannon. Muovin nousukautta onkin pidetty modernin kulutusyhteiskunnan syntymisen symbolina.

Samaan aikaan esimerkiksi perhe-elämä alkoi keskittyä enemmän ydinperheen ympärille ja työ eriytyi kotielämästä. Lähiöitä syntyi kaupunkien laitamille ja henkilöautoja hankittiin. Televisio yleistyi vauhdilla, jolloin olohuoneen sisustus alkoi rakentua TV:n ympärille.

Muotoiluun ja taideteollisuuteen vaikuttivat myös vahvasti graafinen optinen taide sekä pop-taide. Pop-taide oli lähtenyt liikkeelle Yhdysvalloista ja Englannista. Se ilmensi sitä valtavaa kulttuurista muutosta, joka yhteiskunnassa tapahtui, kun hyvinvointi ja kuluttaminen alkoivat olla osa ihmisen arkipäivää.

Muovikalusteet eivät aina myyneet

1960-luvun edistykselliset materiaalit eivät enää 1970-luvulle tultaessa tehneetkään yhtälailla kauppaansa. 1970-luvun öljykriisi oli isku öljypohjaisten lasikuitu-huonekalujen valmistukselle, sillä raaka-aineen hinta nousi.

1980-luvulla taas huonekaluliike Askon alamäki vaikeutti Aarnion tuotteiden myyntiä.

Suunnittelija itse pitää edelleen muovista ja lasikuidusta materiaaleina. Ne kun taipuvat millaiseen muotoon tahansa. Pallotuoliakaan ei olisi puusta pystynyt veistämään.

Retron tultua muotiin Aarnion muoviluomuksia alettiin jälleen ostaa.

2000-luvulla Aarniolle on kertynyt useita palkintoja. Hänen töitään on pysyvissä näyttelyissä muun muassa New Yorkin Museum of Modern Artissa, Lontoon Victoria and Albert Museumissa ja Weil am Rheinin Vitra Design Museumissa.

Aarnio kertoo Arto Nybergin haastattelussa vuonna 2009, että hänellä on arviolta 3000 suunnitelmaluonnosta tallessa. Nyttemmin, kun tekniikan ja materiaalien ansiosta on mahdollista, Aarnion jo 1950–60-luvuilla suunnittelemia tuotteita on alettu valmistaa. ”Myhäilevät muodot” -dokumentissa kirjaimellisesti kurkistetaan luonnosarkistona toimivaan pöytälaatikkoon.

Aarniolle tärkeä Italia

Suurin osa Aarnion tuotteista myydään ulkomaille, sillä Suomi on designmarkkina-alueena liian pieni.

Muotoilun painopiste oli siirtynyt erityisesti 1960-luvulla Italiaan. Sittemmin teollisen muotoilun ja designin kenttä on laajentunut ja sen keskuksia löytyy ympäri maailman.

Dokumentissa kerrotaan, että Aarnio kokee edelleen juuri Italian omakseen ja matkustaa maahan usein työn merkeissä. Ohjelmassa hän vierailee Milanon suunnitteluviikolla, jossa muotoilijat perinteisesti käyvät hoitamassa suhteitaan.

Aarnion ja esimerkiksi keittiövälineitä valmistavan Alessin tyylit kohtaavat. Aarnio sanookin ajatusten käyvän italialaisten kanssa yksi yhteen.

Teksti: Emmi Karhiaho

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto