Juhlavuoden kunniaksi Akuutti vieraili terveysmessuilla, jossa yleisö pääsi seuraamaan, miten omalääkärin vastaanotto valmistuu. Risto Laitila ja Mikko Penttilä etsivät katsojakysymyksiin vastauksia messuyleisön ja kameroitten edessä.
Niistäminen haitallista?
”Kuulin että jos nenä on aivan tukossa, ei kannattaisi lainkaan niistää, sillä se saattaa olla jopa vaarallista. Onko tämmöiseen varoitukseen jotakin perusteita vai oliko se vain turhaa pelottelua?”
Kyllä niistäminenkin kannattaa tehdä oikeaoppisesti. Jos kovalla voimalla puskee, saattaa paine työntää rään poskionteloihin ja korvatorveen. Rään mukana taas saattaa kulkea viruksia tai bakteereja, jotka aiheuttavat tulehduksia.
Oma kokemukseni huonosta niistämistekniikasta liittyy siihen, kun flunssassa käyttää nenäkannua ja sen jälkeen niistää liian rajusti – sen tuntee pistona korvassa. Tämän välttää, kun muistaa niistää kevyesti.
Medikalisaation uhallakin tässä muutama vinkki oikeaoppiseen niistämiseen:
– Valitse nenäliina tai muuta pehmeää paperia.
– Niistä rauhassa ja varovasti.
– Älä purista nenänvartta niistäessäsi.
– Heitä nenäliina roskiin, kun olet niistänyt.
– Muista pestä käsiä tiheään – varsinkin flunssa-aikoina.
Toistuva enterorokko
”Enterorokko on iskenyt lapsiimme useita kertoja. Virus on ollut joka kerta yhtä ärhäkkä, vaikka se on vieraillut kotonamme kahdestikin vuodessa. Eikö enterovirukseen tule minkäänlaista immuniteettia? Miten enterorokon aiheuttamia suurakkuloita voisi kotikonstein parantaa, kun lapsi on jopa viikon syömättä ja juominenkin aiheuttaa kipua? Sairaalajaksojakin kun on takana kuivumien vuoksi.”
Onpas huonoa tuuria. Enterovirukset ovat pikornavirusten heimoon kuuluva laaja suku, jonka jäsenet jakautuvat coxsackie-, ECHO- ja polioviruksiin sekä pelkällä numerolla tunnistettaviin enteroviruksiin. Mikä tai mitkä virukset kulloinkin riehuvat on ilmeistä arpapeliä. Virukset eroavat toisistaan niin paljon, että vaikka immuniteetti – toisin sanoen vasta-ainetuotanto ja muistijälki – kehittyy yhtä kohtaan, ei se auta muita lukemattomia viruksia vastaan.
Enterorokkohan on eräänlainen ihmisen suu- ja sorkkatauti. Rakkuloita voi tulla käsiin, jalkoihin ja suuhun. Suun rakkulat ovat tosi viheliäiset ja tosiaan voivat aiheuttaa sen, että lapsi ei syö tai juo. Suurakkuloiden hoito on joskus haastavaa. Tulehduskipulääkkeet saattaavat auttaa ja tarvittaessa lääkäri voi kirjoittaa reseptin puuduttavalle geelille. Tärkeää on kuitenkin, ettei viivyttele hoitoon hakeutumisessa, pieni lapsi väsähtää ja kuivuu helposti.
Penikkataudin paineaaltohoito
”Intohimoisena lenkkeilijänä kärsin penikkataudista, joka tuntuu aina uusivan. Kuulin, että siihen on saatavissa jonkinlaista paineaaltohoitoa. Mistähän tässä on kyse? Mahtaako olla aivan tepsivää hommaa?”
Penikkataudissahan sääri tulee hyvin kipeäksi, lihasaition paine kasvaa ja aiheuttaa jomotusta. Ongelma voi olla hankala hoitaa ja saattaa kroonistuakin. Tyypillisesti se on juuri juoksijoiden vaiva, varsinkin jos harrastus on tuore ja aloitettu kovin rajusti.
Kun lääkärin vastaanotolla penikkatauti sitten todetaan, käsketään yleensä antaa jalkojen levätä, käyttää kylmävoiteita ja särkylääkkeitä. Tällaisessa tilanteessa voidaan myös miettiä, voisiko vaikka paineaaltohoito olla hyödyksi.
Paine- tai sokkiaaltohoitoa kyllä käytetään ja kokeillaan penikkataudin hoitamiseen joillakin klinikoilla, mutta menetelmä on vielä kokeiluvaiheessa. Vielä ei siis ole tarpeeksi tietellistä näyttöä hoidon toimivuudesta, jotta voisi sanoa, että paineaaltohoito on penikkataudin hyvää hoitoa. Totta kai toivotaan, että tästä löytyisi keino, jolla saadaan jalat kivuttomiksi ja juoksijat takaisin lenkille.
Lisää ohjelmasta
