Tuore tutkimus selvitti, että syömishäiriöillä ja autoimmuunisairauksilla on yhteys toisiinsa. Se herättää kysymyksen, mikä on fyysistä ja mikä psyykkistä.
Syömishäiriö ei ole vain mielen häiriö. Uusien tutkimuksien myötä on opittu, että syömishäiriöstä kärsivät sairastuvat muita useammin erilaisiin autoimmuunisairauksiin, kuten ykköstyypin diabetekseen.
– Aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että anoreksiaa ja bulimiaa sairastavilla potilailla on löytynyt autovasta-aineita tiettyjä hormoneita ja muita välittäjäaineita vastaan, jotka säätelevät ruokahalua, syömistä, juomista, sosioemotionaalista käyttäytymistä ja tunteita, tutkijatohtori Anu Raevuori Helsingin yliopistosta kertoo.
Mielellä on tärkeä rooli syömishäiriöissä niin kuin muissakin psykiatrisissa häiriöissä mutta tämä tutkimus herättää kysymyksen, mikä on fyysistä ja mikä psyykkistä. Mikä on psyykkisen häiriön taustalla?
– Siellä on monesti takana somaattisia ilmiöitä. Tiedetään, että ihmisillä, joilla on autoimmuunisairauksia ja jos on vielä infektioita, heillä mielialahäiriöiden eli masennuksen ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön riski on suurempi, Raevuori avaa.
Vaikutus on kaksisuuntainen
Autoimmuunisairauksista ilmeni muun muassa ykköstyypin diabetes ja Crohin tauti eli suolistollinen tulehdussairaus. Lisäksi ilmeni yksittäisiä autoimmuunisairauksia kuten systeeminen lupus ja iriitti eli silmän värikalvon tulehdus.
– Suolistosairauksissa huomio kiinnittyy syömiskäyttäytymiseen. Ne aiheuttavat myös ruoan imeytymättömyyttä ja laihtumista, ja usein jo ne voi käynnistää syömishäiriöprosessia, Raevuori selittää.
Voi käydä myös niin päin, että syömishäiriö vaikuttaa huonon syömisen kautta suolistoflooraan ja sitä kautta syntyy tulehduksellinen suolistosairaus tai autoimmuunisairaus.
– Tuleeko autoimmuunisairaus ensin ja syömishäiriö sen jälkeen vai toisin päin, siihen tämä tutkimus ei pysty suoraan vastaamaan. On tosiaan hyvin todennäköistä, että sitä tapahtuu kumminkin päin, Raevuori toteaa.
Syömishäiriön riski kaksinkertaistuu
Aikaisempien tutkimuksien perusteella tiedetään, että naisilla ja nuorilla tytöillä, joilla on ykköstyypin diabetes on noin kaksinkertainen syömishäiriön riski.
Mutta voiko autoimmuunisairaus syntyä siitä, että syö köyhää ravintoa vaikka ei olekaan syömishäiriötä?
– Se on mielenkiintoinen kysymys, en osaa sitä sanoa. Tiedetään, että suoliston bakteeristolla, sen koostumuksella ja muutoksilla, on voimakas vaikutus elimistön puolustusjärjestelmään. Siitä on tieteellistä näyttöäkin, että se vaikuttaa autoimmuunisairauksien syntyyn, Raevuori pohtii.
Psykiatriset potilaat tärkeää tutkia tarkoin
Uusi tieto on merkittävää sillä usein psykiatrisista sairauksista kärsivien fyysinen terveydenhuolto ja tutkiminen jää usein vähäiseksi. Heiltä on tärkeä tutkia erilaiset oireet tarkasti, koska taustalla voi olla fyysinen sairaus kuten autoimmuunisairaus.
– On mahdollista, että vaikka ei löytyisi autoimmuunisairausdiagnoosia, siellä on silti näitä autoimmuunivasta-aineita, jotka vaikuttavat häiriökäyttäytymiseen. Joskaan sille ei nykytiedon valossa voida paljon tehdä, Raevuori kiteyttää.
Kuinka pian uusi tieto vaikuttaa psykiatristen potilaiden hoitoon, jää nähtäväksi. Viive käytännön muutoksiin hoidoissa on psykiatrisissa häiriöissä pitkä.
Asiantuntija: ANU RAEVUORI, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto
Toimittaja: NINA MALMBERG
Lisää ohjelmasta
