Hyppää pääsisältöön

Vain oopperaa

Nenäliinat peittävät nuotit.
Vapiskaa paulat ja samulit, itketään sitä oopperassakin. Nenäliinat peittävät nuotit. Kuva: Yle/Anna-Kaisa Brenner nuotit ja nenäliinat

Nyt on ongelma. Voiko samaan aikaan itkeä ja laulaa?

Suomalainen itkeä vollottaa vapaa-ajallaan. Vain elämää –ohjelman konsepti perustuu tähän totuuteen. Toistensa lauluja tulkitsevat artistit pillahtavat itkuun ja kotikatsomoissa koetaan suuria tunteita. Kyseinen viihdeohjelma on kirittänyt suomalaisen paperiteollisuuden nenäliinaklusterin ennennäkemättömään kasvuun.

Milloin muistat päähenkilöiden itkeneen oopperassa (enkä tarkoita tällä nyt mitään pieleen mennyttä aariaa)?

Jos joku luuli, että korkeakulttuurista nautitaan kuivin silmin, arvaus ei voisi enemmän mennä pieleen. Tervetuloa Joulun tähti –oopperan harjoituksiin.

Ohjaaja Eija Ahvo lämmittelee laulajia iloisesti nauraen
Ensin lämmitellään nauramalla. Ohjaaja Eija Ahvo lämmittelee laulajia iloisesti nauraen Kuva: Yle/Anna-Kaisa Brenner näyttelijät,eija ahvo
Ohjaaja Eija Ahvo tietää, miten ääripäistä syntyy vahvaa draamaa. Hänen tehtävänsä on johdattaa laulajat tarvittavaan tunnetilaan.

Hetkistä aiemmin on naurettu vedet silmissä erilaisille äänenavauksille, leikitty rikkinäistä puhelinta laulaen ja hypitty kuin heikkopäiset rentoutumista tavoitellen.

Ja sitten: tarvitaan vain yksi Ave Maria, ja naiskuoro niiskuttaa.

Tarvitaan vain yksi Ave Maria, ja naiskuoro niiskuttaa.

Ei silikonikyyneleitä eikä raakaa sipulia, me itkemme ihan omin avuin. Mitä nyt vettyneiden silmälasien takaa pystyn havaitsemaan, ihan kuin ohjaajankin silmäkulmassa kiiltelisi jokin.

Annukka Aholan säveltämän oopperan sanoma vetää vakavaksi. Jouluisesta nimestään huolimatta libretto eli oopperan teksti käsittelee vakavia aiheita kuten ihmisen julmuutta ja pahuutta, joka ei sivuuta viattomia lapsiakaan. Onko ihmiskunnalla toivoa?

Suunnittelen taittelevani johonkin hihanliepeeseen nenäliinan, jotta pystyn tarvittaessa pyyhkäisemään sillä silmäkulmat kuiviksi. Tosin näyttämöllä se ei voi tapahtua täysin huomaamattomasti.

Suunnittelen taittelevani hihanliepeeseen nenäliinan.

Koska Joulun tähteen ei ole käsikirjoitettu niiskuttavia oopperalaulajia, ongelma on pakko ratkaista jotenkin ennen ensi-iltaa.

Voi itku.

Lukulasit nuottien päällä
Lasit kuiviksi ja laulamaan. Lukulasit nuottien päällä Kuva: Yle/Anna-Kaisa Brenner nuotit ja silmälasit

Kohti Joulun tähteä -kirjoitussarja seuraa kirkkonummelaisten projektia: saavatko amatöörit ammattilaisten avulla aikaiseksi kokoillan oopperan? Millaista draamaa oopperan kulisseissa koetaan, ennen kuin teos on ensi-illassa? Lue sarjan edellinen kirjoitus klikkaamalla tästä.

Kommentit
  • Kertovatko suomalaiset rivot paikannimet enemmän nimien keksijöistä kuin itse paikoista?

    Suomen paikat on nimetty käyttäjien kokemuksien perusteella.

    Suomessa on 2944 paska-sanan sisältävää paikannimeä. Rivot paikannimet hihityttävät tai närkästyttävät kartanlukijoita. Miksi sukupuolielimet ja eritteet ovat olleet niin yleisesti nimeäjien käytössä? Paikkojen nimeäminen on perustunut yleensä joko kuvailemaan mitä ko. paikka muistuttaa muodoltaan, sen käyttökelpoisuuteen tai johonkin vahvaan kokemukseen paikassa.

  • Avaruusromua: Kuunnellaan jääleinikkiä!

    Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit?

    Onko kasveilla sielu? Muun muassa tätä pohti antiikin filosofi Aristoteles, ja oli sitä mieltä, että ei. Ei ole. Kasvit ovat kyllä eläviä, mutta eivät samalla tavoin kuin eläimet tai me ihmiset. Kasvit elävät erilaista elämää, selitti Aristoteles, ja puhui kasvisielusta ja sen luonteesta. Suomalainen Band of Weeds tekee musiikkia kasvien äänistä. Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit nuokkuesikko ja jääleinikki? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Lisää tilaa ajattelulle!

    Musiikkia, joka hengittää joogan tahtiin.

    Sana jooga on sanskriitin kieltä ja se tarkoittaa ihmisen ja kaikkeuden välistä yhteyttä. Muinaisen Intian joogit opettivat, että ihmisen kehon, tietoisuuden ja hengityksen välillä on yhteys. Joogaa harjoittamalla he pyrkivät tasapainoon: syvään keskittyneeseen tilaan, joka rauhoittaa kehon ja mielen. Musiikki on myös ollut keino etsiä sisäistä rauhaa ja tasapainoa. Musiikilla ja mietiskelyllä on pitkä yhteinen historia. Eikä ole mikään ihme, että musiikki ja jooga ovat kohdanneet monella taholla. Tapani Rinne tekee musiikkia, joka rauhoittaa ja antaa tilaa ajattelulle. Musiikkia, joka hengittää joogan tahtiin. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri