Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Karkottiko VR:n hintauudistus matkustajia?

Mies katsoo juna-aikatauluja
Mies katsoo juna-aikatauluja Kuva: Yle juna-aikataulut

VR:n matkustajamäärät ovat laskussa. Yhtiön mukaan syynä on taantuma, mutta onko osasyynä VR:n suuri hinnoittelu-uudistus?

VR on menettämässä tänä vuonna yli puoli miljoonaa kaukoliikenteen matkaa.

– Se on paljon, myöntää VR:n lippu-uudistuksen isä, hinnoittelupäällikkö Lassi Rönkkönen.

Rönkkönen kertoo, että matkustajamäärien lasku alkoi vuoden 2013 syyskuussa. VR teki kaukoliikenteen junia koskevan suuren hinnoittelu-uudistuksen paria kuukautta aikaisemmin.

Taantuma on vaikuttanut matkustajamääriin, samoin kiristyvä kilpailu bussiliikenteen kanssa. Olisiko matkustajakato voitu estää onnistuneemmalla lippu-uudistuksella?

VR pihtaa lukuja

Valtionyhtiö ei kuitenkaan kerro mitään lukuja, joiden perusteella asiaa voisi julkisesti arvioida. VR ilmoittaa matkamäärät osavuosikatsauksissaan hyvin ylimalkaisesti sadantuhannen matkan tarkkuudella.

Myöskään liikenne- ja viestintäministeriö tai omistajaohjauksesta vastaava yksikkö eivät pysty kertomaan matkamääriä esimerkiksi kuukausikohtaisesti tai antamaan suurpiirteisiäkään tietoja täyttöasteen tai lippujen keskihinnan kehittymisestä ennen ja jälkeen hintauudistuksen.

Viimeksi julkistetun VR:n osavuosikatsauksen mukaan huhti–kesäkuussa 2014 kaukoliikenteen junamatkoja ostettiin noin 200.000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Myytyjen matkojen määrä laski 3,2 miljoonaan matkaan.

Lassi Rönkkönen, VR
VR:n hinnoittelupäällikkö Lassi Rönkkönen. Lassi Rönkkönen, VR Kuva: Yle lassi rönkkönen

Myös loppukesä oli vaikea. Rönkkosen mukaan syyskuun lopussa päättyneen kvartaalin pudotus on ollut samaa luokkaa. Tasaisen vauhdin tahdilla matkamäärien lasku olisi tänä vuonna siis 600.000 matkaa.

Olisiko onnistunut lippu-uudistus voinut pysäyttää negatiivisen kehityksen?

– Kyllä tarjouskampanjoilla saamme nykyäänkin matkustajia. Vaikea lähteä analysoimaan mikä on jonkin asian merkitys. Toisaalta niin kauan kuin meni suurin piirtein hyvin, olivat hinnoittelu-uudistuksen tulokset, sanotaan, odotusten mukaisia, Rönkkönen kertoo.

Onnibus ennätyskasvussa

Näkyykö taantuma muussa matkustajaliikenteessä? Matkahuolto kertoo, että verkosta tapahtuva bussimatkojen myynti on ollut kasvussa. Ovelta tehtävää myyntiä ei tilastoida kesken vuoden. Viime vuonna matkoja ostettiin vähemmän kuin vuonna 2012.

Kysyimme tuntumaa parista kaukoliikenteen vuoroja ajavasta bussiyhtiöstä. Pienehkössä Väinö Paunu -yhtiössä matkustajamäärät ovat pysyneet ennallaan. Koiviston Auto -konsernissa kaukoliikenteen matkustajamäärä on vähentynyt tänä vuonna heinäkuun loppuun mennessä viime vuoteen verrattuna noin viisi prosenttia. Syyksi yhtiö kertoo talouden taantuman ja halpabussiyhtiöt.

Pekka Möttö, Onnibus
Onnibussin toimitusjohtaja Pekka Möttö. Pekka Möttö, Onnibus Kuva: Yle pekkä möttö

Hinnoilla kilpaileva Onnibus laajensi toimintaansa merkittävästi heinäkuun 2014 alussa. Se kertoo myyneensä reilussa kolmessa kuukaudessa peräti 400.000 matkaa. Tämä on ylittänyt kaikkien odotukset.

– Se on lukuna jotain täysin perinteisen käsityskyvyn yläpuolella olevaa, Onnibussin toimitusjohtaja Pekka Möttö sanoo.

Osa Onnibussin uusista asiakkaista on epäilemättä siirtynyt maantielle raiteilta.

VR:n kilpailijat joustavampia

Onnibus kilpailee hinnoilla. Sen hinnoittelujärjestelmä perustuu kysyntään: hinta nousee bussin täyttyessä ja matkan lähetessä. Kyseessä on puhdasoppinen kysyntäperusteinen hinnoittelu.

VR:n hinnat perustuvat vanhoihin matkustajamäärätilastoihin. Rönkkösen mukaan tämän päivän junalähdön hinta saatetaan perustaa viimevuotiseen tilastotietoon. VR:n hinnoittelumalli ei siis ole kysyntäperusteinen ja yhtiö vasta opettelee kysyntään reagoivaa hinnoittelua.

– Niin pitkällä ei olla kuin dynaamisessa hinnoittelussa, mutta näkisin, että se on aika luonnollinen kehityspolku, VR:n hinnoittelupäällikkö Lassi Rönkkönen kertoo.

Juna- ja bussimatkojen hintavertailusivustoa ylläpitävän Aittakoodi Oy:n toimitusjohtaja Toni Valkonen seurasi hintoja parin viikon ajan pyynnöstämme ja huomasi, että Matkahuolto reagoi ripeästi VR:n tarjouskampanjoihin. Kun VR laskee hinnan jollain matkalla viiteen euroon, seuraa Matkahuolto perässä. Kun VR:n tarjous päättyy, myös Matkahuolto korottaa hintaa.

Matkojen nettimyynti on kovassa kasvussa, tästä seuraa, että ihmiset vertaavat hintoja aiempaa enemmän. Reaaliaikainen vertailu taas hyödyttää palveluntarjoajia, jotka eivät ole kirjanneet hintojaan viimevuotisten kysyntätietojen varaan.

Junalippujen hintataso korkea

Entä onko VR:n hinnoissa ilmaa? Asian paljastaisi junaliikenteen avaaminen kilpailulle. Tätä on pohdittu useaan otteeseen. Liikenne- ja viestintäministeriö päätti viime vuonna, että VR:n yksinoikeus kaukojunien henkilöliikenteeseen jatkuu vuoden 2024 loppuun asti.

Henkilöliikenteen aloittamisesta Savonlinna–Pieksämäki-välille konsulttiselvityksen tehnyt Proxion Train, nykyinen Fennia Rail kertoo, että muissa maissa hinnat ovat laskeneet neljänneksen kilpailun myötä. Proxionin selvitys löytyy VR Leaks -blogin sivuilta.

– Jos VR:n henkilöliikenteen liikevaihto on 400 miljoonaa euroa, siitä noin 100 miljoonaa katoaisi kilpailun syntymisen myötä, väittää Fennia Railin toimitusjohtaja Kimmo Rahkamo.

Juna saapuu asemalle
Tampereen rautatieasema. Juna saapuu asemalle Kuva: Yle asemalaituri

Kun yksittäisten junalähtöjen hintoja vertaa kymmenen vuoden takaisiin hintoihin, voi hinnannousu olla jopa 50–70 prosenttia, kun muut kuluttajahinnat ovat nousseet samassa ajassa keskimäärin 21 prosenttia. Oman lipun hintaa voi verrata VR:n hinnastoon vuodelta 2004. Saimme vanhan aikataulukirjan hinnastoineen VR Leaksin arkistoista.

Viime vuonna VR teki liikevoittoa matkustajaliikenteen osalta 33 miljoonaa euroa, ja yhtymä maksoikin valtiolle osinkoa 30 miljoonaa euroa. Valtion omistajaohjausyksiköstä kerrotaan, että heitä kiinnostaa VR:n osalta viivan alle jäävä euromäärä. Ei siis esimerkiksi suomalaisten liikuttaminen, matkamäärien lisääminen.

Valtionyhtiön junaliikenteeseen liittyy monia yhteiskunnallisia näkökohtia: Liikkuvuuden edistäminen hyödyttää työntekijöitä ja yrityksiä, siis kansantaloutta. Junaliikenne on maatieliikennettä ekologisempaa. Yhteiskunnan pitäisi pystyä asettamaan yhtiölle tavoitteita sekä arvioimaan niiden onnistumista.

VR:n hinnoittelujärjestelmän ongelmia

VR:n hinnoittelussa on monia ongelmia: ajoissa ostettu lippu ei välttämättä olekaan edullisin, peruslippujen hinnat koetaan kalliiksi, matka-ajan muuttumisesta tai matkan peruuntumisesta joutuu maksamaan, vaikka kyseessä ei olisikaan kampanjasta hankittu ale-lippu. Junalipun ostaminen vaatii monen mielestä liikaa pään vaivaa: hinnoittelu- ja alennusjärjestelmä on turhan monipolvinen.

Ongelmakohdat nousivat esiin Kuningaskuluttajan verkkokyselyssä. Kyselyyn vastasi 118 junamatkustajaa eri puolilta Suomea. Kysymys kuuluu, onko VR omilla toimillaan heikentänyt junaliikenteen houkuttelevuutta.

Näin VR vastaa

”Mitä aikaisemmin ostat, sitä edullisemmin matkustat”-lupaus ei aina päde, toisin kuin puhtaasti kysyntäperusteisissa hinnoittelumalleissa (esimerkiksi Ruotsin rautatiet SJ, Onnibus).

– En mä pidä sitä suurena ongelmana, mutta aina joskus näin on. Jos on todella aikaisin ostanut ennakkolipun, aina se on mahdollisuus. Näinhän se on alalla kuin alalla, että voi olla että tarjoushintainen lippu tulee halvemmaksi, VR:n Lassi Rönkkönen sanoo.

Kyselyymme vastanneet opiskelijat kertovat, että opiskelijahinnat ovat nousseet, sillä useimmat joutuvat matkustamaan ruuhka-aikaan, esimerkiksi viikonlopuksi kotikaupunkiinsa.

– Ne opiskelijat, jotka matkustavat ruuhkaisemmilla vuoroilla, ovat varmaan jonkun verran kärsineet, ne jotka matkustavat matalan kysynnän lähdöillä, ovat ilman muuta hyötyneet, Rönkkönen sanoo.

Verkkokaupassa on liian monia vaihtoehtoja ja epäloogisuutta.

– Se pitää myöntää, että verkkokauppa on varsinkin alennusryhmäläisille hieman sekava. Tulemme laittamaan paukkuja verkkokaupan kehittämiseen, Rönkkönen sanoo.

Myös perushintaisen lipun lähtöajan muuttaminen maksaa.

– Kaupallisilla ehdoilla on aika vähän loppujen lopuksi merkitystä siihen, minkälaisia lippuja ostetaan. Toki meillä on myös Joustava lippu, jonka voi peruuttaa ja muuttaa maksutta. Se on aikalailla matkailualalla vallitseva käytäntö, että jos ennakkoon on tehty jokin varaus ja sitä muutetaan, niin siitä peritään jonkinnäköinen maksu.

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.