Hyppää pääsisältöön

Musiikista numeroihin

Johanna Korhonen työssään
Johanna Korhonen ohjelmanteossa Johanna Korhonen työssään Kuva: Yle/ Katri Henriksson valkoista valoa

Bach on mukavaa musiikkia, koska se kuulostaa sävelletyltä matematiikalta. Ja matematiikkahan on kaunista. Valitsin talouskasvua käsittelevään ohjelmaan musiikiksi Bachia, koska meidän aikanamme numerot ovat saaneet ihmisistä ylivallan. Ne eivät ole välineitä kauniiseen ja hyvään, niin kuin vaikka musiikkiin, vaan tarkoitus sinänsä.

Poliittiset päättäjämme uskovat, että talouskasvu on se, joka pelastaa. Sitten, kun on rahaa, on varaa kaikkiin mukaviin asioihin, kuten vaikka sivistykseen. Talouskasvu tekee meidät onnellisiksi, tai ainakin vähemmän onnettomiksi.

Onko näin? Amerikkalainen, Suomessakin työskennellyt filosofi Martha Nussbaum väittää, että vaikutussuhde on juuri päinvastainen. Pelkän talouskasvun tavoittelu tekee meistä onnettomia. Ensin tulee tavoitella tärkeitä asioita, kuten vastuuta, välittämistä, heikoimpien kuulemista ja empatiaa. Nussbaum käyttää näistä yhteisnimeä sivistys. Kun on sivistystä, taloudelle suotuisat olosuhteet tulevat siinä sivussa, melkein kuin itsestään.

Minua viehättää Nussbaumin tapa vähät välittää siitä, miten "yleensä ajatellaan" ja mitä "yleensä kuuluu sanoa" vaikkapa talouskasvusta. Nussbaumin kirja Talouskasvua tärkeämpää rohkaisi minutkin sanomaan muuta kuin on tavallisesti tapana. Ja numerot nautin mieluiten Bachina.

Ja numerot nautin mieluiten Bachina.

Johanna Korhonen

Kuuntele Valkoista valoa to 30.10.2014 klo 11.00 Yle Radio 1 ja 30 vuorokautta Yle Areena.

Johanna Korhonen istuu kärpässienijakkaralla
Johanna Korhonen studiossa Johanna Korhonen istuu kärpässienijakkaralla Kuva: Yle/ Katri Henriksson valkoista valoa
  • Hyvä sirkus toimii aina, todistavat Eskelinen ja Gomyo

    Levyarvostelu

    Pohjimmiltaan Niccolo Paganini oli pahimman lajin kikkailija, mutta hänen huumorinsa on kestänyt aikaa. Sen todistavat viulisti Karen Gomyo ja kitaristi Ismo Eskelinen, joiden uutuuslevy sisältää Paganinin parhaita sketsejä ja linkittää hänet onnistuneesti Locatellin, Vivaldin ja Corellin viuluviikarijatkumoon.

  • Kokeellista kuoroilmaisu Haapasen malliin

    Levyarvostelu

    Yleensä moderni, avantgardistinen kuoromusiikki työlästä nauttia CD-levyn kokoisina annoksina. BIS-yhtiön julkaisu Perttu Haapasen kuoromusiikista on tässä suhteessa keskimääräistä helpompi. Laajasta tuotannosta valikoidut seitsemän teosta ilmentävät Haapasen leikkisää ja kokeilevaa asennetta sekä ihmisääneen että teksteihin, mutta seassa on sointuisuutta ja selviä rakenteita riittävästi, että kuulija kokee olevansa musiikin äärellä. Sitä paitsi Helsingin kamarikuoron kunnianhimo osuu juuri tällaiseen materiaaliin.

  • Turkulaisten jykevä Egmont hurmaisi - jos Hebon tulkintaa ei olisi

    Levyarvostelu

    Turun filharmoninen orkesteri on levyttänyt ahkerasti Naxokselle näytelmämusiikkia, ensin Sibeliukselta ja viimeksi Beethovenilta, ja ylikapellimestari Leif Segerstamin näyttämökokemus on yleensä liimannut musiikkisirpaleet hyvin yhteen. Orkesterin uusi levytys Beethovenin Egmont-melodraamasta hyödyntää kokemusta loistavasti, mutta kohtaa kovan kotimaisen kilpailijan.

  • Lempeää sinfoniarunoilua Virosta

    Levyarvostelu

    Arvo Pärt, Erkki-Sven Tüür ja monet muut ovat nostaneet kansainväliselle tasolle Viron nykymusiikin, mutta varhaisempikin perinne ansaitsisi huomiota. Sitä antaa levy-yhtiö Ondine, joka vuosi sitten julkaisi ensimmäisen levyn Heino Ellerin musiikkia. Nyt projekti jatkuu levyllisellä sinfonisia runoja.