Hyppää pääsisältöön

Musiikista numeroihin

Johanna Korhonen työssään
Johanna Korhonen ohjelmanteossa Johanna Korhonen työssään Kuva: Yle/ Katri Henriksson valkoista valoa

Bach on mukavaa musiikkia, koska se kuulostaa sävelletyltä matematiikalta. Ja matematiikkahan on kaunista. Valitsin talouskasvua käsittelevään ohjelmaan musiikiksi Bachia, koska meidän aikanamme numerot ovat saaneet ihmisistä ylivallan. Ne eivät ole välineitä kauniiseen ja hyvään, niin kuin vaikka musiikkiin, vaan tarkoitus sinänsä.

Poliittiset päättäjämme uskovat, että talouskasvu on se, joka pelastaa. Sitten, kun on rahaa, on varaa kaikkiin mukaviin asioihin, kuten vaikka sivistykseen. Talouskasvu tekee meidät onnellisiksi, tai ainakin vähemmän onnettomiksi.

Onko näin? Amerikkalainen, Suomessakin työskennellyt filosofi Martha Nussbaum väittää, että vaikutussuhde on juuri päinvastainen. Pelkän talouskasvun tavoittelu tekee meistä onnettomia. Ensin tulee tavoitella tärkeitä asioita, kuten vastuuta, välittämistä, heikoimpien kuulemista ja empatiaa. Nussbaum käyttää näistä yhteisnimeä sivistys. Kun on sivistystä, taloudelle suotuisat olosuhteet tulevat siinä sivussa, melkein kuin itsestään.

Minua viehättää Nussbaumin tapa vähät välittää siitä, miten "yleensä ajatellaan" ja mitä "yleensä kuuluu sanoa" vaikkapa talouskasvusta. Nussbaumin kirja Talouskasvua tärkeämpää rohkaisi minutkin sanomaan muuta kuin on tavallisesti tapana. Ja numerot nautin mieluiten Bachina.

Ja numerot nautin mieluiten Bachina.

Johanna Korhonen

Kuuntele Valkoista valoa to 30.10.2014 klo 11.00 Yle Radio 1 ja 30 vuorokautta Yle Areena.

Johanna Korhonen istuu kärpässienijakkaralla
Johanna Korhonen studiossa Johanna Korhonen istuu kärpässienijakkaralla Kuva: Yle/ Katri Henriksson valkoista valoa
  • Eero Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Säveltäjä Eero Hämeenniemen (s. 1951) itsenäisen ajattelun tulokset ovat viime vuosikymmenten aikana löytäneet muotonsa niin soivassa ja kuin kirjallisessakin muodossa. Tällä kertaa puhuu muusikko Hämeenniemi, jonka pianoimprovisaatiot heijastelevat muun muassa jazz-, gospel-, barokki- ja karnaattista musiikkia.

  • Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Säveltäjä Erkki Melartinin (1875–1937) musiikkia ei äänitteillä tai konsertiohjelmistoissa liian usein vastaan tule. Tämä on tietysti harmillista, koska Melartinin herkkävireistä äänistöä kuulisi mielellään enemmänkin. Melartin hehkui etenkin orkesterisäveltäjänä, mutta muutakin kiinnostavaa hänen tuotannostaan löytyy.

  • Seitakuoro juhlii ensitaltoinneilla

    Seitakuoro juhlistaa neljällä uudella ensitaltoinnilla

    Rovaniemellä toimiva Seitakuoro on yksi pohjoisen tärkeistä kulttuuritoimijoista ja lappilaisen identiteetin ylläpitäjistä. Kadri Joametsin johtaman kokoonpanon uusin julkaisu huipentaa kymmenen vuotta sitten alkaneen Lappi-trilogian. Edeltävillä levyillä soi pääosin vuosien varrella kuoron konserteissa tutuksi tullut ohjelmisto.

  • Signe kurottelee lupaavasti mahdollisuuksien maailmassa

    Signe kurottelee lupaavasti mahdollisuuksien maailmassa

    Signe (laulajat Josefiina Vannesluoma, Riikka Keränen ja Selma Savolainen, sekä kontrabasisti Kaisa Mäensivu) jatkaa oman ilmaisunsa laajentamista ja kehittämistä. Ryhmän debyytillä liikuttiin tyylillisesti etenkin jazzin maailmassa. Uusimmalla, kolmen albumin kokonaisuuden ensimmäisellä osalla yhtye kurottelee uusien teosten myötä kohti aiemmin kartoittamattomia ilmaisualueita.