Hyppää pääsisältöön

Musiikista numeroihin

Johanna Korhonen työssään
Johanna Korhonen ohjelmanteossa Johanna Korhonen työssään Kuva: Yle/ Katri Henriksson valkoista valoa

Bach on mukavaa musiikkia, koska se kuulostaa sävelletyltä matematiikalta. Ja matematiikkahan on kaunista. Valitsin talouskasvua käsittelevään ohjelmaan musiikiksi Bachia, koska meidän aikanamme numerot ovat saaneet ihmisistä ylivallan. Ne eivät ole välineitä kauniiseen ja hyvään, niin kuin vaikka musiikkiin, vaan tarkoitus sinänsä.

Poliittiset päättäjämme uskovat, että talouskasvu on se, joka pelastaa. Sitten, kun on rahaa, on varaa kaikkiin mukaviin asioihin, kuten vaikka sivistykseen. Talouskasvu tekee meidät onnellisiksi, tai ainakin vähemmän onnettomiksi.

Onko näin? Amerikkalainen, Suomessakin työskennellyt filosofi Martha Nussbaum väittää, että vaikutussuhde on juuri päinvastainen. Pelkän talouskasvun tavoittelu tekee meistä onnettomia. Ensin tulee tavoitella tärkeitä asioita, kuten vastuuta, välittämistä, heikoimpien kuulemista ja empatiaa. Nussbaum käyttää näistä yhteisnimeä sivistys. Kun on sivistystä, taloudelle suotuisat olosuhteet tulevat siinä sivussa, melkein kuin itsestään.

Minua viehättää Nussbaumin tapa vähät välittää siitä, miten "yleensä ajatellaan" ja mitä "yleensä kuuluu sanoa" vaikkapa talouskasvusta. Nussbaumin kirja Talouskasvua tärkeämpää rohkaisi minutkin sanomaan muuta kuin on tavallisesti tapana. Ja numerot nautin mieluiten Bachina.

Ja numerot nautin mieluiten Bachina.

Johanna Korhonen

Kuuntele Valkoista valoa to 30.10.2014 klo 11.00 Yle Radio 1 ja 30 vuorokautta Yle Areena.

Johanna Korhonen istuu kärpässienijakkaralla
Johanna Korhonen studiossa Johanna Korhonen istuu kärpässienijakkaralla Kuva: Yle/ Katri Henriksson valkoista valoa
  • Riemastuttava oopperalöytö!

    Levyarvio

    Provinsiaalisen uran tehneen sveitsiläisen kapellimestarin, säveltäjän ja opettajan Richard Fluryn ensimmäinen ooppera, yksinäytöksinen ”Firenzeläinen tragedia” valmistui vuonna 1928 ja sai kantaesityksessään Solothurnissa Pohjois-Sveitsissä seuraavana keväänä varsin myönteisen vastaanoton lehdistöltä. Eipä ihme: hieman yli kolmekymmenvuotiaan paikallisen säveltämäksi se on suorastaan nerokas vetäen vertaansa selvästi esikuvallisen Richard Straussin Salome-oopperalle – Oscar Wilden tekstiin sekin. Vajaan kolmen vartin kestävä yksikohtauksinen nostatus sisältää niin wildemaisia lausahduksia kuin taiten verhoiltua sosiopoliittista debatointia.

  • Erika Foxin improvisatorinen välittömyys

    Levyarvio

    On sanottu että säveltäminen ja improvisaatio olisivat hyvin lähellä toisiaan, ja että hyvät sävellykset ovat vain hyvien improvisoijien ylöskirjoituksia. Riippuu varmaankin keneltä kysytään – mutta englantilaisen Erika Foxin musiikissa improvisatorinen välittömyys on kiehtovasti läsnä jokaisessa nuotissa osana jotain sellaista josta rakentuu kokonaisuuksia, vapaata muotoa.

  • Pianistin tarinointia rauhallisesti ja liioittelematta

    Levyarvio

    Tällä vuosikymmenellä vuoden 2010 Kuningatar Elisabeth -pianokilvan voiton jälkeen paikkansa kysytyimpien konserttipianistien joukossa vakiinnuttanut Denis Kozhuhin on tänä syksynä ihastuttanut levyjulkaisuja seuraavia miellyttävästi soivalla ja hyvin soitetulla albumilla valikoimasta Felix Mendelssohnin Sanattomia lauluja ja Edvarg Griegin Lyyrisiä kappaleita. Se sopii olohuoneisiin mitä parhaiten, erityisesti nyt iltojen pimetessä kynttilänvalolle sopivasti lämpöä antamaan. Lyyrisyyden lisäksi minua kuulijana miellyttää myös Kozhuhin tapa tarinoida rauhallisesti ja liioittelematta.