Hyppää pääsisältöön

Taidetta ja mesenaatteja

Kuvassa liikenainen Sara Hilden ja taiteilija Erik Enroth. Arkistokuva Pia Andellin dokumenttielokuvasta Mesenaatti.
Liikenainen Sara Hilden ja taiteilija Erik Enroth. Kuvassa liikenainen Sara Hilden ja taiteilija Erik Enroth. Arkistokuva Pia Andellin dokumenttielokuvasta Mesenaatti. Kuva: Yle Kuvapalvelu Mesenaatti,kuvataiteilijat,Sara Hildén,Erik Enroth,teeman lahjapaketti 2014

Karjalaiset Lallukat olivat itsenäistyvän Suomen merkittäviä taidemesenaatteja. Muotikauppias Sara Hildén onnistui 1960-ja 70-luvulla luomaan yhteydet taiteen huippuihin.

Kuka oli Sara Hildén? Tampereelta? Ehkä taiteilija? Vai taiteenkeräilijä? Tamperelaiset saattavat muistaa, muu Suomi liittää hänen nimensä ehkä Sara Hildénin taidemuseoon eikä tiedä juurikaan muuta.

Pia Andellin dokumenttielokuva Mesenaatti kertoo Sara Hildénin tarinan kaunistelematta.

Elokuva on myös kuvaus eräästä avioliitosta, sen onnellisista hetkistä, mutta myös alkoholismista, erosta ja eron seurauksista. Elokuvan kehyksenä on Sara Hildénin kirjoittama kirje hovioikeudelle, jossa hän omin sanoin kuvaa elämäänsä taiteilija Erik Enrothin kanssa. Kirje avaa heidän yhteiselämäänsä, ja salaperäistä Sara Hildéniä ihmisenä. Hänelle rakastaminen ja omistaminen näyttivät olleen lähellä toisiaan.

Elokuvassa on runsaasti harvinaista arkistomateriaalia. Mesenaatti on myös kiinnostava katsaus 1960- ja 70-luvun taidemaailmaan, jossa tapahtui paljon enemmän kuin koskaan sitä ennen. Samalla se kertoo myös Tampereesta 1940–70-luvuilla. Tampere oli, hämmästyttävää kyllä, paikka jossa itseoppineella muotikauppiaallakin saattoi olla maailmanluokan yhteydet suoraan kansainvälisen taiteen huippuihin.

Mie maksan! Lallukan perintö on tv-dokumentti Juho ja Maria Lallukasta. Juho Lallukka oli ensimmäinen suomenkielinen tukkukauppias 1800–1900-lukujen taitteen Viipurissa. Vaimonsa Marian kanssa Juho Lallukasta tuli merkittävä sivistystyötä tukeva taiteen rakastaja ja taidemesenaatti. Lallukoiden työn vaikutus näkyy ja tuntuu vahvana vielä 2000-luvulla.

Lisa Hovinheimo kertoo Lallukoiden tarinaa kolmen rakennuksen kautta. Lallukan liiketalossa Viipurissa oli aikoinaan myös Lallukoiden koti, ja sen komeaa julkisivua koristivat Emil Halosen kivireliefit ja patsaat. Osa patsaista on nyt löytynyt.

Lallukan taloa asuttavat nykyään varakkaat viipurilaiset, mutta siellä toimii myös Taidekeskus Salmelan taiteilijaresidenssi. Kirjailija Anna Kortelainen ja taidemaalari Kia Taegen tavataan työskentelemässä residenssissä. Toiminnanjohtaja Tuomas Hoikkala kertoo residenssin synnystä ja liiketalon värikkäistä vaiheista.

Viipurin kirjasto tunnetaan ennen kaikkea Alvar Aallon arkkitehtuurista. Vähemmän tunnettua on se, että kirjaston rakentamisen lähtölaukaus oli Maria Lallukan testamenttilahjoitus. Huonoon kuntoon neuvostoaikana päässyt rakennus on nyt remontoitu täydellisesti. Uusissa avajaisissa puhuu presidentti Tarja Halonen, joka sai presidentti Vladimir Putinin kiinnostumaan kirjaston korjauksen rahoittamisesta.

Lallukan perinnöstä suuri osa jäi sotien myötä Venäjälle, mutta perillisiä eli ”Lallukan lapsia” ja edelleen elävää kulttuurihistoriaa löytyy Helsingistä.

Lallukoiden yhteisellä testamenttilahjoituksella rakennettu Lallukan taiteilijakoti on toiminut Töölössä keskeytyksettä vuodesta 1933 alkaen. Talossa on ollut useiden satojen taiteilijoiden koti tai ateljee, Tove Janssonista Tauno Paloon. Nykyisiä asukkaita ovat esimerkiksi akateemikko Outi Heiskanen ja näyttelijä Vesa Vierikko, jotka tavataan ohjelmassa.

Aikoinaan joku teatterimies naureskeli Juho Lallukalle tämän nimeä. Kauppaneuvos vastasi naureskelijalle omalla murteellaan: ”Enhä mie mikkää sankar olekaa. Mut olen mie noust köyhästä karjalaispojast suureks taiteije tukijaks. Eiks siin sentää vähä sankaruutta liene. Muuta kunniaa mie en tarvihe.”

  • Mesenaatti (2013) Ohjaaja: Pia Andell.
  • Mie maksan! Lallukan perintö (2014) Ohjaaja: Lisa Hovinheimo.

Lahjapaketit 2014

Yle Teema