Hyppää pääsisältöön

Todelliset taiteen rakastajat eivät ole taiteen ammattilaisia

Erikoisin koskaan ohjaamani tv-sarja oli vuonna 1998 tehty Intohimona taide. Se kertoi erilaisten ihmisten, niin julkkisten kuin tuntemattomienkin, taideharrastuksesta. Erikoiset kohtaamiset näiden taiteen rakastajien kanssa suorastaan laajensivat käsitystäni ihmisestä, ja Pohjanmaasta.

Iso osa sarjaa koskevista muistoistani liittyy autolla ajamiseen ympäri keväistä Suomea. Pohjanmaan kolusimme muita maakuntia tarkemmin läpi. Jostain syystä lakeuksilta löytyi runsaasti taiteen tekemisen erikoisosaajia.

Kohtaamisemme keihäänheiton olympiavoittaja Pauli Nevalan kanssa jäi vahvasti mieleen. Saapuessamme hänen kotitalonsa pihaan Teuvalla karski Nevala syötti ja hoivasi linnunpöntössä oravanpoikasia. Ne nähdään klipissä ennen Nevalan haastattelua.
Haastattelussa Nevala kertoo vaaleanpunaisen romanttisista runoistaan ja lauluteksteistään sekä niiden synnystä jonkun ulkopuolisen voiman auttamana. Uudenlaisen kuvan Nevalan henkilöstä antaa hänen pohdintansa teknologian ja tulossa olevan Euro-valuutan tuomasta ihmisten tarkkailusta, Teuvallakin.

Hiihtäjä Jari Isometsää haastattelimme Vihdissä, kesäisesti laiturin nokassa. Haastattelu koski, luonnollisesti, hänen ja Souvarit-yhtyeen musiikillista yhteistyötä.

Carmen Mäkinen oli alkuperäinen kohumissi, joka luopui perintöprinsessuudesta mentyään eroottisiin kuviin. Hän myös tuli julkisuudessa uskoon ja taisi ehtiä naimisiinkin ennen kuin päätyi Pohjanmaalle Lappajärvelle näyttelemään kesäteatterissa pikkutuhmaa roolia Agapetuksen hupailussa Aatamin puvussa ja vähän Eevankin. Haastattelujen välissä on pätkä harjoituksista, joista näkee, kuinka Carmen pärjää teatterilavalla.

Palokasta Jyväskylän kupeesta tulee omakustanneiskelmälaulaja, näkövammainen atk-neuvoja Kari Oja, joka nousi pienten piirien kulttisankariksi persoonallisilla lauluillaan.
Haastattelupäivänä saimme vahvan kosketuksen suomalaisen kulttitähden todellisuuteen. Oja esiintyi Palokan vammaistyhdistyksen toritilaisuudessa. Kannattaa katsoa koruton tallenne tilaisuudesta Ojan haastattelun perästä.

Lisäksi tähän artikkeliin nousee kaksi todellista oman tiensä kulkijaa, veistostaiteen erikoismiestä, joita sittemmin on ruvettu kutsumaan itetaiteilijoiksi.

Valkealalainen Ensio Tuppurainen hätkähdytti rakentamalla huomattavan kookkaan peniksen Vekarajärven varuskunnan portin pielessä sijaitsevalle tontilleen.
Siellä oli paljon muutakin. Yli tunnin mittaisessa täysin leikkaamattomassa tallenteessa nähdään Tuppuraisen pihapiirin teokset, hänen Onnela-galleriansa sekä kuullaan taiteilijan haastattelu.

Tuppuraisen pohjalainen hengenheimolainen oli Edvin Hevonkoski Vaasasta, joka rupesi lupia kyselemättä rakentamaan veistospuistoa kotinsa lähimetsään Vaasan Asevelikylässä. Mittavaksi kasvanut alue nimettiin myöhemmin Edvininpoluksi. Tallenteessamme kierrämme koko alueen ja ehdimme istuskella taiteilijan kanssa myös hänen sinne rakentamassaan täydellisessä sota-ajan korsun kopiossa.

Sekä Tuppurainen että Hevonkoski otat sittemmin poistuneet joukostamme, Ensio Tuppurainen vain pari viikkoa ennen tämän artikkelin julkaisua lokakuussa 2014.

Teksti: Axa Sorjanen

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa

  • Punikkeja ja jääkäreitä – tasavallan syntyvuosien kokijat äänessä

    Itsenäisyyden murrosvuosien todistajat muistelevat netissä.

    Elävä arkisto on jo aiemmin julkaissut runsaasti silminnäkijäaineistoa 100-vuotisen Suomen kuohuvasta alkutaipaleesta. Uusin lisäys on Ylen ja kahden työväenarkiston yhteistyönä syntynyt järkälemäinen haastattelukooste sisällissodan punaisten muistoista.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

  • Rintamäkeläiset olohuoneessa – joulu tulee, jurotus pysyy

    Vanhoissa suosikkidraamoissa ei joulu olekaan yhtä juhlaa.

    Kun suositussa suomalaisessa draamasarjassa on joulun aika, voisi kuvitella maalaisidylliä ja perheonnea. Mutta mitä tapahtuukaan Rintamäkeläisten joulupäivänä 1972 esitetyssä jaksossa, jonka yleisö äänesti katsottavaksi Areenaan. Ainakin siinä kouritaan, jupistaan, jurotetaan ja petetään.

  • Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana

    Laineen suurelokuva valmistui vuonna 1968

    Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.

  • Metsolat – Tie joka vei meidät kotiin

    1990-luvun suosikkisarja kertoo kainuulaisen suvun tarinaa

    Suomi eli huoletonta nousukautta 1980-luvun lopussa, mutta uusi vuosikymmen nosti sinivalkotaivaalle synkkiä pilviä. 90-luku toi laman, joka oli taloudellisesti ja myös henkisesti monelle raskasta aikaa. Näistä nousukauden ja laman ajoista kertoo Suomen yksi suosituimmista tv-sarjoista, Metsolat.
    Katso Metsolat-jaksoja Yle Areenassa

  • Metsolat on palannut! Nämä asiat sinun on tiedettävä ysärin suosikkisarjasta

    Metsolat on katsottavissa Areenassa vuoden ajan.

    Rakastettu, kaivattu ja toivottu Metsolat on nyt katsottavissa Areenassa. Muistatko tuon ysärisarjan, jossa seurattiin paitsi Metsoloiden laajennetun perheen elämää, myös koko suomalaisen maaseudun murrosta 1980-1990-lukujen vaihteessa? Lehmät vaihtuivat hiihtokeskukseen, lapsia muutti ympäri maailmaa, mutta aina se Kari Kaukovaara kiusasi Metsolan Erkkiä.

  • Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

    Lipponen ja Korkki selvittävät Pekan tyttären sieppausta.

    Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?