Hyppää pääsisältöön

Viikon sitaattivinkki: Kuolemasta puhuminen on herkkäluonteista touhua

Urho Kekkonen painii kalan kanssa hämmästynyt ilme kasvoillaan.
Rajaaviksi sanotaan verbejä, jotka kuvaavat luontaiseen päätepisteeseen johtavaa muutosta, esim. syntyä, kuolla, ihastua, havaita, antaa, voittaa. Urho Kekkonen painii kalan kanssa hämmästynyt ilme kasvoillaan. Kuva: Yle/Kalle Kultala Urho Kekkonen,kalastus

Kuolemasta puhuminen on sen verran herkkäluonteista touhua, että vaikka siitä puhuisi suoraan ilman sille kehitettyjä lukuisia kiertoilmauksia, aina löytyy ihmeteltävää.

Kuulijanimimerkki Rigor Mortenson kysyy meiltä seuraavaa: ”Miksi sana kuolla tuntuu olevan mahdoton käyttää imperfektissä otsikoissa, kun kyseessä on henkilö? Otsikko on silloin lähes poikkeuksetta muotoa Muusikko Matti on kuollut eikä Muusikko Matti kuoli.”

Kysymys on jännittävä, koska vuonna 1997 legendaarinen kielimies Erkki Lyytikäinen kirjoitti Kielikello-lehdessä aivan toisensuuntaisesta kehityksestä jutussaan Aikataulukon arvoitus. Hän oudoksui silloin lehtien uutta tapaa kirjoittaa Säveltäjä kuoli eikä: Säveltäjä kuollut. Lehtien tapa otsikoida kuolemasta on siis aikojen saatossa muuttunut muutamaankin otteeseen ja se, milloin on käytetty muotoa kuoli ja milloin muotoa on kuollut olisikin oivallinen tutkimuksen aihe.

Miksi sana kuolla tuntuu olevan mahdoton käyttää imperfektissä otsikoissa, kun kyseessä on henkilö

Kyseessä on enemmänkin aikamuotojen hiuksenhienojen erojen pohtiminen kuin teonsanan kuolla kieliopillinen erityispiirre. Tavallaanhan aikamuodot ovat helppoja, niitä on neljä: preesens, imperfekti, pluskvamperfekti ja perfekti. Mutta kun mukaan mietintään otetaan kielitieteilijän tapaan kolme aikatasoa puhehetki, tapahtumahetki ja viittaushetki, aikamuotojen tarkastelu alkaa saada eeppisiä mittasuhteita.

Oman lukunsa asiaan tuo teonsanan kuolla luonne niin sanottuna rajaavana muutosverbinä. Tieteen termipankki kuvaa näitä seuraavasti: ”Rajaaviksi sanotaan verbejä, jotka kuvaavat luontaiseen päätepisteeseen johtavaa muutosta, esim. syntyä, kuolla, ihastua, havaita, antaa, voittaa.” Tästä johtuu se, että kuolleena olemiselle ei ole omaa teonsanaansa, kuten vaikka elämiselle. Samanlaisia teonsanoja on siis muitakin.

Näin monipuolisesti elää teonsana kuolla.

Erkki Lyytikäinen: Aikataulukon arvoitus

  • Avaruusromua: Koneilla, prosesseilla, härveleillä ja softalla!

    Oletko kuullut soittimesta nimeltä Ventorgano?

    Oletko kuullut soittimesta nimeltä Ventorgano? Tai laitteesta nimeltä Organelle? Miltä kuulostaa melupöytä eli noise table tai no-input mixing setup? Tai itse kehitelty generatiivinen musiikkikone? Tuntuu siltä, että kun on kyse soittimista, niiden keksimisestä ja rakentelusta, rajana ei suinkaan ole ihmisen mielikuvitus, vaan pikemminkin tämä aineellinen maailma ja sen asettamat rajoitukset. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kalevala on fantasiakirjallisuutta, jopa scifiä – tule mukaan Lukupiiriin keskustelemaan teoksen erilaisista tulkinnoista!

    Tule mukaan radion Lukupiiriin 7.12. klo 19!

    Kalevalassa taotaan kultainen nainen sekä onnea ja varallisuutta tuottava ihmeellinen Sampo. Eepoksessa on kyse siitä, mihin ihminen ja ihmisen teknologia pystyvät. Toisaalta se on myös magian ja shamanismin kuvausta. Ehkä juuri näistä syistä Kalevala on villinnyt metallimuusikoita ja J. R. R. Tolkienia. Kalevalaa on tulkittu monin eri tavoin.

  • Avaruusromua: Nuo kahdeksanjalkaiset ystävämme!

    Uskokaa, että ne ovat outoja otuksia.

    Hän väitti olevansa maailman paras ja taidokkain kutoja. Hänen nimensä oli Arakhne ja hän eli muinaisessa Kreikassa. Mutta miten hän muuttui hämähäkiksi? Ja miksi italialainen Jarguna tahtoo tänään kutoa verkkoa erilaisten muusikoiden välille? Kutoa symbolista verkkoa, johon hän sitten pyydystää mitä erilaisimpia muusikoita, kuten hän itse asian ilmaisee. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri