Hyppää pääsisältöön

Ilmari Tapiovaaran tuolit kalustivat sodanjälkeisen Suomen

Ilmari Tapiovaaran suunnittelema Fanett-pinnatuoli on koko Suomen kalustehistorian eniten tuotettuja tuoleja. 2000-luvulla sen kappalemäärä liikkuu miljoonan paikkeilla. Tapiovaaran edulliset, puhdaspiirteiset tuolit hankittiin 1950-luvulla lähes joka kotiin.

Vuoden 2006 Tuolit puhuvat -ohjelmassa Ilmari Tapiovaaran (1914–1999) uraa taustoittaa taideteollisen korkeakoulun professori Pekka Korvenmaa. Ohjelmassa kuullaan Tapiovaaraa itseään ja nähdään hänen kotoaan harvinaista 1960-lukulaista arkistokuvaa, joka on peräisin Tuoli ja sen muoto -ohjelmasta.

Lisää alkuperäistä arkistokuvaa, vuodelta 1966, on mahdollista nähdä ohjelman "Tuoli ja sen muoto" otteissa, jotka ovat uudemmasta ohjelmasta pois jätettyjä kohtauksia.

Sotien jälkeisessä Suomessa tarvittiin edullisia yleiskalusteita. Säännöstelytalouden aikana huonekalut oli tehtävä puusta, sillä metalleja tai ruuveja ei ollut saatavilla. Puun työstäminen myös taidettiin Suomessa parhaiten, ja koivumetsää riitti.

Materiaalipula pakotti suunnittelemaan tarkoituksenmukaisia, yksinkertaisia ja selkeitä esineitä. Keskeistä muotoilijan työssä oli pikemminkin ongelmanratkaisu kuin tuotteen ulkonäkö.

Tapiovaaran mukaan tuoli on avain sisustamiseen. Hän keskittyikin niiden kehittelyyn koko ikänsä.

Ohjelmissa esitellään kaksi tunnetuinta klassikkotuolia. Domus Academica (1947) oli alun perin opiskelija-asuntolaan suunniteltu helposti pinottava tuoli ja Fanett (1949) jokaiseen kotiin sopiva moderni versio talonpoikaisesta pinnatuolista.

Tapiovaara piti esikuvanaan Alvar Aaltoa, joka oli tuonut modernismin ja funktionalismin Suomeen 1930-luvulla. Funktionalismin periaatteena on, että tuotteen tulee palvella mahdollisimman hyvin sen tarkoitusta. Tämä vaikutti muotokieleen pelkistävästi, joten aiempien tyylisuuntien suosimat koristelut karsittiin pois.

Tapiovaara koki funktionalismiin kuuluvan sosiaalisen tasa-arvon tärkeäksi. Jokaisella tuli olla mahdollisuus hankkia Tapiovaaran tuoleja varallisuudesta riippumatta. Sarjatuotannon avulla huonekaluja pystyttiin tarjoamaan myös vähävaraisille.

Ulkomailla paljon oleskellut Tapiovaara välitti Suomeen kansainvälisesti ajankohtaisia muotoiluilmiöitä. Yhdysvaltojen vaikutus näkyi hänen töissään 1950-luvun alusta, jolloin Tapiovaara toimi Illinois Institute of Technologyn opettajana Chicagossa.

Voimakas taideteollisuus ja maailmalla menestyvä muotoilu nähtiin sodan jälkeen myös Suomen siteenä länsimaihin. Tuolloin korostettiin Suomen yhteyttä Skandinaviaan erotukseksi itäblokista. Positiivisen kansainvälisen maineen ansiosta muotoilun valtiollinen tuki kasvoi valtavasti 1950-luvulla.

Teksti: Emmi Karhiaho

Kommentit
  • Luontoilta jakoi luontotietoutta leppoisasti ammattitaidolla

    Alkuperäistä Luontoiltaa esitettiin 32 vuotta.

    Suomalaisten kontaktiohjelmien pioneeri Luontoilta aloitti lähetyksensä radiossa 26.huhtikuuta 1975. Vuodesta 1982 lähtien ohjelmaa alettiin esittämään myös television puolella. Yleisön rakastamaa luonto-ohjelmaa tehtiin 32 vuoden aikana 519 jaksoa.

  • Ehyesti säröinen tv-elokuva Hiljaiset laulut kuvasi paikkaansa etsiviä nuoria

    Tuomas Sallisen elokuva valmistui vuonna 1994

    Vuonna 1994 esitetty Tuomas Sallisen tv-elokuva Hiljaiset laulut on vahvasti ajassaan oleva voimakas kuvaus nuorista, jotka ystävyydestä huolimatta kärsivät erilaisista vieraantuneisuuden tunteista. Vaikka tarina on rikkonainen eikä helppoja vastauksia ole, pysyy kertomus erinomaisesti koossa. Keskeisellä sijalla elokuvassa on sen äänimaisema.

  • Hiljainen poika tahtoo auttaa

    Nuori Jarmo Mäkinen teki roolin vähäpuheisena hyväntekijänä

    Jarmo Mäkinen tunnetaan miehekkään ja vähäpuheisen suomalaismiehen rooleista. Jo vuonna 1992 ilmestyneessä Hiljainen poika -lyhytdraamassa Mäkinen esittää vakavaa ja hiljaista, joskin myös herkkää ja empaattista sivustakatsojaa. Empatiasta Kari Paukkusen lyhytelokuva pitkälti kertookin. Mäkisen hahmo seuraa keskellä yötä, kun joukko nuoria remuaa yökerhon edustalla.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto