Hyppää pääsisältöön

Ilmari Tapiovaaran tuolit kalustivat sodanjälkeisen Suomen

Ilmari Tapiovaaran suunnittelema Fanett-pinnatuoli on koko Suomen kalustehistorian eniten tuotettuja tuoleja. 2000-luvulla sen kappalemäärä liikkuu miljoonan paikkeilla. Tapiovaaran edulliset, puhdaspiirteiset tuolit hankittiin 1950-luvulla lähes joka kotiin.

Vuoden 2006 Tuolit puhuvat -ohjelmassa Ilmari Tapiovaaran (1914–1999) uraa taustoittaa taideteollisen korkeakoulun professori Pekka Korvenmaa. Ohjelmassa kuullaan Tapiovaaraa itseään ja nähdään hänen kotoaan harvinaista 1960-lukulaista arkistokuvaa, joka on peräisin Tuoli ja sen muoto -ohjelmasta.

Lisää alkuperäistä arkistokuvaa, vuodelta 1966, on mahdollista nähdä ohjelman "Tuoli ja sen muoto" otteissa, jotka ovat uudemmasta ohjelmasta pois jätettyjä kohtauksia.

Sotien jälkeisessä Suomessa tarvittiin edullisia yleiskalusteita. Säännöstelytalouden aikana huonekalut oli tehtävä puusta, sillä metalleja tai ruuveja ei ollut saatavilla. Puun työstäminen myös taidettiin Suomessa parhaiten, ja koivumetsää riitti.

Materiaalipula pakotti suunnittelemaan tarkoituksenmukaisia, yksinkertaisia ja selkeitä esineitä. Keskeistä muotoilijan työssä oli pikemminkin ongelmanratkaisu kuin tuotteen ulkonäkö.

Tapiovaaran mukaan tuoli on avain sisustamiseen. Hän keskittyikin niiden kehittelyyn koko ikänsä.

Ohjelmissa esitellään kaksi tunnetuinta klassikkotuolia. Domus Academica (1947) oli alun perin opiskelija-asuntolaan suunniteltu helposti pinottava tuoli ja Fanett (1949) jokaiseen kotiin sopiva moderni versio talonpoikaisesta pinnatuolista.

Tapiovaara piti esikuvanaan Alvar Aaltoa, joka oli tuonut modernismin ja funktionalismin Suomeen 1930-luvulla. Funktionalismin periaatteena on, että tuotteen tulee palvella mahdollisimman hyvin sen tarkoitusta. Tämä vaikutti muotokieleen pelkistävästi, joten aiempien tyylisuuntien suosimat koristelut karsittiin pois.

Tapiovaara koki funktionalismiin kuuluvan sosiaalisen tasa-arvon tärkeäksi. Jokaisella tuli olla mahdollisuus hankkia Tapiovaaran tuoleja varallisuudesta riippumatta. Sarjatuotannon avulla huonekaluja pystyttiin tarjoamaan myös vähävaraisille.

Ulkomailla paljon oleskellut Tapiovaara välitti Suomeen kansainvälisesti ajankohtaisia muotoiluilmiöitä. Yhdysvaltojen vaikutus näkyi hänen töissään 1950-luvun alusta, jolloin Tapiovaara toimi Illinois Institute of Technologyn opettajana Chicagossa.

Voimakas taideteollisuus ja maailmalla menestyvä muotoilu nähtiin sodan jälkeen myös Suomen siteenä länsimaihin. Tuolloin korostettiin Suomen yhteyttä Skandinaviaan erotukseksi itäblokista. Positiivisen kansainvälisen maineen ansiosta muotoilun valtiollinen tuki kasvoi valtavasti 1950-luvulla.

Teksti: Emmi Karhiaho

Kommentit
  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella

    Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.

    Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!

  • "Lennä Nykäsen Matti, lennä" – Sleepy Sleepers livenä Tulilinjalla

    Lahtelainen huumoripumppu provosoi Tampereella 1990.

    Lahtelainen huumorirock-yhtye Sleepy Sleepers esiintyi helmikuusssa 1990 Tampereen Tullikamarilla. Suorana lähetyksenä esitetyn Tulilinja-ohjelman konsertin päätöskappaleena kuultiin oodi maailman parhaalle mäkihyppääjälle: Nykäsen Matille.

  • Matti Nykänen voitti mäkihypyssä kaiken – katso videoita urheilu- ja viihdetähden elämän varrelta

    Mäkihyppylegendan esiintymisiä vuosien varrelta.

    Mäkihyppääjä Matti Nykänen (1963–2019) oli nelinkertainen olympiakultamitalisti ja kuusinkertainen maailmanmestari. Vaikka Nykänen urheilu-uransa jälkeen ajelehti kohusta toiseen alkoholinkäyttönsä ja myrskyisten parisuhteidensa ristiaallokossa, ovat miehen urheilumeriitit kuitenkin vertaansa vailla maailmassa. Artikkeliin on koottu 55-vuotiaana menehtyneen Nykäsen saavutuksia ja esiintymisiä vuosien varrelta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto