Minna Joenniemi
Yle
Arkkitehti Asmo Jaaksi piirtää elämyksellisiä kirjastoja, joissa saa olla pöhinää. Seinäjoen kirjasto Apila on kerännyt kansainvälisesti huomiota, koska JKMM Arkkitehdit pääsi luomaan uutta Alvar Aallon piirtämän Seinäjoen kaupunkikeskuksen rinnalle. Mutta millainen on Asmo Jaaksin mielestä tulevaisuuden taidemuseo?
Kun kilpaillaan kaupallisen elämysmaailman kanssa niin kirjaston pitää tarjota mieleenpainuvaa kokemusta. Hyvä näin.
Kun arkkitehtitoimisto pääsee jättämään jälkensä Alvar Aallon kuuluisaan Seinäjoen kaupunkikeskustaan, sitä seuraa koko ammattikunta ympäri maailman. JKMM Arkkitehdit voitti kutsukilpailun uuden kirjaston suunnittelemisesta Aallon taikapiiriin. Miten juhlitte voittoa 2008?
- Aika kohtuullisen perinteisin tavoin. Mutta sen on merkittävä asia, että pääsee tällaisen suuren A:n viereen tekemään jotakin. Ja samalla vähän hiki nousi pintaan matkan varrellakin.
Turun kirjasto
Arkkitehtitoimisto JKMM voitti kilpailun Turun kaupunginkirjaston pääkirjastosta jo 1997, mutta tonttikin ehti vaihtua ennen kuin se valmistui 2007. Suositussa kirjastossa on kävijöitä yli miljoona vuodessa.
Kyllä Alvar Aaltoa pidetään yhtenä viime vuosisadan yhtenä merkittävimmistä arkkitehdeistä
JKMM Arkkitehdit tuli tunnetuksi Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston suunnittelusta. He voittivat kirjastokilpailun jo vuonna 1996, mutta tonnttikin ehti vaihtua ennen kuin rakennus valmistui 2007. Turun kirjaston sijatsee kansallisesti merkittävällä paikalla, vanhan pääkaupungin ytimessä. Tontilla on arkeologisia kaivauksia ja arvorakennuksia. Mutta Suomen rakennushistoria on lyhyt verrattuna eurooppalaiseen tai peräti kiinalaiseen aikaperspektiiviin. Sen sijaan Alvar Aallon miljöö on kansainvälisesti ainutkertainen.
- Aallon suunnittelemaa kaupunkikeskusta ei sen sijaan muualla maailmassa ole. Kansainvälisen kiinnostuksen huomasi muun muassa siitä, miten monissa lehdissä Seinäjoen kirjastosuunnitelmat julkaistiin. Kyllä Alvar Aaltoa pidetään yhtenä viime vuosisadan yhtenä merkittävimmistä arkkitehdeistä, Aalto on mukana top vitosessa.
Jaaksi toimi pääarkkitehtina sekä Turussa että Seinäjoen kirjasto Apilassa, joka kytkeytyy Alvar Aallon kirjastoon maan alla. Apilan muotoon on haettu Aallolle tyypillisiä viuhkamaisia linjoja.
- Aalto rakensi kirjastoihinsa sisälle kirjamonttuja, pudotettuja tiloja, joissa on pieni mittakaava isossa tilossa. Samaa teema on Apilassa, mutta se on toisaalta myös Aallon kirjaston vastakohta.
Apilassa maisema suorastaan tunkeutuu sisään
- Alvarin kirjastosta ei ole oikeastaan yhtään näkymää ulos. Sinne tulee luonnonvalo valtavan hienosti sisään. Se on kuin olisit jättimäisen valaisimen tai varjostimen sisällä. Kun taas uudessa Apilassa maisema suorastaan tunkeutuu sisään.
Apilassa on suuri lasiseinä, jonka äärellä ihminen voi tuntea olevansa kuin akvaarion lasin ääressä. Katto on raakaa betonia. Pilareita ei ole. Siltamaisilla rakenneratkaisuilla on tavoiteltu leijuvaa raskautta.
Lakeuden ristin ja Seinäjoen kaupungintalon pihassa on Aallolle tyypilliset nurmikkorappuset. JKMM:n kirjastossa on sisällä suuret lukurappuset, joilla voi istua nurmenvihreillä tyynyillä. Raput ovat myös kokoontumispaikka, teatteri, jossa voi arkkitehdin puolesta bändi heittää keikan.
- Mä näkisin mielelläni, että siellä on pöhinää niin paljon kuin ikinä. Joskus olin siellä, kun duudsonit olivat jotain siellä jotain touhuamassa. Ajatus on, että se on mahdollisimman elävä paikka. Tietysti se ei kaikkia miellytä.
Perinteisemmän kirjaston ystäville onneksi avautuu pian restauroitava vanha Aallon kirjasto. Ja Jaaksikin korostaa, että hiljaisuutta kaipaaville pitää olla omat tilansa.
- Nyt ei mennä minkään yhden manifestin mukaan.
Apila on seikkailu. Maan alla on lastenosasto, jossa arkkitehtuurin on etsitty ideoita Lea Pennasen Piilomaan pikkuaasista ja nuortenosastolla niitä on Linnunradan liftarin käsikirjastasta. Valkoisin seiniin upotetut punaisen lukemiskolot vetävät aikuistakin puoleensa.
- Ainakaan arkkitehti ei halua rajoittaa, ett kaiken ikäiset saavat niihin koloihin ryömiä. Kun kilpaillaan kaupallisen elämysmaailman kanssa niin kirjaston pitää tarjota mieleenpainuvaa kokemusta. Hyvä näin. Se ei ollut mitenkään ristiriidassa arkkitehtuurin tavoitteiden kanssa.
Taidemuseo maan alle ja katutaiteenmuseo Pietariin
Kun koko suomalainen arkkitehtikenttä mietti keskustakirjastoa, JKMM Arkkitehdit oli jo onnistunut luomaan kaksi uudenlaista elämyksellistä kirjastoa. Guggenheim Helsinki -kilpailua varten jokainen toimisto pohti unelmien taidemuseota, JKMM suunnittelee sitä jo. Mutta se ei ole muutoksen majakka keskellä Helsingin rantaviivaa, joka viestii Guggenheimin brändistä ja suomalaisuudesta. Amos Anderssonin uusi taidemuseo tulee Lasipalatsin aukiolle maan alle.
- Se on helsinkiläisten rakastama paikka ja keskellä yhtä vilkkaimmista muurahaispoluista Kampin keskuksesta Kolmen sepän patsaalle. Siinä on ympärillä rakennuksia kolmelta vuosisadalta. Kyllähän sen nyt sellainen ele pitää olla, että tuntuu, ettei nyt pelätä tai hävitä aikasemmille.
Haasteena on tehdä muuntojoustava tila, joka sopii monenlaisen taiteen esityspaikaksi. Mutta myös arkkitehtuurin täytyy synnyttää elämys. Ja koko uudisrakennus on maan alla. Museoon mennään sisään Bio Rexin lipunmyynnin kautta. Samoista ovista muun muassaTauno Palo aikoinaan astui Tuntemattoman sotilaan ensi-iltaan. Arkkitehtitoimisto Alli herätti uuteen loistoon alun perin väliaikaiseksi rakennukseksi tarkoitetun Lasipalatsin 1997.
JKMM tuo museokeskusteluun myös uusia tuulia idästä. Pietarin koillisosiin on suunnitteilla rouhea ja avoin museo, jossa taidetta saa maalata suorana seinään.
Katutaiteen museo Pietariin
маяк eli Majakka. Taiteen tulevaisuus ja Neuvostoliiton menneisyys samassa kokonaisuudessa. Tämä ehdotus voitti alkuvuodesta kutsukilpailun Pietarin katutaiteenmuseosta. Muuntojoustavan museon seiniin voi täräyttää graffitit suoraan seiniin. JKMM säilytti kilpailuehdotuksessa tarkovskilaisen karun romantiikan. Museoon sijoitetaan katutaiteen kokoelmat, pysyviä ja vaihtuvia näyttelyitä. Siellä myös järjestetään keikkoja ja workshoppeja. Syödään ja shopataan matkamuistoja.
OP-Pohjolan pääkonttori on Suomen suurin toimistorakennushanke tällä hetkellä. Ei mikään ihme, että se tulee pääarkkitehdin mieleen öisinkin.
Ovet eivät toimi
Kaikki ei ole täydellistä uudessa kirjastossa. Pääovet eivät toimi. Mutta Arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon ehdokkuus pani ovifirman toimintaan vauhtia.
Paljon huomiota saaneen kirjaston oven kuntoon saattaminen nousee ilmeisen korkealle myös ovifirman aikatauluissa.
- Sanotaan, että ymmärsivät, että nyt on syytä tulla rivakasti, naurahtaa Jussi Aittoniemi.
Lue Yle Uutisten seurantaa uuden kirjaston lastentaudeista täältä.
