Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Arkkitehtuuri pääkuva

Kuinka syntyy pöhisevä kirjasto

arkkitehti Asmo Jaaksi ja Seinäjoen kirjastorakennus
Asmo Jaaksi ja Seinäjoen kirjasto Apila arkkitehti Asmo Jaaksi ja Seinäjoen kirjastorakennus Kuva: Yle/ Arkkitehtitoimisto JKMM ja Minna Joenniemi jaaksi

Arkkitehti Asmo Jaaksi piirtää elämyksellisiä kirjastoja, joissa saa olla pöhinää. Seinäjoen kirjasto Apila on kerännyt kansainvälisesti huomiota, koska JKMM Arkkitehdit pääsi luomaan uutta Alvar Aallon piirtämän Seinäjoen kaupunkikeskuksen rinnalle. Mutta millainen on Asmo Jaaksin mielestä tulevaisuuden taidemuseo?

Mallinnos rakennuksesta
Lakeuden ristin kirkontorni keskellä Alvar Aallon kaupunkikeskusta. JKMM Arkkitehdit pääsi suunnittelemaan kirjaston Aallon suunnitteleman kirjaston, kaupungintalon ja kirkon kupeeseen. Mallinnos rakennuksesta Kuva: JKMM Arkkitehdit jaaksi
Kun kilpaillaan kaupallisen elämysmaailman kanssa niin kirjaston pitää tarjota mieleenpainuvaa kokemusta. Hyvä näin.

Kun arkkitehtitoimisto pääsee jättämään jälkensä Alvar Aallon kuuluisaan Seinäjoen kaupunkikeskustaan, sitä seuraa koko ammattikunta ympäri maailman. JKMM Arkkitehdit voitti kutsukilpailun uuden kirjaston suunnittelemisesta Aallon taikapiiriin. Miten juhlitte voittoa 2008?

- Aika kohtuullisen perinteisin tavoin. Mutta sen on merkittävä asia, että pääsee tällaisen suuren A:n viereen tekemään jotakin. Ja samalla vähän hiki nousi pintaan matkan varrellakin.

Kyllä Alvar Aaltoa pidetään yhtenä viime vuosisadan yhtenä merkittävimmistä arkkitehdeistä

JKMM Arkkitehdit tuli tunnetuksi Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston suunnittelusta. He voittivat kirjastokilpailun jo vuonna 1996, mutta tonnttikin ehti vaihtua ennen kuin rakennus valmistui 2007. Turun kirjaston sijatsee kansallisesti merkittävällä paikalla, vanhan pääkaupungin ytimessä. Tontilla on arkeologisia kaivauksia ja arvorakennuksia. Mutta Suomen rakennushistoria on lyhyt verrattuna eurooppalaiseen tai peräti kiinalaiseen aikaperspektiiviin. Sen sijaan Alvar Aallon miljöö on kansainvälisesti ainutkertainen.

- Aallon suunnittelemaa kaupunkikeskusta ei sen sijaan muualla maailmassa ole. Kansainvälisen kiinnostuksen huomasi muun muassa siitä, miten monissa lehdissä Seinäjoen kirjastosuunnitelmat julkaistiin. Kyllä Alvar Aaltoa pidetään yhtenä viime vuosisadan yhtenä merkittävimmistä arkkitehdeistä, Aalto on mukana top vitosessa.

Seinäjoen kirjasto
Seinäjoen kirjasto Apila on kuparilla päällystetty lyhty, joka valaise lakeutta Seinäjoen kirjasto Kuva: JKMM Arkkitehdit seinäjoen kirjasto

Jaaksi toimi pääarkkitehtina sekä Turussa että Seinäjoen kirjasto Apilassa, joka kytkeytyy Alvar Aallon kirjastoon maan alla. Apilan muotoon on haettu Aallolle tyypillisiä viuhkamaisia linjoja.

- Aalto rakensi kirjastoihinsa sisälle kirjamonttuja, pudotettuja tiloja, joissa on pieni mittakaava isossa tilossa. Samaa teema on Apilassa, mutta se on toisaalta myös Aallon kirjaston vastakohta.

Apilassa maisema suorastaan tunkeutuu sisään

- Alvarin kirjastosta ei ole oikeastaan yhtään näkymää ulos. Sinne tulee luonnonvalo valtavan hienosti sisään. Se on kuin olisit jättimäisen valaisimen tai varjostimen sisällä. Kun taas uudessa Apilassa maisema suorastaan tunkeutuu sisään.

Apilassa on suuri lasiseinä, jonka äärellä ihminen voi tuntea olevansa kuin akvaarion lasin ääressä. Katto on raakaa betonia. Pilareita ei ole. Siltamaisilla rakenneratkaisuilla on tavoiteltu leijuvaa raskautta.

sisäkuva kirjastosta
Iso ikkunaseinä ja lukurappuset sisällä. sisäkuva kirjastosta Kuva: JKMM Arkkitehdit jaaksi

Lakeuden ristin ja Seinäjoen kaupungintalon pihassa on Aallolle tyypilliset nurmikkorappuset. JKMM:n kirjastossa on sisällä suuret lukurappuset, joilla voi istua nurmenvihreillä tyynyillä. Raput ovat myös kokoontumispaikka, teatteri, jossa voi arkkitehdin puolesta bändi heittää keikan.

Apila kirjasto
Apilan arkkitehtuurissa tavoiteltu leijuvaa raskautta. Sen katto on kuin rouhea silta alhaalta, mutta kun mennään maanalaisiin tiloihin ja kohti vanhaa Aallon kirjastoa, seikkailu syvenee. Apila kirjasto Kuva: Tuomas Uusheimo finland

- Mä näkisin mielelläni, että siellä on pöhinää niin paljon kuin ikinä. Joskus olin siellä, kun duudsonit olivat jotain siellä jotain touhuamassa. Ajatus on, että se on mahdollisimman elävä paikka. Tietysti se ei kaikkia miellytä.

Perinteisemmän kirjaston ystäville onneksi avautuu pian restauroitava vanha Aallon kirjasto. Ja Jaaksikin korostaa, että hiljaisuutta kaipaaville pitää olla omat tilansa.

- Nyt ei mennä minkään yhden manifestin mukaan.

sisäkuva kirjastosta
Lukukolo sisäkuva kirjastosta Kuva: JKMM Arkkitehdit jaaksi

Apila on seikkailu. Maan alla on lastenosasto, jossa arkkitehtuurin on etsitty ideoita Lea Pennasen Piilomaan pikkuaasista ja nuortenosastolla niitä on Linnunradan liftarin käsikirjastasta. Valkoisin seiniin upotetut punaisen lukemiskolot vetävät aikuistakin puoleensa.

Panoraama
Kiipeilyä kestävät kirjahyllyt. Panoraama Kuva: © Mika Huisman 2011 panoraama

- Ainakaan arkkitehti ei halua rajoittaa, ett kaiken ikäiset saavat niihin koloihin ryömiä. Kun kilpaillaan kaupallisen elämysmaailman kanssa niin kirjaston pitää tarjota mieleenpainuvaa kokemusta. Hyvä näin. Se ei ollut mitenkään ristiriidassa arkkitehtuurin tavoitteiden kanssa.

Apila kirjasto
Tila, joka kutsuu sisään kirjastoon. Uutisalueen katossa oleva fresko on samalla akustoiva rakenne. Sen on tehnyt Aimo Katajamäki. Apila kirjasto Kuva: Tuomas Uusheimo finland

Taidemuseo maan alle ja katutaiteenmuseo Pietariin

Lasipalatsi
Uudessa suunnittelmassa Bio Rexin ala-aulasta tulee museon sisäänkäynti ja taiteen tila. Lasipalatsi Kuva: JKMM Arkkitehdit lasipalatsi

Kun koko suomalainen arkkitehtikenttä mietti keskustakirjastoa, JKMM Arkkitehdit oli jo onnistunut luomaan kaksi uudenlaista elämyksellistä kirjastoa. Guggenheim Helsinki -kilpailua varten jokainen toimisto pohti unelmien taidemuseota, JKMM suunnittelee sitä jo. Mutta se ei ole muutoksen majakka keskellä Helsingin rantaviivaa, joka viestii Guggenheimin brändistä ja suomalaisuudesta. Amos Anderssonin uusi taidemuseo tulee Lasipalatsin aukiolle maan alle.

Amos Anderssonin uusi taidemuseo tulee maan alle
Museon uudistarakennus tulee keskelle Helsingin vilkkainta keskustaa. Amos Anderssonin uusi taidemuseo tulee maan alle Kuva: JKMM Arkkitehdit lasipalatsi

- Se on helsinkiläisten rakastama paikka ja keskellä yhtä vilkkaimmista muurahaispoluista Kampin keskuksesta Kolmen sepän patsaalle. Siinä on ympärillä rakennuksia kolmelta vuosisadalta. Kyllähän sen nyt sellainen ele pitää olla, että tuntuu, ettei nyt pelätä tai hävitä aikasemmille.

Haasteena on tehdä muuntojoustava tila, joka sopii monenlaisen taiteen esityspaikaksi. Mutta myös arkkitehtuurin täytyy synnyttää elämys. Ja koko uudisrakennus on maan alla. Museoon mennään sisään Bio Rexin lipunmyynnin kautta. Samoista ovista muun muassaTauno Palo aikoinaan astui Tuntemattoman sotilaan ensi-iltaan. Arkkitehtitoimisto Alli herätti uuteen loistoon alun perin väliaikaiseksi rakennukseksi tarkoitetun Lasipalatsin 1997.

Amos Anderssonin
Museo ei saa viedä huomiota taiteelta, mutta silti sen arkkitehtuurinkin pitää olla elämyksellistä. Amos Anderssonin Kuva: JKMM Arkkitehdit lasipalatsi

JKMM tuo museokeskusteluun myös uusia tuulia idästä. Pietarin koillisosiin on suunnitteilla rouhea ja avoin museo, jossa taidetta saa maalata suorana seinään.

OP-Pohjolan pääkonttori on Suomen suurin toimistorakennushanke tällä hetkellä. Ei mikään ihme, että se tulee pääarkkitehdin mieleen öisinkin.

OP-Pohjolan toimisto Vallilaan JKMM Arkkitehdit
OP-Pohjola Vallilassa OP-Pohjolan toimisto Vallilaan JKMM Arkkitehdit Kuva: JKMM Arkkitehdit vallila

Ovet eivät toimi

Kaikki ei ole täydellistä uudessa kirjastossa. Pääovet eivät toimi. Mutta Arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon ehdokkuus pani ovifirman toimintaan vauhtia.

Paljon huomiota saaneen kirjaston oven kuntoon saattaminen nousee ilmeisen korkealle myös ovifirman aikatauluissa.
- Sanotaan, että ymmärsivät, että nyt on syytä tulla rivakasti, naurahtaa Jussi Aittoniemi.

Lue Yle Uutisten seurantaa uuden kirjaston lastentaudeista täältä.

  • Ottaisitko taksikuskin mukaasi ostoksille tai oopperaan?

    Tulevaisuuden taksi voisi tarjota seuraa yksinäiselle.

    Hämmästyin hieman, kun Posti kuljetti kotiin ja asensi paikalleen verkkokaupasta ostamani kodinkoneen ja vei vielä mennessään kierrätettäväksi vanhan laitteen. Kuinka kätevää! Tällaista palvelujen yhdistelyä tarvitaan lisää.

  • Avaruusromua: Kaikki maailman etätyölaiset, rentoutukaa!

    Etätyössäkin voi stressaantua, musiikki auttaa!

    Etätyö on työtä, jota ei tehdä työpaikalla, vaan jossakin muualla. Jotkut ovat sitä mieltä, että etätyö on vähemmän stressaavaa kuin niin kutsuttu toimistotyö, ehkä siksi, että etätyössä työntekijä kokee olevansa vapaampi. Amerikkalainen Ken Elkinson tekee musiikkia yhä kasvavalle etätyöntekijöiden joukolle. Hän on sitä mieltä, että etätyössäkin voi stressaantua ja siihen voi auttaa esimerkiksi musiikki. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri