Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Arkkitehtuuri pääkuva

Mihin nykypäivän kaupungissa tarvitaan toreja ja aukioita?

Jyväskylässä arkkitehdit saavat tehtäväkseen herättää henkiin kaupungin aukiot. Kun kaupankäynti on siirtynyt toreilta pitkälti sisätiloihin, moni kaupunki on täynnä aukioita, jotka suurimman osan vuotta kumisevat tyhjyyttään. Millaisia toreja tarvitaan nykyään ja tulevaisuudessa, kun kaupungit muuttuvat?

Arkkitehdit Rudanko&Kankkunen saa tehtäväkseen suunnitella uusiksi Jyväskylän Asema-aukio. Rautatieaseman edessä, Jyväskylän ydinkeskustassa sijaitseva aukio toimii tällä hetkellä parkkipaikkana. Autot mahtuisivat jo nyt kaupungin olemassa oleviin parkkiluoliin ja kaupungilla onkin toive saada aukio ihmisten käyttöön. Hilla ja Anssi suunnittelevat, miten se tehdään käytännössä.

Havainnekuva Jyväskylän aseman seudusta
Jyväskylän aseman seutua havainnekuvana Havainnekuva Jyväskylän aseman seudusta Kuva: Arkkitehdit Rudanko&Kankkunen uusi kaupunki

Futudesign suuntaa Jyväskylän Kirkkopuistoon. Suuri, kirkon ympärillä avautuva puisto oli aikoinaan kaupungin keskipiste. Nyt, kun kaupankäynti ja kohtaamispaikat ovat siirtyneet sisätiloihin, on suuri puistoalue vajaalla käytöllä. Auvo ja Aleksi päätyvät ehdottamaan radikaalia ratkaisua puiston tulevaisuudelle.

Jyväskylän Kirkkopuiston havainnekuva
Jyväskylän Kirkkopuiston tulevaisuusnäkymä Jyväskylän Kirkkopuiston havainnekuva Kuva: Arkkitehtitoimisto Futudesign uusi kaupunki

Studio Puisto saa tehtäväkseen ideoida, mitä tehdä Jyväskylän kauppatorille. Jo alun perin tori rakennettiin pääkulkuväylistä liian syrjään. Nyt, kun toreilla tehtävä kauppa on vähentynyt, kaupunkilaisilla on yhä vähemmän syytä tulla torille. Willem ja Heikki päättävät uudistaa koko torin idean.

Jyväskylän kauppatoria, tulevaisuuskuva
Studio Puiston näkemys uudeksi Jyväskylän kauppatorista Jyväskylän kauppatoria, tulevaisuuskuva Kuva: Arkkitehtitoimisto StudioPuisto studio puisto

Kaupunki uusiksi Yle Teemalla maanantaina 3.11. klo 21

Kommentit
  • Vihaan ja rakastan kielioppia!

    Kieltä ei opi pelkästään pänttäämällä kielioppia.

    Epävarmuus hiipii mieleeni joka kerta, kun kirjoitan jotain julkaistavaksi tarkoitettua. Pelkään tekeväni hölmöjä kielioppivirheitä. Harmittaa, että en aikoinaan keskittynyt paremmin äidinkielen tunneilla. Inhosin kielioppia kuten useimmat luokkatoverini. Aika moni heistäkin, jotka loistivat kouluvuosina ainekirjoituksessa, tuskastui kielioppituntien aikana.

  • Tunnetko Täällä Pohjantähden alla sanonnat ja niiden sanojat? - Tee testi!

    Tosifanit osaavat siteerata parhaita sanontoja.

    Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla (1959-1962) on kuvaus Koskelan suvun vaiheista Suomen itsenäistymisen alkuvuosina. Koskelan perheen ja muiden pentinkulmalaisten lisäksi romaanitrilogiassa keskeiseen rooliin nousee Väinö Linnan hämäläismurteen sävyttämä kieli, rehevine sanontoineen.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri