Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Arkkitehtuuri pääkuva

Mihin nykypäivän kaupungissa tarvitaan toreja ja aukioita?

Jyväskylässä arkkitehdit saavat tehtäväkseen herättää henkiin kaupungin aukiot. Kun kaupankäynti on siirtynyt toreilta pitkälti sisätiloihin, moni kaupunki on täynnä aukioita, jotka suurimman osan vuotta kumisevat tyhjyyttään. Millaisia toreja tarvitaan nykyään ja tulevaisuudessa, kun kaupungit muuttuvat?

Arkkitehdit Rudanko&Kankkunen saa tehtäväkseen suunnitella uusiksi Jyväskylän Asema-aukio. Rautatieaseman edessä, Jyväskylän ydinkeskustassa sijaitseva aukio toimii tällä hetkellä parkkipaikkana. Autot mahtuisivat jo nyt kaupungin olemassa oleviin parkkiluoliin ja kaupungilla onkin toive saada aukio ihmisten käyttöön. Hilla ja Anssi suunnittelevat, miten se tehdään käytännössä.

Havainnekuva Jyväskylän aseman seudusta
Jyväskylän aseman seutua havainnekuvana Havainnekuva Jyväskylän aseman seudusta Kuva: Arkkitehdit Rudanko&Kankkunen uusi kaupunki

Futudesign suuntaa Jyväskylän Kirkkopuistoon. Suuri, kirkon ympärillä avautuva puisto oli aikoinaan kaupungin keskipiste. Nyt, kun kaupankäynti ja kohtaamispaikat ovat siirtyneet sisätiloihin, on suuri puistoalue vajaalla käytöllä. Auvo ja Aleksi päätyvät ehdottamaan radikaalia ratkaisua puiston tulevaisuudelle.

Jyväskylän Kirkkopuiston havainnekuva
Jyväskylän Kirkkopuiston tulevaisuusnäkymä Jyväskylän Kirkkopuiston havainnekuva Kuva: Arkkitehtitoimisto Futudesign uusi kaupunki

Studio Puisto saa tehtäväkseen ideoida, mitä tehdä Jyväskylän kauppatorille. Jo alun perin tori rakennettiin pääkulkuväylistä liian syrjään. Nyt, kun toreilla tehtävä kauppa on vähentynyt, kaupunkilaisilla on yhä vähemmän syytä tulla torille. Willem ja Heikki päättävät uudistaa koko torin idean.

Jyväskylän kauppatoria, tulevaisuuskuva
Studio Puiston näkemys uudeksi Jyväskylän kauppatorista Jyväskylän kauppatoria, tulevaisuuskuva Kuva: Arkkitehtitoimisto StudioPuisto studio puisto

Kaupunki uusiksi Yle Teemalla maanantaina 3.11. klo 21

  • Erkka Filander ajatteli kiusattujen kasvoja kirjoittaessaan runoteostaan

    Tanssiva karhu -ehdokas esittelyssä

    Erkka Filander muisteli koulunsa kiusattuja ja kirjoitti kehutun runoteoksen marttyyreistä ja rakennuksista. Nyt Torso on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi. Mutta miksi Filander on sitä mieltä, ettei hänen teostaan kannata lukea ääneen? Erkka Filanderin Torso on runoteos arkkitehtuurista, tiloista ja marttyyriudesta.

  • Stadin slangi yhdistää ja erottaa

    Slangi on puhetapa, jota vain ryhmään kuuluvat ymmärtävät.

    Stadi vai Hesa? Tämä oli joskus tärkeätä tietää. Nyttemmin nuoret paljasjalkaiset ovat alkaneet kuin kiusallaan puhua Hesoista.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Tee musavideo Pyhimyksen uuteen biisiin!

    Pyhimyksen uudesta biisistä puuttuu video, tee se!

    Pyhimyksen uudesta biisistä puuttuu video, tee se arkistomatskuista! Syksyllä Pyhimys valitsee suosikkinsa. Lataa täältä biisi ja materiaalit omalle koneellesi ja kokeile, millainen video sinun käsistäsi syntyisi. "Kannattaa käydä tsekkaa, siellä on vaik mitä hulluu, hurjaa, hienoo materiaalia", sanoo Pyhimys.

  • Riina Katajavuori: Vihervaaran Anna

    Tyttökirjallisuus oli tärkeä, avartava puheenaihe.

    Olen rypenyt Emiliasta kertovissa Runotyttö-kirjoissa 8-vuotiaasta alkaen, kirjoittaa Yle Radio 1:n Kultakuume-ohjelman kolumnisti Riina Katajavuori.

  • Matkailua, retroilua, outoja mutkia ja kummallinen vaskinen esine

    Avaruusromun heinäkuussa matkaillaan ja retroillaan.

    Avaruusromun heinäkuun toiveuusinnat tarjoavat matkailua, retroilua ja omituisella tavalla viihdyttävää kesämusiikkia. Trumpetisti Jon Hassell kutsuu elektronis-inhimillistä musiikkiaan futuristis-primitiiviseksi. Thomas Köner matkusti ympäri maapallon ja äänitti koko matkan. Ramp-yhtyeen miehet olivat mukana tuomassa Berliinin 1970-luvun kosmista musiikkia takaisin 2000-luvulle. Alan veteraani Steve Roach ihastui Roger Arrickin suunnittelemaan ja rakentamaan analogiseen syntesoijaan ja palasi sen myötä omaan menneisyyteensä. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Villen keittiössä poronsorkkia ja puff puff -palleroita

    Ville Haapasalo kutsuu keittiöön vieraita kahdeksasta maasta

    Villen keittiö 30 minuutissa -ruokakulttuuriohjelmassa laitetaan ruokaa suurella sydämellä. Ohjelmassa Ville Haapasalo saa vieraakseen hyvän ruoan ystäviä kahdeksasta eri maasta. Joka viikko perehdytään yhden maan ruokaperinteisiin.

  • Jouni Tossavainen: Nykyaikainen kilpaurheilu ei edistä ihmisen terveyttä

    Siinä hetkessä alan kilpailla, kun joku yrittää ohi.

    Porukat lenkkeilevät kuola valuen, kuonot kurtussa ja aivot narikassa. Millä tahansa lenkillä hymyilevä vastaantulija on poikkeus, ystävällinen tervehdys ihme. Tiukka ruumis on aina kauniimpi näky kuin lukeva ihminen. Kirjailija ja runoilija Jouni Tossavainen kirjoitti KulttuuriCocktailille esseen liikunnasta – ja liikkumattomuudesta.

  • Uljas uusi maailma – Suomen ensimmäinen sähkömusiikkidraama

    Martti Vuorenjuuri teki antiutopiasta radiosovituksen 1958.

    Vuonna 1958 syntyi Suomen ensimmäinen sähkömusiikkiteos, kun Martti Vuorenjuuri toteutti kuunnelmasovituksensa Aldous Huxleyn antiutooppisesta romaanista Uljas uusi maailma. Huxleyn pessimistinen romaani (1932, suom. 1944) on klassinen kuvaus tulevaisuuden totalitaarisesta yhteiskunnasta, johon ihmiset on sopeutettu jo lapsesta pitäen.

  • Taidetutkimukset-sarjan kolmannella kaudella etsitään taas kadonneita mestariteoksia

    Kauden taiteilijat ovat Vuillard, Constable ja Gainsborough

    Taidetutkimukset on BBC:n jännittävä sarja, jossa etsitään ja löydetään kadonneita mestariteoksia. Taidetuntijat Philip Mould ja Bendor Grosvenor sekä toimittaja Fiona Bruce perehtyvät teoksiin, joiden he uskovat olevan kuuluisien taiteilijoiden tuntemattomia tai kadonneita töitä ja yrittävät koota todisteet, joilla maailman johtavat taide-ekspertit saataisiin vakuuttuneeksi niiden aitoudesta.

  • Saisinko yhden neuvoa antavan? Työelämäni on ihan muuttunut.

    Uusi Pietari K. podcast ja essee joka viikko

    Mitä yhteistä on Aleksis Kivellä ja jälkiteollisella pätkätyöläisellä? Ennen kaikkea työpaikkaryyppääminen. Suomalaisten ryyppyreissujen väheneminen liittyy työkulttuurin muutoksiin, mutta onneksi jälkiteollinen työkulttuuri on palauttanut työpaikkapöhnän arvon. Uusi Pietari K. podcast ja essee joka viikko läpi kesän.

  • Juha Hurme: Viiankiaapa

    Viiankiaapa

    Aapasuo on Suomen pohjoiselle luonnolle ominainen, mutta kömpelölle ja jäykistyneelle karvattomalle apinalle hankalaa maastoa. Yle Radio 1:n Kultakuume-ohjelman kolumnisti Juha Hurme on huolestunut Viiankiaavan kohtalosta.