Eero Blåfield syntyi Porvoossa vuonna 1921, mutta muutti varhain Helsinkiin ja eli normaalia porvarisperheen koululaispojan elämää sotien syttyessä. Isänmaan puolustaminen oli itsestäänselvyys myös nuorelle Blåfieldille ja hän osallistuikin talvisotaan Katajanokan asevarikolla vapaaehtoisena.
Eero, 93 v.
- Vahvin nuoruusmuisto:
Aistit valpastuivat rintamalla. Jokainen tuulen henkäys saattoi tuoda vinkin vihollisesta. Tänä päivänäkään en pysty menemään synkkään metsään ajattelematta sota-aikoja.
Jatkosodassa Blåfield joutui rintamalle etulinjaan ja taisteli siellä yhdessä lukuisten sotaveljien kanssa. Rintamalle lähetetty sotamies Blåfield ei ollut harjoituksissa koskaan laukaissut asetta, koska panoksia säästettiin. Kaikki opittiin pakon edessä.
Eerosta tuli konepistoolimies Vienan Karjalaan, Uhtuan suunnalle etulinjaan.
Aistit valpastuivat aivan erilaisiksi kuin siviilissä ollessa. Jokainen tuulen henkäys saattoi tuoda vinkin vihollisesta, mahorkan ja venäläisten vaatteiden hajun saattoi tunnistaa.
Aseiden äänet oppi kuulemaan ja sodan edetessä pystyi helposti tunnistamaan millä aseilla lähistöllä tulitettiin. Tänä päivänäkään Blåfield ei pysty menemään synkkään metsään ajattelematta sota-aikoja.
Kilpauintia
Eero tunsi olevansa etuoikeutettu päästessään välillä rintamalta urheiluvapaille Helsinkiin uimakilpailuihin. Hän oli aktiivinen kilpauimari ja 40-luvulla Yrjönkadun uimahalli oli Helsingin ainoa sisäuimahalli. Siellä pidettiin uimakilpailuja myös sotavuosina.
Erään kerran Blåfield pääsi Hufvudstadsbladetin artikkeliin, jossa kerrottiin sadan metrin vapaauinnista Yrjönkadulla. Lehden tuloksissa komeili Suomen kaksi sen hetkistä kärkinimeä, Jere Luhtinen ja Heikki Hietanen kulta- ja hopeasijoilla, ja sotamies Blåfield kolmantena.
Rintamalle palatessaan Blåfield näytti ylpeänä saavutustaan rykmentin valistusupseerille, joka kehui reipasta sotamiestä. Hymynkare silmäkulmassaan kolmen SM-pronssin Blåfield kertoo jättäneensä mainitsematta, että kyseisessä kilpailussa oli vain kolme osallistujaa.
Rauhan mies
Loppusodassa Blåfield palveli kenttäpostissa ja opiskeli rintama-aikana Eldankan lyseossa. Sodan jälkeen tavoitteena oli päästä kirjoittamaan ylioppilaaksi ja päästä hyvään työpaikkaan.
Kaikki tuo toteutui ja tänään veteraani Blåfield kertoo sotavuosistaan toivoen, että pystyisi kertomallaan välittämään sellaisen viestin ettei kukaan toivoisi uutta sotaa tulevan enää milloinkaan.
Eeron nuoruuskuvia
Julia Palmiola
