Hyppää pääsisältöön

Tynnyrimiehen tunnustus: käsikirjoitus

Peter Fagerholm:
"Kun mä katoin, et siel on aika paljon jotain tavaraa sisällä. Ja sit kun mä tajusin, mitä siellä on, niin mä sanoin niille pojille, mä sanoin, että täähän on ihan käsittämätöntä, että tästä tulee vielä pitkä kakku kaikille, jos tästä jää kiinni."

MOT-tunnus

Helsingin huumepoliisin entisen päällikön Jari Aarnion tekemisiä on tutkittu keväästä 2013 asti. Esitutkintamateriaalia on kertynyt yli 25 000 sivua. Lähes 15 000 sivua käsittelee törkeitä huumausainerikoksia, joista Aarnio on vangittu. Jutun keskiössä ovat siniset tynnyrit, joissa Suomeen tuotiin kolme vuotta sitten satoja kiloja hasista. MOT selvittää, miten Aarnio on liitetty tähän vyyhtiin.

TYNNYRIMIEHEN TUNNUSTUS

Viisi suomalaista ja yksi hollantilainen tuomittiin pitkiin vankeusrangaistuksiin törkeistä huumausainerikoksista niin kutsutussa tynnyrijutussa vuonna 2012. Helsingin hovioikeus vahvisti tuomiot vuosi sitten.

Tuomitut olivat lähinnä huumeiden vastaanottajaporrasta Suomessa. Rikollisorganisaation ylätasoa tutkinta ei tavoittanut. Aarnio-vyyhden tutkintaryhmä uskoo nyt saaneensa selville, kuka tai ketkä olivat tynnyrijutun aivot.

MOT:
"No, nyt aletaan tulla Isnäsin satama-alueelle."

Peter Fagerholm:
"Niin, tai vanhan sahan."

MOT:
"Tai vanhan sahan, niin."

Peter Fagerholm:
"Satama on niinkun keksitty jälkikäteen, tavallaan tässä tarinaan. Oikeella on mun… Tää on mun toimintapaikka, (missä, missä on, tota…
Täs on nää on… trukki kuuluu esimerkiks, ne kuuluu kaikki mun omaisuuteen, tai yrityksen omaisuuteen.) Täs on se trukki, millä ne tynnyrit on nostettu sieltä auton kyydistä."

Viisikymppinen loviisalainen yrittäjä Peter Fagerholm oli ollut saunomassa vanhan kaverinsa Pasi Nikon kanssa, kun tämä oli kysynyt, voiko Fagerholm ottaa vastaan kaksi tynnyriä Isnäsin verstaalleen. Ystävänavusta alkoi Fagerholmin koettelemus.
Tämä on ensimmäinen kerta, kun hän avautuu tapauksesta julkisesti. Fagerholm sai haastattelua varten lomaa vankilasta, jossa hän istuu kahdeksan vuoden tuomiota.

Peter Fagerholm:
"Poliisi tuli silloin aamulla 2012 samana päivänä, kun mut pidätettiin. Ne tuli tänne aamulla käymään ja kyselee niiden tynnyreiden perään. Ja sitten ne lähti pois ja ne tuli sitten illalla mut pidättää. Eri poliisi, kylläkin. Mutta, tota… Täällä kävi KRP:n tutkijat silloin.!

Peter Fagerholm oli yksi osa taidokkaasti juonitussa ketjussa, jonka lähtöpää oli Hollannissa. Poliisitutkimusten mukaan Henrie Vedder järjesti siniset tynnyrit noin kuukauden välein niin kutsutulle välimiehelle, joka siirsi ne kuljetusfirmalle Suomeen vietäväksi.
Organisaatio hämäsi viranomaisia siten, että jokaisen tynnyrin sisäpinnan peitti ohut lyijylevy mahdollisen läpivalaisun varalta. Korkin alla oli kannesta pohjaan ulottuva putki, joka oli täytetty nesteellä.
Jos joku olisi avannut korkin, olisi näyttänyt siltä, että tynnyri sisältää rahtikirjan mukaisesti - kyllästysainetta.

Jokaisessa lähetyksessä oli tekaistu suomalaisen firman nimi ja osoite, johon tynnyrilähetykset tuli toimittaa. Lisäksi toimitustiedoissa oli aina etukäteen maksetun eli prepaid-liittymän numero, josta rahdinkuljettaja sai tynnyrin vastaanottajan tarvittaessa kiinni.

Ensimmäinen tynnyri toimitettiin huhtikuussa 2011 Tuusulaan. Poliisitutkimusten mukaan tynnyrin todelliset vastaanottajat olivat United Brotherhood -jengin täysjäsen Petri Väänänen ja kokelasjäsen Tony Svanström.

MOT:
"Mikä oli se syy, että ystäväsi pyysi, että tynnyrit tuodaan tänne sinun firman alueelle?"

Peter Fagerholm:
"No, se oli se, syy oli siinä, et mul oli trukki. Kun ne oli semmosessa, onks se niinkun puoliperävaunurekassa, missä ei ollu perälautanostinta. Et ne saa pois kyydistä. Se paino kumminkin, oisko se ollu lähelle 500 kiloa tai jopa yli 500 kiloo, se yks lähetys, missä oli kaks tynnyriä."

Seuraava, kahden tynnyrin lähetys lähti matkaan Hollannista toukokuun 18. päivä ja saapui Loviisan Isnäsiin 23. toukokuuta. Kyse on lähetyksestä, jonka kuittasi vastaanotetuksi Peter Fagerholm.

Tynnyrit avattiin Isnäsissä ja paikalla oli Fagerholmin lisäksi kaksi muuta miestä: pitkäaikainen kaveri, Pasi Nikko ja Raine Sievälä. Molemmat ovat kieltäneet olleensa paikalla.

MOT:
"Mitkä olivat reaktiosi, kun ensimmäinen tynnyri avattiin?"

Peter Fagerholm:
"No, mä ensimmäiseks, kun mä katoin, et siel on aika paljon jotain tavaraa sisällä. Ja sit kun mä tajusin, mitä siellä on, niin mä sanoin niille pojille, mä sanoin, että täähän on ihan käsittämätöntä, että tästä tulee vielä pitkä kakku kaikille, jos tästä jää kiinni. Pojat sano, et pöh, suunnilleen, siihen."

Esitutkintamateriaalien mukaan lähetyksissä oli puolen vuoden tauko Loviisan tynnyreiden jälkeen. Tynnyreiden tuontikuvioissa on kuitenkin vielä paljon epäselvää: hollantilaisen kuriirin mukaan Suomeen lähetettiin yhteensä yhdeksän samanlaista tynnyriä. Poliisilla on tieto vain viidestä lähetyksestä ja kuudesta tynnyristä. Jos tynnyrit olisi lähetetty noin kuukauden väliajoin, kateissa olevat kolme tynnyriä olisi ehditty hyvin lähettää kesän 2011 aikana.

Peter Fagerholm:
"Minulle kans esitettiin tämä sama hypoteesi silloon ensimmäisessä kuulustelussa, että niitä lähetyksiä piti olla yhdeksän. Mutta näistä ei oo kuin keskusteltu näistä, mistä sitten tuomiot on tullu. Ketä on saanu tuomion mistäkin. Että mä en tiedä, missä ne loput on. Ja mä oon kyllä sitä poliisiltakin kysyny, että missä ne loput on. Mut en mä koskaan oo kuullu, että missä ne ois ollu. Että onks ne sit Suomeen tullu vai mihin vai missä ne on, niin en minä osaa siihen sanoo mitään."

Kolmas tiedossa ollut tynnyrilähetys lähti Hollannista lokakuun lopulla 2011. Se päätyi Helsingin Haagaan marraskuun ensimmäisenä päivänä. Esitutkinnan mukaan vastaanottajina olivat Pasi Nikko ja Raine Sievälä. Nikolle ja Sievälälle ei tullut tuomiota näytön puutteen vuoksi. Sen sijaan hollantilainen Henrie Vedder sai tuomion Haagan tynnyrin maahantuonnista.

Neljäs tynnyri tuli marraskuun 29. päivä Askolaan ja poliisin mukaan sen otti vastaan United Brotherhoodin kokelasjäsen Tony Svanström.

Oli kulunut yli puoli vuotta siitä, kun Peter Fagerholm oli edellisen kerran ollut tekemisissä Hollannin-tynnyreiden kanssa. Nikon ja Sievälän kanssa oli sovittu, että tynnyrilähetykset jäivät yhteen. Joulukuussa Fagerholm sai verstaalleen yllätysvieraan, Raine Sievälän.

Peter Fagerholm:
" ...kaveri tuli itse asiassa ilmottamaan, että semmonen tynnyri on tulossa."

MOT:
"Sitten tuli toinenkin ilmoitus?"

Peter Fagerholm:
"Joo, tuli ilmotus, ettei sitä saa ottaa vastaan enää."

MOT:
"Mikä oli syy?"

Peter Fagerholm:
"Sitä ei kerrottu koskaan."

MOT:
"Nythän me tiedämme, että Hollannin poliisi oli tyhjentänyt sen. Mistähän se tieto oli tullu?"

Peter Fagerholm:
"Mä en osaa sanoo. Mulla ei oo minkäänlaista käsitystä tästä koko organisaatiosta muutenkaan. Mulla ei oo sen enempää tekemistä tän asian kanssa."

Hollannin poliisi oli tyhjentänyt Loviisaan matkalla olleen tynnyrin joulukuun 22. päivä 2011. Poliisi oli täyttänyt tynnyrin tiiliskivillä ja jäljityslaitteella ja päästänyt sen matkaan. Sittemmin on epäilty, että Suomen poliisista olisi vuodettu rikollisorganisaatioon tieto lastin kärähtämisestä. Nikko varoitti Fagerholmia. Varoituksesta huolimatta Fagerholm otti tynnyrin vastaan tammikuun 10. päivä 2012.

MOT:
"Sait yli kahdeksan vuoden tuomion. Miltä se tuntuu?"

Peter Fagerholm:
"No, se tuntuu aika kovalta noin henkilökohtasesti, mutta näistäkin voi olla niin montaa eri mieltä. Että ketä mitäkin mieltä on."

MOT:
"Mistä syystä sinut tuomittiin?"

Peter Fagerholm:
"Kahdesta törkeestä huumausainerikoksesta."

MOT:
"Mutta, mitä hyödyit tästä?"

Peter Fagerholm:
"No, mä oon hyötyny niinkun 5 000 euron arvosta rahaa tästä. Mun osuudestani. Sen verran mä oon saanu tästä."
" ...Että en mä siinä mielessä pidä itseeni niin rikollisena. Että tietenkin niinkun sen tuomionhan mä oon saanu siitä, että minun ois kaiken järjen mukaan pitäny tietää. Mut en mä tiedä, pystyykö oikeus niinkun määrää, et kenen pitäis tietää mitäkin.
Mut ne katsoo sen sillä tavalla oikeudessa, että minun ois pitäny tietää. Elikkä mä oon saanu tuomion siitä, että, että on todennäköisempää, et mä oon tienny kuin se, et mä en ois tienny, mitä ne sisältää."

Poliisin tynnyrioperaatio oli alkanut siitä, kun Hollannin poliisilta tuli tieto KRP:lle, että Suomeen lähdössä olleesta tynnyristä oli löytynyt 141 kiloa hasista.

Keskusrikospoliisi otti Helsingin poliisiin yhteyttä ja ehdotti yhteistyötä. Sen mukaan KRP tutki kansainvälisen osuuden eli huumeiden maahantuonnin. Tutkintavastuu vaihtui Helsingin huumepoliisille siinä vaiheessa, kun vastaanottaja lähti siirtämään huumelastia eteenpäin. Näin sovittiin yksiköiden välisessä kokouksessa.

Yksiköiden välinen yhteistyö ei toiminut. KRP:ssä epäiltiin, että huumeiden levityksen selvittämisen sijasta Helsingin huumepoliisi halusi haalia koko kuvion itselleen.

Jukka Haavisto, tutkinnanjohtaja, kihlakunnansyyttäjä:
"Täällähän myös osa näistä epäilyistä liittyy myös siihen, että sitä tutkintaa, mistä puhutaan niin sanotun tynnyrijutun tutkinnalla, niin siinä on tehty toimia, mitkä on mahdollistunu virka-aseman kautta ja sitä näkökulmaa pitäen, että on pyritty estämään,
että tutkinta ei kohdistuisi omaan itseen."

Riitta Leppiniemi, Jari Aarnion asianajaja:
"Siinä kävi ilmi, että keskusrikospoliisi oli hakenut telekuuntelua ja televalvontaa puhelinliittymiin, jotka olivat huumepoliisin virkakäytössä. Krp epäili, että että näitten liittymien haltija tai käyttäjä olis syyllistynyt törkeään huumausainerikokseen. Ja tätä taustaa vasten on tietysti selvä, että itsekriminointisuojan vuoksi kenenkään Helsingin huumepoliisin henkilöstöön kuuluvan ei ole tarvinnut ilmottautua tällasten yksittäisten liittymien käyttäjäksi."

MOT:
"Mitä puolustus vastaa epäilyihin, että Aarnio olisi tahallaan sotkenut tynnyrijutun tutkintaa? Esillä on julkisuudessa ollut harhaanjohtavia pakkokeinoja ja ja epäiltyjen rekisterin harhautuksia?"

Riitta Leppiniemi:
"No Aarnio toteaa, että että tynnyrijutussa tutkinnanjohtaja oli keskusrikospoliisista eikä sitä tutkintaa mikään muu yksikkö siihen pääse puuttumaan eikä eikä sotkemaan. Hän kiistää tällasen epäilyn."

MOT:
"Kuka on tynnyritutkinnassa esiin noussut koodinimi Pasilan mies?"

Riitta Leppiniemi:
"Se on Aarnion käsityksen mukaan Keskusrikospoliisin käyttämä työnimi sen johdosta, että nämä tutkinnan kohteena olevat prepaid-liittymät paikantuvat sinne Pasilan poliisitalon välittömään läheisyyteen. ...Aarnion käsitys on se, ettei tässä ole mitään yhtä Pasilan miestä. Pasilan mies ei ole yksi henkilö, vaan Helsingin huumepoliisin prepaid-liittymiä ovat käyttäneet useat huumepoliisit."

Kaaviossa on kuvattu huumeiden maahantuonnin ideaalimalli, ylemmän tason toimijaroolit. Ideaalimalli tarkoittaa sitä, miten toimii hyvin organisoitunut huumeliiga. Organisaatiomalli on otettu Jussi Perälän väitöstutkimuksesta. Perälä on muodostanut mallin poliisin tutkimusaineistojen perusteella.

Alkuperäisen tynnyrijutun tutkinta sai selville lähinnä huumeiden vastaanottajia, organisaation väliporrasta. Nyt tutkintaryhmä uskoo selvittäneensä, kuka on toiminut rikollisorganisaation aivona.

Jussi Perälän tutkimuksen mukaan aivot on toiminnan "Primus motor", usein idearikas ja uskottava, joka osaa puhua ja olla erittäin manipulatiivinen. Hän on supliikkimies, hyvä vakuuttamaan.

Vuosi sitten tähän aikaan tutkintaryhmä oli penkonut Aarnion asioita jo puolisen vuotta, eikä huumepoliisin pomon vielä epäilty sekaantuneen itse huumebisneksiin. Sitten palaset alkoivat loksahdella paikoilleen. Fagerholmin kertomus sitoo Nikon ja Sievälän tynnyrihuumeisiin. Tutkintaryhmä puolestaan löysi linkin Sievälän kautta Aarnioon.

Hänet vangittiin joulukuussa 2013 ensin syytä epäillä -perusteella, sitten todennäköisin syin epäiltynä neljästä törkeästä huumausainerikoksesta. Tällä hetkellä Aarnion epäillään järjestelleen kaikkien Suomeen tuotujen huumetynnyreiden maahantuonnin ja levityksen. United Brotherhood -jengin johtohahmoa Keijo Vilhusta epäillään samoista rikoksista kahden tynnyrin osalta.

Jukka Haavisto:
"Aarniota epäillään niiden kaiken viiden lähetyksen osalta ja kilomäärä niiden osalta on noin 800 kiloa."
"Sen lisäksi on epäily, että huumausainerikokset ois jatkunu 2013 saakka, ja niissä on kyse huomattavista määristä, mutta en niiden kilomääriä pysty sen tarkemmin vielä avaamaan."

MOT:
"Ne törkeät rikokset, joista Jari Aarnioon ollut vangittuna, ovat nyt siirtyneet syyteharkintaan, mitä vastaatte rikosepäilyihin?"

Riitta Leppiniemi:
"Aarnio kiistää syyllistyneensä mihinkään lain vastaiseen, eli hän kiistää nämä kaikki rikosepäilyt."

MOT:
"Nämä kaikki lähes 30 rikosepäilyä?"

Riitta Leppiniemi:
"Kyllä."

MOT:
"Helsingin huumepoliisin entisen päällikön Jari Aarnion epäillään järjestäneen Suomeen noin tuhat kiloa hasista miltä se kuulostaa sisäministerin korvissa?"

Päivi Räsänen, sisäministeri (kd.):
"Sehän kuulostaa tosi pahalta. Ja tietysti sen takia on tärkeää, että asia tutkitaan. Ja tutkinta tapahtuu nimenomaan poliisiorganisaation ulkopuolella, eli syyttäjän toimesta.
Kyllä tää on täysin ainutlaatunen kappale Suomen poliisin historiaa. Ja hyvin hyvin ikävältähän tää tilanne näyttää. Mutta sitten toisaalta ajattelen, että erittäin hyvä, että asiat ovat tulleet esiin ja julki itse asiassa nämähän pitkälti käynnistyi nimenomaan tuolta Sisäministeriön oikeusyksiköstä käsin, josta josta tämä vyyhti lähti lähti sitten aukeamaan."

Suomen kannabismarkkinat ovat murrosvaiheessa, koska kulutus on siirtymässä selvästi hasiksesta marihuanaan. Salakuljetetun hasiksen tilalle on tulossa voimakkaasti kotona kasvatettu marihuana. Silti hasikselle on ollut markkinoita Suomessa.

MOT:
"Minkä takia kannabista kuitenkin on kannattanut ja kannattaa tuoda maahan jos nyt ajatellaan näitten rikollisorganisaatioiden kannalta, kun samalla vaivalla voisi tuoda vahvempia kalliimpia aineita?"

Pekka Hakkarainen, tutkimusprofessori, THL:
"Kannabis on ylivoimaisesti suosituin laittomista huumeista, että jos tuo vaikkapa kovempia aineita siin on isompi riski saada isompia tuomioita ja ja tuota välttämättä sitä ostajakuntaa ei oo niin paljon, ett se voi olla olla salakuljettajan käsissä sitten hyvinkin pitkän aikaa, että vaikka kannabis on hankalasti salakuljetettava hajun vuoksi muun muassa niin tuota markkinat on ihan toiset, kun muissa aineissa, ett se on ylivoimaisesti suosituin laiton huumausaine."

MOT:
"Kuinka paljon valtakunnassa on kannabiksen käyttäjiä ja kuinka paljon pääkaupunkiseudulla ja Helsingissä?"

Pekka Hakkarainen:
"No tuota me on arvioitu näiden väestötutkimusten perusteella, että joskus elämässään kokeilleita on on semmonen seitsemän seitsemän ja puol sataa tuhatta suomalaista. Ja ja vuoden sisällä semmonen reilu 100000 ihmistä käyttää. Mutta ja totta kai hyvin paljon pääkaupunkiseudulla."

2004 väestötutkimuksen perusteella kannabista arvioitiin kuluvan Suomessa vuosittain kahdesta neljään tuhatta kiloa. Tynnyriliigan salakuljettama hasis vastaisi siis jopa neljäsosaa koko maan kannabismarkkinoista.

Tynnyriliigan kaaviossa Aivojen lähimmäksi apuriksi kuvattu Raine Sievälä istuu 12 vuoden tuomiota Jokelan vankilan eristysosastolla. Hän siirtyi eristykseen omasta tahdostaan, kun kävi ilmi, että tynnyrijutussa on ollut mukana poliisin tietolähteitä eli vasikoita. Sievälä kertoi poikkeuksellisesti myös itse Iltalehdessä roolistaan poliisin tietolähteenä.

MOT:
"Jos oletetaan, että Sievälä olisi ollut Helsingin huumepoliisin tietolähde, niin voiko tällainen tietolähde saada kahdentoista vuoden tuomiota huumerikoksesta?"

Matti Nurmela, Raine Sievälän asianajaja:
"No sehän täs on juuri mielenkiintosta, nythän Sievälän tilanne muuttuu, koska hän liittyy tämän tiedottamisen kautta tähän juttuun, eikä sen kautta, et hän ois tekijä. Eli täs on nyt hyvin mahdollinen ja uskottava vaihtoehto Sievälän liittymiselle näihin tynnyreihin."

MOT:
"Esitutkintamateriaalista käy ilmi, että Sievälä matkusteli varsin ahkerasti Hollantiin ennen ku näitä tynnyreitä tuotiin Suomeen, liittyvätkö nämä matkat…?"

Matti Nurmela:
"Sievälä, Sievälä on kielitaitoinen mies, hän on aina matkustellut paljon. Myös ennen tynnyrijuttuja hyvin useana vuotena ja nimenomaan Hollantiin. Se on hänen, hänen vakituinen matkakohteensa."

MOT:
"Mitkä seikat tynnyrijutun tutkinnassa, alkuperäisessä tutkinnassa eivät onnistuneet?"

Matti Nurmela:
"No siinä oli yks erittäin suuri ongelmakohta oli tunnistaminen. Minun asiakkaan tunnistaminen ei tapahtunu lainsäännösten mukaisesti, ei järjestetty tunnistamisrivistöä, ei edes valokuvista tapahtuvaa tunnistamista vaan tunnistaja näki yksin asiakkaan ja siitä päätyi, päätyi tunnistamiseen."

Nurmela viittaa siihen, kuinka Fagerholm alun perin tunnisti Sievälän henkilöksi, joka oli Nikon mukana vastaanottamassa tynnyrihuumeita.

Matti Nurmela:
"No toinen merkittävä tekijä on se, että kanssasyytetyn kertomus muodostui merkittäväksi osaksi näyttöä, kuitenkin tämä kertomus muuttui eri vaiheessa, jolloin se ei enää ole luotettavaa selvitystä, kun kanssasyytetyn kertomus ei koskaan ole niin sanottua luotettavaa selvitystä asiassa."

MOT:
"Onko, onko teillä aavistusta, minkä takia kanssasyytetyn tarina muuttui? "

Matti Nurmela:
"No en ota siihen nyt sen enempää kantaa, siinä on erilaisia, eri sisältöisiä kertomuksia hänen toimestaan kirjattu."

Peter Fagerholm muutti tarinaansa käräjäoikeudessa, koska United Brotherhood -jengi oli uhannut häntä ja hänen perheensä turvallisuutta.* Nyt Fagerholm on palannut alkuperäiseen kertomukseensa, jonka mukaan hän toimi Pasi Nikon ja Raine Sievälän toimeksiannosta. Fagerholmin uhkaamisesta epäillään muun muassa Aarniota ja UB -jengin pomoa Keijo Vilhusta.

MOT:
"Mikä merkitys Raine Sievälän ulostulolla julkisuudessa on Jari Aarnion puolustukselle? Osaatteko arvioida?"

Matti Nurmela:
"En, en tunne miten Aarnion puolustus on järjestetty, mutta olen ymmärtänyt lehtitietojen perusteella, et sil on suuri merkitys."

MOT:
"Voitteko tarkentaa?"

Matti Nurmela:
"No sillon nämä yhteydet näihin tynnyreihin selittyisivät tämän tiedottamisen kautta."

Riitta Leppiniemi:
"No Aarnion kertoman mukaan poliisin tutkinnan perustyökaluihin kuuluu tietolähdetoiminta, jolla pyritään saamaan niin ku ihan reaaliaikasta tietoa sieltä rikollispiireistä. Ja sen tietolähdetoiminnan keskeisimpiä arvoja ovat ovat se, että että sitä tietolähdettä ja hänen läheisiään suojataan ja turvataan. Ja myöskään häneltä saatua tietoa ei voi käyttää sillä tavoin, että hänen tai hänen läheisensä joutuisivat joutuisivat vaaraan. Henki tai terveys tulisi uhatuksi. Siksi kehenkään yksittäiseen tietolähteeseen Helsingin poliisin tietolähteeseen, jotka aikoinaan ihan rekisteröitiin, niin en voi tässä vaiheessa ottaa kantaa. Katsotaan sitten miten tätä tietolähdetoimintaa ylipäätänsä voidaan siellä oikeudessa käsitellä."

MOT:
"Vuosi sitten järkytyitte siitä tiedosta, että Helsingin poliisi ei ole rekisteröinyt tietolähteitään ja nyt vaikuttaa siltä, että Aarnion puolustus nojaa melko lailla tähän tietolähdetoimintaan, miltä se vaikuttaa?"

Päivi Räsänen:
"No tää on juuri juuri se, mitä jo vuosi sitten hätkähdin eli kyllähän tämä todellisuus tuli tuli sillon eteeni ja mielestäni se oli hyvin vakava. Se oli niin vakava tilanne, että juuri sen takia siitä tämän tutkintapyynnön tein ja olen edelleen sitä mieltä, ett se ei ollu lainkaan liioteltu se tutkintapyynnön tekeminen."

MOT:
"Olette penkoneet Aarnion asioita nyt reilun vuoden ajan tiheällä kammalla. Ovatko epäilykset hälvenneet vai vahvistuneet?"

Jukka Haavisto, kihlakunnansyyttäjä, tutkinnajohtaja:
"No, kyllä tässä tutkintakokonaisuudessa, tässähän on tullut uusia asioita ihan loppuvaiheille asti esille. Ja näihin pääasioihin, tynnyriasiasta jos puhutaan, niin tähän on tullu lisää selvitystä ihan koko ajan ihan loppumetreille. Että kyllä ne epäilyt on niinkun minun näkökulmastani vahvistuneet edelleen, edelleen ihan loppumetreille saakka."

Riitta Leppiniemi, Jari Aarnion asianajaja:
"Esitutkinnassa on poikkeuksellisen paljon tehty kotietsintöjä, tavattoman paljon kuulusteluja, niin päämieheeni kohdistuen kun lukuisiin lukuisiin muihinkin henkilöihin kohdistuen. Tutkinnan ja Aarnion kannat asioista ovat täysin erilaiset. Ja on selvää, että pöytäkirjojen johdanto-osi -osissa Aarnion mielestä ei lainkaan tule esille se, mitä asiassa todella on tapahtunut."

MOT:
"Selviääkö se oikeudenkäynnissä?"

Riitta Leppiniemi:
"Siihen pyritään."

MOT:
"Mitkä ovat Jari Aarnion esimiesten vastuut siinä tilanteessa, että Aarnio tuomitaan törkeistä rikoksista?"

Päivi Räsänen, sisämisteri (kd.):
"No esimiesten vastuut tulevat lähinnä sen tutkinnan pohjalta, joka jonka itse käynnistin eli eli tämän tutkintapyynnön, joka kohdistuu kohdistuu sitten tähän poliisiorganisaatioon laajemmin siellä sekä sekä tähän johtamiseen että valvontaan. Ja ja siinä suhteessa se esitutkinta on vielä kesken ja johtopäätösten vetämisen aika on sitten kun kun sieltä saadaan ratkasut."

Pitkiin vankeusrangaistuksiin tuomitut Peter Fagerholm, Pasi Nikko ja Raine Sievälä vaativat Korkeimmalta oikeudelta alkuperäisen tynnyrijutun palauttamista alioikeuteen siltä osin kuin heidät oli tuomittu syyllisiksi **. UB-miehet Väänänen ja Svanström tyytyivät Helsingin hovioikeuden tuomioon.

MOT:
"Jos kerrot vähän siitä tutkinta- ja vankila-ajasta. Jouduit aika pitkään olemaan eristyksissä."

Peter Fagerholm:
"Joo, se eristys kesti ehkä tommonen kaheksan yheksän kuukautta. Ja sitten oli eristysosastolla vielä neljä päivää vaille kaks vuotta olin eristysosastolla, ennen kuin pääsin sitten Sörnäisten vankilaan, missä oli sitten sijoittelu. Ja sieltä ton Riihimäen kautta, Keravan kautta sitten tänne Suomenlinnan vankilaan, missä mä tällä hetkellä suoritan mun rangaistusta."

MOT:
"Milloin… Milloin on toive, että pääsisit ulos vankilasta?"

Peter Fagerholm:
"No, mullon, mun tuomio päättyy tällä hetkellä niin 9. päivä kesäkuuta 2016. Et sit se on ohi niinkun siltä osin. Tosin siinähän on sitten vielä koevapaus. Se kestää vielä vuoteen 2019 muistaakseni kesäkuuhun."

MOT:
"Mutta osaltasi prosessi on kesken. Missä vaiheessa se on?"

Peter Fagerholm:
"Se on sillä tavalla, että odotetaan korkeimmalta oikeudelta päätöstä, että pa… Me ollaan pyydetty, että se palautettaisiin takasin käräjäoikeuteen."

MOT:
"Syystä että?"

Peter Fagerholm:
"Täs on niin paljon tullu uusia asioita ilmi tän tutkinnan aikana."

MOT:
"Olet nyt tavallisena ihmisenä joutunut parin viime vuoden aikana tekemisiin kovan luokan konnien, tässä on ollut näitä United Brotherhood jäseniä, ja myös poliisien kanssa tekemisiin. Onko pelottanut missään vaiheessa?"

Peter Fagerholm:
"No, varmaan jossain vaiheessa jonkun verran, mut ei tällä hetkellä ainakaan pelota sillä tavalla. Että tämmöstä nyt sattuu, ja ei se nyt kenenkään vika välttämättä oo, että nyt näin kävi."

*) Tekstistä on poistettu 17.12. 2014 lause, jonka mukaan Pasi Nikon asianajaja olisi välittänyt uhkauksen Fagerholmille.

**) Tekstiin on lisätty 17.12. 2014 sanat: "siltä osin kuin heidät oli tuomittu syyllisiksi"