Hyppää pääsisältöön

Aristoteleen kantapää: Oikeusasiamies ja suomen kieli

Julistus kielitaidosta vuonna 1851
Kieli on kirjattu myös perustuslakiin Julistus kielitaidosta vuonna 1851 Kuva: Wikipedia commons keisarillisen majesteetin armollinen julistus

Kieli on täynnä sääntöjä. Epäsuoran kysymyksen jälkeen ei tule kysymysmerkkiä. Komitatiivia ei käytetä yksiköllisenä. Pronomini joka viittaa aina välittömästi edeltävään sanaan. Kielen puhujat osaavat nämä säännöt enemmän tai vähemmän luontevasti opittuaan ne kerran.

Kieleen liittyy myös muita sääntöjä, joita on kirjattu perustuslakiin sekä muihin lakeihin ja säädöksiin. Yksi tällaisista laeista on vaikkapa tämä: 1§. Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Toinen on tällainen: 18§. Jos jollakulla on lain mukaan oikeus käyttää omaa kieltään, mutta viranomaisen kieli tai asian käsittelykieli on toinen, viranomaisen on järjestettävä maksuton tulkkaus, jollei se itse huolehdi tulkkauksesta tai jollei 2 momentista muuta johdu.

Kotimaisten kielten keskus Kotus on tärkeässä asemassa suomen kielen kieliopin sääntöjen valvonnassa, mutta keskus on myös kieliviranomainen, jolle kuuluvat lakiin kirjatut asiat kielestä.

Kielikello-lehden tämän vuoden toisessa numerossa Sirkka Paikkala kirjoitti siitä, miten Kotimaisten kielten keskuksen tehtävä maan ylimpänä kieliviranomaisena on sikäli hankala, että sillä ei ole käytettävänään muuta keinoa kuin suositukset. Esimerkiksi sakkoja, pidätyksiä ja maastakarkotuksia Kotus ei kielisäädösten rikkojille voi langettaa. Viranomaisille tai muille julkisen kielen käyttäjille ei myöskään ole määrätty velvoitetta tarkistuttaa uusia nimiä ja käsitteitä Kotimaisten kielten keskuksella.

Jutun mukaan tästä johtuu se, että maan ylin kieliviranomainen on eduskunnan oikeusasiamies. Siis oikeuskanslerin ohella maan korkein laillisuusvalvoja; se, jonka ”tehtävä on valvoa, että viranomaiset ja virkamiehet noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa”.

Kyseistä virkaa hoitaa tällä hetkellä Petri Jääskeläinen, joka alkuvuodesta valittiin hommaan toiselle kaudelleen. Oikeusasiamies tietysti keskittyy moneen muuhunkin asiaan kuin kieliasioihin, joten kuuluvatko kieliasiat teille? Millaiset kieliasiat oikeusasiamiehelle kuuluvat? Miten suuri osa oikeusasiamiehen työmaasta on kieliasioita? Kysytään Petri Jääskeläiseltä.

Aristoteleen kantapää keskiviikkoisin Yle Radio 1:ssä 17.20. Uusinta lauantaina 8.35.

  • Kadonneet: kukko, kirjat, painolaatat ja Daniel Medelplanin maine

    Medelplanin puuaapinen edisti lukutaitoa 1700-luvulla.

    Suomessa oli 300 vuotta sitten samanlaisia huolia kuin tänäänkin: miten sivistää kansaa ja estää lukutaitoa katoamasta? Siksi on syytä muistaa Pälkäneen puuaapista. Käsi pystyyn kuka tietää Daniel Medelplanin? (s. noin 1657 Turku – k. 18. elokuuta 1737 Pälkäne) Pelkään ettei moni, vaikka syytä olisi. Katoavaista on maine ja kunnia?

  • Avaruusromua: Maailman vaarallisin olento!

    Homo sapiens on biologian historian tappavin laji.

    Noin miljoonaa eläin- ja kasvilajia uhkaa sukupuutto. Uhan alla olevien lajien määrä on suurempi kuin milloinkaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa. Noin miljoona eläin- ja kasvilajia, joita ei kohta enää ehkä ole. Eikä se siihen lopu. Lajien kuoleminen sukupuuttoon kiihtyy valtavaa vauhtia. Meillä ihmisillä on kyseenalainen kunnia olla biologian historian tappavin laji. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Bertsolari yhdistää ja voimaannuttaa baskit

    Kilpalaulanta on baskien omaperäisen kulttuurin kulmakivi.

    Pohjois-Espanjassa Atlantin rannikolla sijaitseva Espanjan itsehallintoalue Baskimaa on omaperäinen sanan kaikissa merkityksissä. Alueen kieli on mahdollisesti viimeinen jäänne Länsi-Euroopassa ennen indoeurooppalaisten kielten leviämistä puhutusta kieliryhmästä. Baskin kieli, eli euskara on alueen kulttuurin säilymisen perusta.

  • Avaruusromua: Kieli, jota emme ymmärrä

    Voiko tekoäly kehittää oman koneiden välisen kielen?

    Koneet kuuntelevat meitä. Ne ymmärtävät meitä yhä paremmin. Koneet myös puhuvat meille. Ne puhuvat tosin vielä melko alkeellisin tavoin, mutta kuinka kauan? Mikä on puhutun kielen rooli yhä elektronisemmaksi ja digitaalisemmaksi muuttuvassa tulevaisuudessa? Oletko kuullut kielestä nimeltä darkvoice? Kielestä, jota me emme ymmärrä. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri