TV1 perjantaina 7.11.2014 klo 22.00 – 22.50, uusinta sunnuntaina 9.11. klo 17.10
Yle Areenassa vuoden ajan.
Näemmekö itsemme peilistä realistisesti? Vaikuttaako kehonkuvaamme jokin lapsuudessa kuulemamme kommentti isosta nenästä tai pienestä pyöreydestä?
Miten kokemamme kehonkuva vaikuttaa itsetuntoon ja sitä kautta elämänvalintoihin?
Inhimillisessä tekijässä puhutaan vääristyneen kehonkuvan aiheuttamista tuntemuksista.
Pieni, mutta kookas
Gloria-lehden päätoimittaja Minna Juti on pienikokoinen ja hoikka nainen. Hän on kuitenkin pitkälle aikuisikään asti kuvitellut olevansa kookas ihminen.
"Monen on vaikea uskoa, mutta olin lapsena oikeasti kookas lapsi ja kasvoin kohti ison ihmisen identiteettiä", Minna kertoo.
Teini-iässä Minnan kasvu pysähtyi ja hän jäi 165-senttiseksi. Muut menivät pituudessa ohi, mutta tätä Minna ei huomannut. Hän tunsi edelleen olevansa iso. Niinpä hän pyrki pienentämään itseään ja alkoi tarkkailla painoaan, jopa syömishäiriöön asti.
"Tajusin itse, että kaikki ei ollut hyvin. Varmasti lähipiirinikin huomasi asian. En tarvinnut missään vaiheessa apua syömishäiriööni, vaan pääsin siitä eroon noin 26-vuotiaana, kun perustin perheen."
Nykyään Minna kokee olevansa onnellinen ihminen ja on sinut kokonsa kanssa. "Kuinka paljon ihmisillä onkaan jotain komplekseja, joihin muut ei kiinnitä huomiota.”
Kilot poissa. Kuka olen?
Toimittaja Kati Jylhä on pudottanut painostaan 64 kiloa. Nyt hän kokee olevansa sekaisin siitä, millainen hän on ja kuka hän on.
Lapsesta asti Kati on saanut kuulla olevansa lihava, tyhmä ja ruma. Alakoulun viimeisillä luokilla hän olikin ylipainoinen, mutta ei enää teini-iässä.
"En pystynyt nauttimaan teini-iästä, nuoren tytön kehosta ja elämästä, koska itsetuntoni oli jo murskaantunut ja lihavan identiteetti laahasi mukanani. Aikuisena olen jojoillut painoni kanssa. Nyt, kun muutos on tullut jäädäkseen, minulla on vaikeuksia ymmärtää uutta kehoani", Kati kertoo.
Kati suree sitä, että antoi muiden kommenttien omasta ulkonäöstään vaikuttaa niin paljon minäkuvaansa.
"Jätin mahdollisuuksia käyttämättä. En mennyt esimerkiksi yliopistoon, koska kuvittelin, etten pärjää siellä. Työelämässä olen suostunut ottamaan lokaa niskaani."
Kati uskoo, että hänellä menee vielä vuosia uuden kehonkuvansa työstämiseen.
Kisavartalo ei tuonut onnea
Kuntosaliyrittäjä Nora Yrjölä antoi elämästään yksitoista vuotta fitness-kilpailuille. Elämä pyöri tiukan ruokavalion, kovan treenaamisen ja lihasten muokkaamisen ympärillä.
Kisaaminen alkoi vääristää Noran kehonkuvaa. Jopa äärimmilleen kiristetystä ja nälässä pidetystä kilpailuvartalostaan Nora löysi kritisoimista.
"Kriittinen ääni päässäni kasvoi ja tuomaritkin olivat kriittisiä. Vuonna 2010 voitin Suomen mestaruuden, mutta koin olevani löysässä kunnossa. Sain palautetta, että kaksi kiloa oli liikaa", Nora sanoo.
Nora alkoi pitää kisavartaloa normaalina vartalona ja kaikkea siitä vähänkin poikkeavaa epänormaalina. Tuli syömishäiriö, väsymys ja uupumus. Hoikka ja lihaksikas vartalo ei tuonutkaan onnen tunnetta.
Lopulta muutama vuosi sitten Nora päätti lopettaa kilpailemisen. Tiukka ja vähäkalorinen kisadieetti sai jäädä.
"Pelkäsin, mitä muut sanovat, sillä olin hakenut kisaamisesta hyväksyntää ja ihailua. Hain ammattiapua, jotta selviäisin kisaamisen lopettamisesta. Lopulta koin suurta vapautumisen tunnetta, kun saan syödä ja liikkua miten haluan. Nykyään näen peilistä jo tasapainoisemman naisen, sporttisen ja positiivisesti ajattelevan."
