Hyppää pääsisältöön

Iijoki virtaa taas!

Kalle Päätalo -romaanit ikkunassa
Kalle Päätalo -romaanit ikkunassa Kuva: Yle Kalle Päätalo,kalle päätalo -romaanit

Miksi Iijoki virtaa taas, ja mikä Päätalon romaaneissa meitä vielä tänäänkin koskettaa?

Kalle Päätalon Iijoki-sarjaa julkaistaan Gummeruksen toimesta uudelleen. Sarjan ensimmäisen osan Huonemiehen pojan kertoja, pieni Kalle Päätalo, saa selkäsaunansa ja aloittaa seikkailunsa 1920-luvun taitteessa Iijoen törmillä kuin Mark Twainin Huckleberry Finn aikoinaan Missisipin rannoilla. 26-osainen Iijoki-sarja vie Päätalon lukijan halki 1900-luvun Suomen ja yhden kirjailijan elämän.

Halusin tallentaa kielen, elinehdot ja elintavat.― Kalle Päätalo

– Taitelija pyrkii mahdollisimman rehelliseen todellisuuden kuvaukseen ja se on varmaan niitä suosion syitä. Lukija kokee millainen maailma on tai on ollut, sanoo Tampereen yliopiston professori Risto Heiskala.

– Päätalon teksti tuntuu niin realistiselta, ja kun hän kuvaa kurjia oloja ja tulee itse vielä kovista oloista ja on joutunut kamalan kovan työn kautta lunastamaan asemansa, niin se vahvistaa kuvaa siitä, että todellisuutta kuvataan näin ja todellisuus puhuu.

Professori Risto Heiskala Tampereen yliopistosta ja toimittaja Jukka Kuosmanen keskustelevat Päätalon romaanien suosion syistä ja tavasta kuvata mennyttä Suomea. (Kirjakerho 2014)

Kalle Päätalon romaanin kansi
Kalle Päätalon romaanin kansi Kuva: Gummerus kalle päätalo
Kalle Päätalon romaanin kansi
Kalle Päätalon romaanin kansi Kuva: Gummerus kalle päätalo -romaanit
Kalle Päätalon romaanin kansi
Kalle Päätalon romaanin kansi Kuva: Gummerus kalle päätalo -romaanit

– Koillismaalla kotitalon toimeentulo oli kirvesvarressa niin kuin siellä sanotaan. Savotasta oli saatava leipä. Ei ollut mitään herkkua lähteä reppu selässä katselemaan mistä päin savottapaikan aina löytäisi. Olin 11-vuotias kun olin ensimmäisen kerran uitossa, muistelee Kalle Päätalo.

Vierailemme kirjailija Kalle Päätalon luona vuonna 1963. Kirjailija kertoo nuoruudestaan ja kirjallisista vaikutteista, sekä kirjoittamisesta. Karu lapsuus ja jo lapsena kovaan työhön joutuminen leimaavat vielä aikuisenkin miehen elämää. Päätalo johdattaa kuulijan Koillismaan erityislaatuisuuden pariin. Seula-ohjelman toimittajana on Olavi Viljanen. Alkusanat Aino Räty.

Minulla ei ole yhteiskunnallisia näkemyksiä, eikä parannusehdotuksia, enkä osallistu― Kalle Päätalo

– Minulla tuli entistä voimakkaampana halu, että pystyisin antamaan leikkauksen, erään kaistaleen, tästä yhteiskunnasta, jonka kehitystä minä ja meidän sukupolvi on ollut seuraamassa. Jälkikäteen voisin kaunistella asioita, mutta koska olen lähtenyt kovan tinkimättömän rehellisyyden pohjalta, täytyy minun pysyä niissä puitteissa, kertoo Kalle Päätalo.

Kuuntele kirjailija Kalle Päätalon haastattelu vuodelta 1975, kun Iijoki-sarja on vasta alussa, mutta kirjailijan ura jo pitkällä. Kirjailija kertoo myös oman tyylin löytymisestä ja pettymyksistäkin. Taiteessa tapahtuu -ohjelman on toimittanut Kirsti Penttinen.

Voisin kaunistella asioita, mutta olen lähtenyt liikkeelle tinkimättömän rehellisyyden pohjalta― Kalle Päätalo

– Ilman Päätalon Viimeisen savotan ja Kairankävijän lukemista ei kellään voi olla konkreettista käsitystä mitä Pohjois-Suomen savotat olivat. Kirjailija Päätalo auttaa meitä myös ymmärtämään suomalaisuutta ja mistä menestymisemme tai menestymättömyytemme juontaa juurensa. Lukeminen kannattaa aloittaa Huonemiehen pojasta, sanoo Kalle Päätalo –seuran pj. Raimo Aro.

Lukupiiri: Kalle Päätalon Hyvästi, Iijoki Yle Radio 1 la 31.3.-18 klo 19.02
Verkkokeskustelu ohjelman aikana yle.fi/kirjat

Kalle Päätalon romaanin kansi
Kalle Päätalon romaanin kansi Kuva: Gummerus kalle päätalo -romaanit
Kalle Päätalon romaanin kansi
Kalle Päätalon romaanin kansi Kuva: Gummerus kalle päätalo -romaanit
Kalle Päätalon romaanin kansi
Kalle Päätalon romaanin kansi Kuva: Gummerus kalle päätalo -romaanit

Kalle Päätalon tuotantoa

  • Ihmisiä telineillä 1958
  • Ennen ruskaa 1964
  • Koillismaa kuvina 1964
  • Viimeinen savotta 1996
  • Nälkämäki 1967
  • Kairankävijä 1968
  • Höylin miehen syksy 1970
  • Susipari 1971

Koillismaa-sarja

  • Koillismaa 1960
  • Selkosen kansaa 1962
  • Myrsky Koillismaassa 1963
  • Myrskyn jälkeen 1965
  • Mustan lumen talvi 1969

Iijoki-sarja

  • Huonemiehen poika 1971
  • Tammettu virta 1972
  • Kunnan jauhot 1973
  • Täysi tuntiraha 1974
  • Nuoruuden savotat 1975
  • Loimujen aikaan 1976
  • Ahdistettu maa 1977
  • Miinoitettu rauha 1978
  • Ukkosen ääni 1979
  • Liekkejä laulumailla 1980
  • Tuulessa ja tuiskussa 1981
  • Tammerkosken sillalla 1982
  • Pohjalta ponnistaen 1983
  • Nuorikkoa näyttämässä 1984
  • Nouseva maa 1985
  • Ratkaisujen aika 1986
  • Pyynikin rinteessä 1987
  • Reissutyössä 1988
  • Oman katon alle 1989
  • Iijoen kutsu 1990
  • Muuttunut selkonen 1991
  • Epätietoisuuden talvi 1992
  • Iijoelta etelään 1993
  • Pato murtuu 1994
  • Hyvästi, Iijoki 1995
  • Pölhökanto Iijoen törmässä 1998
Kommentit
  • Avaruusromua: Mistä ideat tulevat?

    Miten ideoita synnytetään?

    Uusia ideoita syntyy, kun jo olemassa olevat asiat kohtaavat toisensa uudenlaisina yhdistelminä. Se, millaisia nuo uudet yhdistelmät ovat, riippuu meidän kyvystämme hahmottaa asioiden suhteita toisiinsa. Ideoita voi yrittää luoda tietoisesti, mutta parhaita tuloksia syntyy, kun antaa alitajunnan työskennellä. Tällaisia ajatuksia esitti amerikkalainen James Webb Young jo 1940-luvulla. Hänen käsityksensä luovuudesta ja ideoista ovat edelleen kiinnostavia. Onko mikään muuttunut? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Olisiko nyt oikea aika?

    Analogisen syntesoijan voi ostaa parilla sadalla eurolla.

    4000 dollaria. Plus rahtikulut Yhdysvalloista Suomeen. Se oli edullisin vaihtoehto. Vuoden 2019 valuutassa se on noin 19 000 euroa. Sen verran olisi maksanut edullisin modulaarinen analoginen syntesoija vuonna 1974, amerikkalaisen Moog-yhtiön vähittäismyyntihinnaston mukaan. En taatusti ollut ainoa, joka unelmoi saavansa jostakin yhtäkkiä kasan dollareita. Ajat muuttuvat. Nyt analogisen syntesoijan voi ostaa parilla sadalla eurolla. Nyt olisi mahdollista toteuttaa nuoruuden unelmat. Olisiko nyt oikea aika ostaa oma syntikka? Tai useampi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Onko salasanasi Saatana tai Perkele?

    Hyvät salasanat suojaavat yksityisyytesi.

    Vaihda välittömästi, se ei ole riittävän omaperäinen. Suomessa kirosanat pääsevät aina yleisimpien salasanojen listan kärkeen. Sinne missä komeilevat myös 123456, qwerty ja 0000. Hyvä salasana on sellainen, joka ei tule ensimmäiseksi mieleen, eikä ole pääteltävissä esimerkiksi perhesuhteista. Siinä pitää olla erikoismerkkejä, isoja kirjaimia ja numeroita.

  • Tanssiva karhu haastaa lukemaan runoutta!

    Osallistu #tanssivakarhu25 lukuhaasteeseen!

    Ylen runopalkinto Tanssiva karhu täyttää 25 vuotta. Haastamme sinut tutustumaan nykyrunouteen. Lue Tanssiva karhu-palkittu teos ja kirjoita lukukokemuksesi alla olevaan lomakkeeseen tai jaa se tunnisteella #tanssivakarhu25. Voit myös toivoa kokoelmasta löytyvää runoa esitettäväksi heinäkuun alussa Tämän runon haluaisin kuulla –ohjelmassa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri