Hyppää pääsisältöön

Istumalakko – avain terveyteen?

UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari kävelee portaissa.
UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari opastaa ihmisiä liikkumaan reippaasti vapaa-ajallaan. UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari kävelee portaissa. Kuva: Yle, Akuutti tommi vasankari

Istumista työpaikalla, työmatkalla, koulussa, kotisohvalla. Tuoli sujahtaa allemme tilanteessa jos toisessakin. Yhtäjaksoisen istumisen haitoista on viime aikoina julkistettu tutkittua tietoa, jota nyt yritetään soveltaa käytäntöön. Aktiiviliikunta ei korvaa istumisen haittoja, mutta miten katkaista istumiskierre, miten muuttaa omia tottumuksiaan ja miten unohtaa ikiaikainen istumisrutiini?

Vuosikymmenet on korostettu kestävyys- ja arkiliikunnan merkitystä terveyteen. Ajan mittaan ohjeistuksiin lisättiin kehotus lihaskunnon ylläpitämisestä. Kansainväliset tutkimukset ovat nyt osoittaneet, että edes päivittäinen fyysinen teholiikunta ei korvaa jatkuvan, runsaan istumisen haittoja.

UKK-instituutin ja terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuore väestötutkimus osoitti, että aikuinen ihminen viettää valveillaoloajastaan keskimäärin yhdeksän tuntia istuen tai makuulla. Kansainväliset tutkimukset puolestaan kertovat, että kuusi prosenttia ennenaikaisen kuoleman riskistä johtuu liiallisesta istumisesta. Vertailuissa havaittiin, että ylenmääräinen istuminen on lähes yhtä suuri terveyshaitta kuin tupakointi.

– Kyllä minulla itsellänikin oli ensin vaikeuksia uskoa, ettei aktiiviliikunta suoraan korvaakaan istumisen haittoja, UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari myöntää.

Tommi Vasankari lukee lehteä seisaaltaan työpaikan kahvihuoneessa.
Tommi Vasankari lukee lehteä seisaaltaan työpaikan kahvihuoneessa. Kuva: Yle, Akuutti tommi vasankari

Tommi Vasankari on entinen kestävyysjuoksija, jonka elämään runsas kuntoliikunta on aina kuulunut. Hän on muiden asiantuntijoiden mukana ollut opastamassa ihmisiä liikkumaan reippaasti vapaa-ajallaan.

– Olemme ihan viime vuosiin asti toistaneet, että liikunnan terveysvaikutukset saavutetaan noin kahden ja puolen tunnin reippaalla kävelyllä tai tunnin ja vartin juoksu-hölkällä plus pienellä määrällä lihaskuntoharjoitteita viikoittain. Nyt olemmekin oppineet, että päivittäinen runsas istuminen on itsenäinen, liikuntaharrastuksesta riippumaton riskitekijä, Tommi Vasankari kertoo.

Yhteiskunnan ja yksilön vastuu

UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari on pohtinut, miten istumishaittoihin voitaisiin käytännön tasolla puuttua. Hän haluaisi nähdä muutoksia laitosten, koulujen ja työpaikkojen toiminnoissa. Vasankari ihmettelee, miksi kouluissa pitäisi istua tuntitolkulla pulpeteissa. Oppimistapoja tutkittaessa on havaittu, että ajattelunkin aktiivisuus hiipuu pitkällisen paikallaan olon aikana. Samoin on todettu työtehon laskevan, jos työntekijä jymähtää paikoilleen istumaan monen tunnin ajaksi.

On toki ammatteja, joissa yhtäjaksoista istumista on vaikea katkaista. Esimerkiksi ammattiautoilijat eivät useinkaan pysty pitämään terveyden kannalta riittävän tiheitä jaloittelutaukoja. Paljon on kuitenkin työpaikkoja ja työtehtäviä, joissa istuminen on vain tapa.

Taulu toimiston seinällä: Joka kerta kun nouset ylös tuolista, terveyttä edistävät prosessit käynnistyvät.
Taulu toimiston seinällä: Joka kerta kun nouset ylös tuolista, terveyttä edistävät prosessit käynnistyvät. Kuva: Yle, Akuutti istuminen

– Nythän emme kuitenkaan aja istumiskysymyksessä absolutismia vaan puhumme runsaan istumisen vähentämisestä ja istumisen riittävän tiheästä katkaisusta, Tommi Vasankari muistuttaa.

Tutkimustuloksia tulee jatkuvasti lisää, eikä niidenkään perusteella haluta antaa ehdotonta rajaa sille, mikä on liiallisen istumisen kriittinen piste. Edelleen tutkitaan myös onko eroa sillä istuuko yhtäjaksoisesti työssä vai jossain vapaa-ajan tilanteessa. Television ääreen lysähtäminen jo työssä istuttujen tuntien päälle on ainakin selkeästi riskiä aiheuttava tapa.

– Tärkeä havainto on kuitenkin, että emme voi olla kiinnostuneita vain aktiiviliikunnan tuntiosuuksista vaan on syytä kiinnittää huomiota kokonaisuuteen, siihen miten arjen muut kuin varta vasten jumpatut tunnit sujuvat, Tommi Vasankari huomauttaa.

Teoriasta käytäntöön

Omassa työyhteisössään UKK-instituutissa Tommi Vasankari on pyrkinyt saattamaan uusia oppeja osaksi arkea. Sen paremmin kokouksissa kuin kahvitauoillakaan ei ole välttämätöntä istua. Tommi Vasankari on itse ottanut tavaksi printata tarvitsemansa paperit tulostimeen, jonne on kävelymatkaa. Puhelut hän pyrkii puhumaan seisten. Säädettävät työpöydät, joiden äärellä työskentely sujuu seisten, ovat hyvä keino vähentää toimistoistumista. Pienilläkin muutoksilla voi päivän mittaan vähentää istumista yllättävän paljon.

Taulu toimiston seinällä: 6h päivässä istumista on vielä ok, sitten riskit kasvavat
Taulu toimiston seinällä: 6h päivässä istumista on vielä ok, sitten riskit kasvavat Kuva: Yle, Akuutti istumisen riskit

Valtakunnallisen liikunta- ja urheiluorganisaation Valo-talossa Tommi Vasankari esittelee työyhteisölle kehitettyä istumispäiväkirjaa. Sen avulla työntekijät voivat seurata omaa päivittäistä istumismääräänsä, samaan tapaan kuin on totuttu pitämään liikuntapäiväkirjaa. Toimistossa on näkyvillä paikoilla myös kylttejä, jotka herättelevät muistamaan istumisen vaarat, esimerkiksi:

”Joka kerta kun nouset ylös tuolista, terveyttä edistävät prosessit käynnistyvät.”

”Kuusi tuntia istumista päivässä on vielä ok, sitten riskit kasvavat”.

Koulujen ja työpaikkojen tehtävänä olisi pitää huolta siitä, että käytettävissä olisi ergonomisesti oikein toimivia kalusteita. Silloin kun istutaan, tuolien tulisi olla yksilöllisesti säädettäviä. Monille paras istuin on niin sanottu satulatuoli. Seisomistyöskentelyn mahdollistavat, liikuteltavat pöytätyötasot auttavat myös.

On havaittu, että ainakin aineenvaihduntasairaudet, diabetes, verenpainetauti sekä tuki- ja liikuntaelinten ongelmat ovat vaivoja, joiden syntyyn runsas istuminen vaikuttaa. Tommi Vasankari on mukana työryhmässä, joka kerää ydintietoa tulevien terveyssuositusten perusteeksi.

Tommi Vasankari
Tommi Vasankari Kuva: Yle, Akuutti tommi vasankari

– Liikuntaharrastuksethan ovat aina plussaa ja tärkeitä. Olisi vain syytä pistää korvan taakse se tosiasia, että säännöllinen hikijumppakaan ei poista jatkuvan, runsaan istumisen aiheuttamaa riskiä. Kannattaa siis nostaa itsensä ylös sieltä tuolista, mahdollisimman usein, UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari muistuttaa.

Asiantuntija: TOMMI VASANKARI, UKK-instituutin johtaja

Lisää ohjelmasta

Akuutin omalääkäri Risto Laitila luovuttaa verta.
Akuutin omalääkäri Risto Laitila luovuttaa verta. Kuva: Yle, Paulus Markkula akuutin omalääkäri risto laitila
Lonkan metallinen tekonivel
Lonkan metallinen tekonivel Kuva: Yle, Tero Kyllönen. tekonivel
Tommi Sundqvist
Tommi Sundqvist Kuva: Yle, Akuutti tommi sundqvist
Anonyymi poika makaa silmät kiinni lehtikasassa.
Anonyymi poika makaa silmät kiinni lehtikasassa. Kuva: Unsplash allergia,Siedätyshoito,Akuutti