Hyppää pääsisältöön

Kuusi kuvaa Kaj Stenvallin elämästä

Kaj Stenvallin kuusi kuvaa
Kaj Stenvallin kuusi kuvaa Kuva: Kaj Stenvallin kotialbumista kaj stenvall

”Mä teen kuvia sen takia, että mä haluan viestittää asioita jokaisella maalauksella ja haluan, että jotkut ihmiset sen näkee. Mulla on vähän sama kuin jollain pikkulapsella. Kun pikkulapsi tekee piirustuksen, se haluaa heti mennä näyttämään sen jollekin: Katso, mä tein tämmösen.”

Kuvataiteilija Kaj Stenvall syntyy kaksikieliseen perheeseen Tampereella vuoden 1951 joulupäivänä. Äidin puolelta puhaltavat idän tuulet Laatokan selän takaa, isänperintönä taas tulevat läntinen kulttuuri ja ruotsin kieli. Lapsena käynnit Turun taidemuseossa ja siellä nähdyt Victor Westerholmin, Akseli Gallen-Kallelan ja Albert Edelfeltin maalaukset tekevät poikaan lähtemättömän vaikutuksen.

1970-luvun vaihteen radikalisoituminen vie nuoren Kajn mukanaan ja hän aloittaa taideopinnot perinteikkäässä Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa. Turun taide-elämän polte on kuumimmillaan. Siinä missä helsinkiläiset yhteiskunnalliset taiteilijat inspiroituvat sosialistisesta realismista, nojaavat turkulaistaiteilijat länteen ottaen vaikutteita amerikkalaisesta ja ruotsalaisesta kuvataiteesta.

”Kuvataiteilijan ammatissa vastuuta ei voi jakaa kenenkään kanssa. Kirjailijalla on kustannustoimittajat, muusikoilla bändikaverit. Tässä tehdään yksin töitä ja otetaan kaikesta vastuu ja joudutaan myös kantamaan se. Jos tulee huonoja arvosteluja tai vastoinkäymisiä, saa sen itse kantaa. Siinä mielessä tää on rankka julkinen ammatti, joka on äärimmäisen armoton.”

Kaj Stenvall sijoittuu kyselyissä rakastetuimpien suomalaisten taiteilijoiden kärkeen. Ankka-aiheisten maalaustensa suosion hän kokee omalla tavallaan typistävän tietä taiteilijana. Maalaukset nähdään usein yksiulotteisempina kuin mikä on se viesti, jonka hän teoksiinsa lataa. Samaan hengenvetoon Kaj kokee olevansa äärimmäisen etuoikeutettu saadessaan toteuttaa itseään vapaasti ja omilla ehdoillaan.

Kaj alkaa raivata itselleen liikkumavaraa taiteilijana. Keväästä 2014 lähtien syntyy Putin-aiheisia teoksia, joilla hän haastaa katsojan ajattelemaan ja arvioimaan omia ennakkoluulojaan.

”Vastavetona suositun ankkamaalarin leimalle mulle on tarpeellista, että saan etääntyä toiseenkin suuntaan.”

Kaj lähtee jakamisen kulttuuriin mukaan ennen kuin sosiaalisesta mediasta edes tajutaan puhua. Vuonna 1994 hän perustaa nettisivut avoimeksi työpäiväkirjakseen. Tänään, kaksikymmentä vuotta myöhemmin, työkaluna on Twitter.

”Olen pystynyt hillitsemään itseni, etten mitään hauskoja lohkaisuja ole yrittänyt laittaa sinne. Kun saan maalauksen valmiiksi, laitan heti kuvan Twitteriin. Se toimii reaaliaikaisena kommenttina joko omista ajatuksistani, maailman tilanteesta tai taiteen asemasta.”

Nyt maalauksia on jo satoja kenen tahansa vapaasti katsottavissa.

Kaj Stenvallin verkkosivut

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.15 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Musiikkiteatteritaiteilija Reetta Ristimäki haluaa raikastaa oopperaa kokonaisvaltaisesti

    Musiikkiteatteritaiteilija luo oman työpaikkansa.

    Musiikkiteatteritaiteen monitoiminainen, oopperalaulaja, laulupedagogi Reetta Ristimäki on koko elämänsä ajan luonut omat työpaikkansa. Ooppera Skaala, Musiikkiteatteri Kapsäkki ja nyt parhaillaan Suomalainen kamariooppera ovat työllistäneet häntä. Tulevina vuosina hän haluaa erityisesti keskittyä ohjaajan työhön.

  • Ami Aspelundin elämä estradilla

    Ami Aspelund on Suomen kansainvälisimpiä artisteja

    Pitkän linjan artisti Ami Aspelund valloitti yleisönsä jo 1970-luvulla, kun Apinamies rävähti radioon. Huumoria, rohkeutta, herkkyyttä ja isoa osaamista on Amin ura ollut täynnä lukemattomien levytysten, lava-, ravintolashow- ja TV-produktioiden sekä musikaalien myötä. Ami Aspelund edusti Suomea Euroviisuissa vuonna 1983 Kari Kuusamon kappaleella Fantasiaa. Suuret esiintymiset täyttivät monikielisen, taidokkaasti laulavan, estradeilla suvereenisti liikkuvan ja tanssivan Amin elämän. –Parhaimmillani olen ehdottomasti live-artistina, minulle on tärkeää saada yleisön reaktio heti mukaan, sanoo Ami. Paluu uran alun vuosikymmenelle, 1970-luvulle on tapahtumassa nyt rock-musiikin kautta, jota Ami pääsee räjäyttämään vahvan viihdyttäjän kovalla kokemuksella.

  • Muusikko Heikki Laitinen uskoo, että laulu ja tanssi ovat ihmisessä ja niiden täytyy antaa tulla esiin

    Jokaisen sisällä on loputtomasti musiikkia.

    Laulu on Heikki Laitisen mukaan ihmisen olennaisin ilmaisumuoto. Elämänsä varrella hän on työskennellyt niin musiikin tutkijana, lehtorina, säveltäjänä, muusikkona kuin performanssitaiteilijana. Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosaston professorina 2000-luvulla toiminut Laitinen jatkaa nyt matkaansa musiikin maailmassa yhä vahvemmin taiteilijana.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.15 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Musiikkiteatteritaiteilija Reetta Ristimäki haluaa raikastaa oopperaa kokonaisvaltaisesti

    Musiikkiteatteritaiteilija luo oman työpaikkansa.

    Musiikkiteatteritaiteen monitoiminainen, oopperalaulaja, laulupedagogi Reetta Ristimäki on koko elämänsä ajan luonut omat työpaikkansa. Ooppera Skaala, Musiikkiteatteri Kapsäkki ja nyt parhaillaan Suomalainen kamariooppera ovat työllistäneet häntä. Tulevina vuosina hän haluaa erityisesti keskittyä ohjaajan työhön.

  • Ami Aspelundin elämä estradilla

    Ami Aspelund on Suomen kansainvälisimpiä artisteja

    Pitkän linjan artisti Ami Aspelund valloitti yleisönsä jo 1970-luvulla, kun Apinamies rävähti radioon. Huumoria, rohkeutta, herkkyyttä ja isoa osaamista on Amin ura ollut täynnä lukemattomien levytysten, lava-, ravintolashow- ja TV-produktioiden sekä musikaalien myötä. Ami Aspelund edusti Suomea Euroviisuissa vuonna 1983 Kari Kuusamon kappaleella Fantasiaa. Suuret esiintymiset täyttivät monikielisen, taidokkaasti laulavan, estradeilla suvereenisti liikkuvan ja tanssivan Amin elämän. –Parhaimmillani olen ehdottomasti live-artistina, minulle on tärkeää saada yleisön reaktio heti mukaan, sanoo Ami. Paluu uran alun vuosikymmenelle, 1970-luvulle on tapahtumassa nyt rock-musiikin kautta, jota Ami pääsee räjäyttämään vahvan viihdyttäjän kovalla kokemuksella.

  • Muusikko Heikki Laitinen uskoo, että laulu ja tanssi ovat ihmisessä ja niiden täytyy antaa tulla esiin

    Jokaisen sisällä on loputtomasti musiikkia.

    Laulu on Heikki Laitisen mukaan ihmisen olennaisin ilmaisumuoto. Elämänsä varrella hän on työskennellyt niin musiikin tutkijana, lehtorina, säveltäjänä, muusikkona kuin performanssitaiteilijana. Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosaston professorina 2000-luvulla toiminut Laitinen jatkaa nyt matkaansa musiikin maailmassa yhä vahvemmin taiteilijana.

  • Kalle Päätalon Hyvästi, Iijoki Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

    Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800

    Kenen tarinaa luemme Kalle Päätalon romaaneista? Mihin Kallen kirjoissa rakastumme? Miksi jotkut eivät kertakaikkiaan jaksa kiinnostua Päätalosta? Onko Iijoki -sarja totta vai ei? Mitkä ovat parhaat päätalomaiset murreilmaisut, jotka muistat? Tule mukaan kuuntelemaan radion Lukupiiriä 31.3.

  • Älä Kalle Päätalo itke, kyllä sinusta vielä kirjailija tulee!

    Päätalon mielessä pitkään elänyt unelma toteutuu

    Kalle Päätalon Hyvästi, Iijoki –romaania lukiessani mietin luenko kertojan, kirjailijan itsensä vai ihan jonkun muun tarinaa – jopa omaanikin? En tiedä kumpi on enemmän näiden vuosikymmenten mittaan muuttunut, minä vai Iijoki, mutta nyt katselen Päätalon tarinaa uusin silmin. Hyvästi, Iijoki –romaani ilmestyi vuonna 1995.

  • Avaruusromua: Unta se ei ollut!

    Kuolemanrajakokemus on kokemus elämän ja kuoleman rajalta.

    Kuolemanrajakokemus on sananmukaisesti kokemus elämän ja kuoleman rajalta. Se on voimakas ja elämyksellinen kokemus. Ainakin sellaisena sen ovat kuvailleet lukuisat kuolemaa lähellä käyneet ihmiset. Kuolemanrajakokemuksia on tutkittu tieteellisesti ja niitä on pyritty selittämään monenlaisilla lääketieteellisillä teorioilla. ”Mikään teorioista ei ole kuitenkaan pystynyt selittämään kuolemanrajakokemusten syntyä”, kirjoittaa Miia Kontro kirjassaan Portilla – suomalaisia kuolemanrajakokemuksia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Itämeren matkailuilta – Tule keskustelemaan laivamatkailusta

    Laivamatkailun ennen, nyt ja huomenna

    Suuri Itämeren matkailuilta – Millaisia muistoja sinulta on varhaisilta risteilymatkoilta? Millaisena näet laivamatkailun tulevaisuuden? Muistatko voiristeilyt Ruotsiin? Matkustitko Gdanskin ja Travemünden kautta Manner-Eurooppaan? Haluatko kysyä tämän päivän Itämeren matkailusta ja tulevaisuudennäkymistä?

  • Virpi Hämeen-Anttila on löytänyt itsestään rohkeuden ja halun vaikuttaa

    Kirjailija Virpi Hämeen-Anttilan elämän kuusi kuvaa

    Kirjailija ja tutkija Virpi Hämeen-Anttila on kokenut elämänsä aikana monenlaista kasvutarinaa. Vaikenevasta ja ujosta tytöstä tuli sanojen käytön mestari. Itseään vihaavasta teinistä tuli ilon ja rakkauden puolestapuhuja. Erakkoelämää viettäneestä tutkijasta tuli esiintymiskykyinen ja sosiaalinen vaikuttaja.

  • Kotimaisen proosan lestadiolaiskuvaukset ovat tirkistysikkunoita suljetun yhteisön elämään

    Lestadiolaisuutta kuvaava proosa kertoo myös toiseudesta.

    Tirkistelyikkunoita suljettuun yhteisöön. Tarinoita perheistä, joille Raamattu sanelee tavan elää. Toiseuden kuvauksia nyky-Suomessa. Uskonnollisten yhteisöjen kuvaukset kotimaisessa proosassa ovat lisääntyneet 2000-luvulla. Yleisin aiheista on lestadiolaisuus, maamme suurin herätysliike. Suurin osa tarinoista on liikkeestä irtautuneiden kirjailijoiden teoksia, sillä ulkopuolelta kirjoittaminen antaa vapautta.

  • Näyttelijä Terhi Panula haluaa muuttaa maailmaa vahvoilla tarinoilla

    Pakolaisiksi joutuneiden kollegeoiden elämät koskettavat

    Vahvat tarinat ovat muuttaneet näyttelijä Terhi Panulaa ja tarinoita kertomalla hän haluaa muuttaa maailmaa. Erityisesti Lähi-idän tarinat, ja sieltä pakoon lähteneiden taiteilija kollegoiden elämänkohtalot ovat viime vuosina koskettaneet häntä. Myös rakkaus Ranskaan, kieleen ja kulttuuriin, joka syntyi jo lapsena ranskalaisen koulun myötä, syvenee vuosi vuodelta.

  • Luterilaisen maailmanliiton johtaja Maria Immosta kiinnostaa se mikä maailmassa aiheuttaa köyhyyttä

    Globaali oikeudenmukaisuus kiinnostaa kehitysyhteistyössä.

    Kehitysyhteistyössä Maria Immonen haluaa kiinnittää huomion aina yksilöön, vaikka se ei ole helppoa. Hän toimii Luterilaisen maailmanliiton Maailmanpalvelu osaston johtajana ja alaisia hänellä on 8000 ympäri maailmaa. He edustavat monia eri uskontoja ja kansallisuuksia. Kehitysyhteistyötä tekevä ja humanitaarista apua välittävä luterilaisten kirkkojen perustama Maailmanpalvelu tekee kriisityötä ympäri maailmaa. Uganda on yksi tärkeä kohde, jossa pyritään auttamaan ihmisiä pakolaisleireillä uuden elämän alkuun.

  • André Noël Chaker murtaa suomalaismyyttejä

    André-Noël Chaker on retoriikan mestari.

    Kanadanranskalainen André Noël Chaker on valittu Suomessa Speakersforumin vuoden puhujaksi (2012) ja juontajaksi (2015). Hänellä on retoriikka hallussaan. Juristi, liikemies, muusikko ja kirjailija on viihtynyt Suomessa jo lähes 30 vuotta. Hänellä on taito rikkoa myyttejä ja kääntää suomalaisten vanhat rasitteet uusiksi voimavaroiksi. Persoonallaan hän rikkoo julkisuudessa muitakin sovinnaisia ja perinteisiä rajoja – huippujuristi, liikemies ja monipuolinen taiteilija esiintyy sujuvasti yksissä nahoissa. Uskottavasti.