Hyppää pääsisältöön

Kuusi kuvaa Kaj Stenvallin elämästä

Kaj Stenvallin kuusi kuvaa
Kaj Stenvallin kuusi kuvaa Kuva: Kaj Stenvallin kotialbumista kaj stenvall

”Mä teen kuvia sen takia, että mä haluan viestittää asioita jokaisella maalauksella ja haluan, että jotkut ihmiset sen näkee. Mulla on vähän sama kuin jollain pikkulapsella. Kun pikkulapsi tekee piirustuksen, se haluaa heti mennä näyttämään sen jollekin: Katso, mä tein tämmösen.”

Kuvataiteilija Kaj Stenvall syntyy kaksikieliseen perheeseen Tampereella vuoden 1951 joulupäivänä. Äidin puolelta puhaltavat idän tuulet Laatokan selän takaa, isänperintönä taas tulevat läntinen kulttuuri ja ruotsin kieli. Lapsena käynnit Turun taidemuseossa ja siellä nähdyt Victor Westerholmin, Akseli Gallen-Kallelan ja Albert Edelfeltin maalaukset tekevät poikaan lähtemättömän vaikutuksen.

1970-luvun vaihteen radikalisoituminen vie nuoren Kajn mukanaan ja hän aloittaa taideopinnot perinteikkäässä Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa. Turun taide-elämän polte on kuumimmillaan. Siinä missä helsinkiläiset yhteiskunnalliset taiteilijat inspiroituvat sosialistisesta realismista, nojaavat turkulaistaiteilijat länteen ottaen vaikutteita amerikkalaisesta ja ruotsalaisesta kuvataiteesta.

”Kuvataiteilijan ammatissa vastuuta ei voi jakaa kenenkään kanssa. Kirjailijalla on kustannustoimittajat, muusikoilla bändikaverit. Tässä tehdään yksin töitä ja otetaan kaikesta vastuu ja joudutaan myös kantamaan se. Jos tulee huonoja arvosteluja tai vastoinkäymisiä, saa sen itse kantaa. Siinä mielessä tää on rankka julkinen ammatti, joka on äärimmäisen armoton.”

Kaj Stenvall sijoittuu kyselyissä rakastetuimpien suomalaisten taiteilijoiden kärkeen. Ankka-aiheisten maalaustensa suosion hän kokee omalla tavallaan typistävän tietä taiteilijana. Maalaukset nähdään usein yksiulotteisempina kuin mikä on se viesti, jonka hän teoksiinsa lataa. Samaan hengenvetoon Kaj kokee olevansa äärimmäisen etuoikeutettu saadessaan toteuttaa itseään vapaasti ja omilla ehdoillaan.

Kaj alkaa raivata itselleen liikkumavaraa taiteilijana. Keväästä 2014 lähtien syntyy Putin-aiheisia teoksia, joilla hän haastaa katsojan ajattelemaan ja arvioimaan omia ennakkoluulojaan.

”Vastavetona suositun ankkamaalarin leimalle mulle on tarpeellista, että saan etääntyä toiseenkin suuntaan.”

Kaj lähtee jakamisen kulttuuriin mukaan ennen kuin sosiaalisesta mediasta edes tajutaan puhua. Vuonna 1994 hän perustaa nettisivut avoimeksi työpäiväkirjakseen. Tänään, kaksikymmentä vuotta myöhemmin, työkaluna on Twitter.

”Olen pystynyt hillitsemään itseni, etten mitään hauskoja lohkaisuja ole yrittänyt laittaa sinne. Kun saan maalauksen valmiiksi, laitan heti kuvan Twitteriin. Se toimii reaaliaikaisena kommenttina joko omista ajatuksistani, maailman tilanteesta tai taiteen asemasta.”

Nyt maalauksia on jo satoja kenen tahansa vapaasti katsottavissa.

Kaj Stenvallin verkkosivut

  • Arto Köykkä – Ate, ihminen jonka ammatti sattuu olemaan pappi

    Arto Köykkä ei puhu pappina olemisesta, jollei kysytä.

    Kappalainen, rovasti ja teologian tohtori Arto Köykkä on mieluiten koruttomasti pelkkä pappi. Hänen vastuualueenaan on Pirkkalan seurakunnan nuorisotyö, eikä etenkään siinä tehtävässä titteleitä kaivata. Nuorille ja monille seurakuntalaisille hän onkin Ate: ihminen, jonka ammatti nyt sattuu olemaan pappi.

  • Musiikin moniottelija Aija Puurtinen: ”Musiikillisesti olen saanut toteuttaa itseäni enemmän kuin osasin unelmoida”

    Tohtoritason laulaja Aija Puurtisella myös basistiura.

    Muusikko Aija Puurtisen laulu- ja soittotyyliä ei voi niputtaa yhden genren alle. Parhaiten hän viihtyy sekä esiintyjänä että laulajana omien sävellyksiensä musiikillisessa maailmassa. Aijan musiikissa elävät monenlaiset tyylit niin, että välillä siitä tunnistaa suomalaisen kansanmusiikin, folkin, puuvillapeltojen bluesin, soulin, gospelin, rockin tai jopa tangon vivahteita.

  • Ruokaprofessori Hely Tuorila: ”Afrikkalaiset hämmästelivät sitä, että kerään luonnosta sieniä”

    Hely Tuorila on aistinvaraisen ruokatutkimuksen professori.

    Aistinvaraisen ruokatutkimuksen emeritaprofessori Hely Tuorila opiskeli aikoinaan ravitsemustiedettä Helsingin yliopistossa, jotta hän voisi tehdä työtä ravintokemistinä kehitysmaissa. Suunnitelma ei ihan toteutunut, mutta nyt eläkeiässä Tuorila on kutsuttu Afrikkaan ylimääräiseksi professoriksi Pretorian yliopistoon. Suomessa häntä kutsuu Punkalaitumen mökkimetsä, jota intohimoinen sienestäjä rakastaa.

  • Taskulamppu herätti tiedonjanon, joka on ohjannut Heikki Kastemaan koko elämää

    Toimittaja ja opettaja Heikki Kastemaata kiehtoo tietäminen

    Opettaja ja toimittaja Heikki Kastemaa on aina ollut kiinnostustunut tiedosta ja tietämisestä. Erityisesti taiteeseen perehtyneenä toimittajana hän on matkannut kuvien perässä myös maihin, joissa tiedonkulkua säädellään tai joissa tietolähteitä on niukasti. Kastemaa uskoo vapaasti saatavilla olevan tiedon merkitykseen ja täydentää siksi Wikipedia-tietosanakirjaa sanoin ja kuvin.