Hyppää pääsisältöön

Kuusi kuvaa Kaj Stenvallin elämästä

Kaj Stenvallin kuusi kuvaa
Kaj Stenvallin kuusi kuvaa Kuva: Kaj Stenvallin kotialbumista kaj stenvall

”Mä teen kuvia sen takia, että mä haluan viestittää asioita jokaisella maalauksella ja haluan, että jotkut ihmiset sen näkee. Mulla on vähän sama kuin jollain pikkulapsella. Kun pikkulapsi tekee piirustuksen, se haluaa heti mennä näyttämään sen jollekin: Katso, mä tein tämmösen.”

Kuvataiteilija Kaj Stenvall syntyy kaksikieliseen perheeseen Tampereella vuoden 1951 joulupäivänä. Äidin puolelta puhaltavat idän tuulet Laatokan selän takaa, isänperintönä taas tulevat läntinen kulttuuri ja ruotsin kieli. Lapsena käynnit Turun taidemuseossa ja siellä nähdyt Victor Westerholmin, Akseli Gallen-Kallelan ja Albert Edelfeltin maalaukset tekevät poikaan lähtemättömän vaikutuksen.

1970-luvun vaihteen radikalisoituminen vie nuoren Kajn mukanaan ja hän aloittaa taideopinnot perinteikkäässä Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa. Turun taide-elämän polte on kuumimmillaan. Siinä missä helsinkiläiset yhteiskunnalliset taiteilijat inspiroituvat sosialistisesta realismista, nojaavat turkulaistaiteilijat länteen ottaen vaikutteita amerikkalaisesta ja ruotsalaisesta kuvataiteesta.

”Kuvataiteilijan ammatissa vastuuta ei voi jakaa kenenkään kanssa. Kirjailijalla on kustannustoimittajat, muusikoilla bändikaverit. Tässä tehdään yksin töitä ja otetaan kaikesta vastuu ja joudutaan myös kantamaan se. Jos tulee huonoja arvosteluja tai vastoinkäymisiä, saa sen itse kantaa. Siinä mielessä tää on rankka julkinen ammatti, joka on äärimmäisen armoton.”

Kaj Stenvall sijoittuu kyselyissä rakastetuimpien suomalaisten taiteilijoiden kärkeen. Ankka-aiheisten maalaustensa suosion hän kokee omalla tavallaan typistävän tietä taiteilijana. Maalaukset nähdään usein yksiulotteisempina kuin mikä on se viesti, jonka hän teoksiinsa lataa. Samaan hengenvetoon Kaj kokee olevansa äärimmäisen etuoikeutettu saadessaan toteuttaa itseään vapaasti ja omilla ehdoillaan.

Kaj alkaa raivata itselleen liikkumavaraa taiteilijana. Keväästä 2014 lähtien syntyy Putin-aiheisia teoksia, joilla hän haastaa katsojan ajattelemaan ja arvioimaan omia ennakkoluulojaan.

”Vastavetona suositun ankkamaalarin leimalle mulle on tarpeellista, että saan etääntyä toiseenkin suuntaan.”

Kaj lähtee jakamisen kulttuuriin mukaan ennen kuin sosiaalisesta mediasta edes tajutaan puhua. Vuonna 1994 hän perustaa nettisivut avoimeksi työpäiväkirjakseen. Tänään, kaksikymmentä vuotta myöhemmin, työkaluna on Twitter.

”Olen pystynyt hillitsemään itseni, etten mitään hauskoja lohkaisuja ole yrittänyt laittaa sinne. Kun saan maalauksen valmiiksi, laitan heti kuvan Twitteriin. Se toimii reaaliaikaisena kommenttina joko omista ajatuksistani, maailman tilanteesta tai taiteen asemasta.”

Nyt maalauksia on jo satoja kenen tahansa vapaasti katsottavissa.

Kaj Stenvallin verkkosivut

  • Sano kyllä sille mitä maailma tarjoaa

    Vihreän talon isäntä Olli Soini vietti kulkurin elämää.

    Riihimäellä yhteisöllisenä kulttuuritalona tunnetun Vihreän talon isäntä on nähnyt miljonäärien ja kulkurien elämää. Huomattuaan, että raha ei tee onnelliseksi, hän alkoi tutustumaan avoimin mielin kaikkeen siihen, mitä elämä hänen eteensä toi. Kulkurivuosien aikana hän oppi sanomaan "kyllä" ja pyytämään sitä mitä kulloinkin tarvitsi. Kaikista maailman paikoista hän asettui lopulta Riihimäelle.

  • Pakolaisena Suomeen tullut muutosjohtaja Rajkumar Sabanadesan: "Perheensä voi valita"

    Pakolaisesta yrittäjäksi ja muutosjohtamisen valmentajaksi.

    Yrittäjä ja muutosjohtamisen valmentaja Rajkumar Sabanadesan tuli Suomeen pakolaisena 90-luvulla ja toimi pitkään vastaanottokeskusten johtajana. Sukulaisiinsa Sri Lankassa Sabanadesan ei ole enää yhteydessä, mutta omistaa aikansa nykyiselle perheelleen ja ihmisten auttamiselle.

  • Kirjat aina mukana – Professori Jaakko Hämeen-Anttila rentoutuu suomentamalla runoutta

    Jaakko Hämeen-Anttila rentoutuu runoutta suomentaen.

    Jaakko Hämeen-Anttila on arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori Edinburghin yliopistossa ja työskentelee koronaviruksen vuoksi parhaillaan kotoa, sillä koko yliopisto on suljettuna. Hän tuntee erityisen hyvin arabialaista ja assyrialaista kulttuuria ja on usein onnistunut työssään yhdistämään nämä harvinaiset osaamisen alat. Hämeen-Anttila vietti lapsuutensa Oulussa ja tiesi ryhtyvänsä professoriksi jo ennen kouluikää.