Hyppää pääsisältöön

Ooppera käy lapsienergialla

Kirkkonummen musiikkiluokkalaiseet laulavat
Joulun tähti on ooppera lapsista. Kirkkonummen musiikkiluokkalaiseet laulavat Kuva: Yle/Anna-Kaisa Brenner kirkkonummen musiikkiluokkalaisia

Vanhojen ihmisten suusta olen kuullut, että joulu ilman lapsia ei ole oikea joulu. Kirkassilmät silkohapset luovat välittömyydellään ja viattomuudellaan aitoa joulutunnelmaa ympäristöönsä.

Kun Kirkkonummen oopperayhdistys harjoittelee Joulun tähti –oopperaa, aikuislaulajat saavat tottua iloiseen puheensirkutukseen, joka taukoaa vain niiksi lyhyiksi hetkiksi, kun lapsikuoro laulaa.

Ihan kuin harjoitussaliin olisi säilötty loppukesän heinäsirkat.

Kun laulu loppuu, sirkutus jatkuu jälleen. Ihan kuin harjoitussaliin olisi säilötty kaikki loppukesän heinäsirkat peltojen pientareilta.

Yli 20 kirkkonummelaista 10-vuotiasta musiikkiluokkalaista tekee debyytin oopperalavalla. 10 vuotta on monella tapaa hieno ikä: 10-vuotias pystyy keskittymään jo melko pitkiin esityksiin, 10-vuotias muistaa saamansa ohjeet yleensä kerralla, 10-vuotias eläytyy koko 10-vuotisella elämänkokemuksellaan rooliin kuin rooliin.

10-vuotiaat neuvovat ohjaaja Eija Ahvoa: oopperasta tulisi paljon parempi, jos siinä olisi tanssinumero. Onneksi 10-vuotias koreografi-tanssija tarjoaa auliisti apuaan.

Dramaturgisesti lasten mukanaolo tasapainottaa oopperaa, jonka tarina nostattaa suuria tunteita. Lasten laulut ovat iloisia, duurissa, ja heidän läsnäolonsa luo optimismia synkkien maailmantapahtumien vastapainoksi.

Jouluaiheisen oopperan keskiössä ovat lapset: maailmanhistorian ensimmäisen joulun lapsi, kuningas Herodeksen surmauttamat alle kaksivuotiaat, Syyrian lapsipakolaiset, Nigeriassa siepatut pikkutytöt, vuoden 2014 uutisotsikoissa olleet kotimaisten lastensurmien pienet uhrit.

Onko lasten historia julmuuden historiaa?

Harjoiteltavana oleva musiikkiteos muistuttaa lasten kohtaloista, joista ovat aina päättäneet aikuiset. Onko lasten historia julmuuden historiaa?

En muista ainuttakaan oopperaa, jossa tarinan lapsi olisi onnellinen ja pääosassa. Sivuosassakin lapsen kohtalo on usein kova: Madama Butterflyn lapsi riistetään äidiltään ja kotimaisessa Oprissa ja Oleksissa virtaava koski vie mukanaan Nasti-tytön. Mozartin Taikahuilussa on sentään kolmen pojan lauluryhmä, jonka ei käy tarinan pyörteissä kalpaten.

Oikeassa elämässä Malala Yousafsai – vielä alaikäinen hänkin – saa joulun alla tämän vuoden Nobelin rauhanpalkinnon. Onko Joulun tähti sittenkin toivon tähti?

Oopperan loppupuolella on kohtaus, jossa lapset juoksevat lavalle. Jokainen aikuinen saa hetkeksi 10-vuotiaan omaan kainaloonsa. Miten siitä tuleekin yhtäkkiä niin jouluinen olo?

Kirkkonummen musiikkiluokkalaiset kuuntelevat ohjaaja Eija Ahvon ohjeita
Kirkkonummelainen lapsienergia siirtyy oopperalavalle. Kirkkonummen musiikkiluokkalaiset kuuntelevat ohjaaja Eija Ahvon ohjeita Kuva: Yle/Anna-Kaisa Brenner lapsikuoro oopperan harjoituksissa

Kohti Joulun tähteä -kirjoitussarja seuraa kirkkonummelaisten projektia: saavatko amatöörit ammattilaisten avulla aikaiseksi kokoillan oopperan? Millaista draamaa oopperan kulisseissa koetaan, ennen kuin teos on ensi-illassa?
Lue sarjan edellinen kirjoitus klikkaamalla tästä.

Kommentit
  • Ihmisyyden pimeä puoli

    Miksi rikos kiinnostaa ja koukuttaa?

    Rikoksissa ei ole oikeasti mitään viihdyttävää, ainakaan jos ne osuvat liian lähelle. Naapurin asuntoon murtauduttiin kesällä. Huomaamattomasti toiminut pitkäkyntinen vei mukaansa hopeat, korut ja rahat. Uhrit kertoivat, miten pahalta tuntui, kun omalle reviirille oli tunkeuduttu, se oli melkein pahempaa kuin aineelliset menetykset. Turvattomuuden tunne valtasi talon asukkaat.

  • Jos joku asia suomalaisia yhdistää, niin se on ehdottomasti kahvihetki

    Rakkaalla kahvihetkellä on monta erilaista nimeä.

    Ihmiset juovat tätä nykyä Suomessakin monia erilaisia, usein vieraskielisiä nimillä kutsuttavia kahveja, mutta itse kahvihetki on ainakin monille Aristoteleen kantapään facebook- ryhmän jäsenistä perisuomalainen. Päiväkahviseuraa kukaan enää lehti-ilmoituksella tuskin itselleen etsii, mutta päiväkahvit on kyllä selvästi monelle yhtä kuin päivän ykköshetki .

  • Avaruusromua: Musiikin ihmeellinen voima

    Musiikista hyötyvät eniten ne, jotka tekevät sitä itse.

    Viimeaikaiset tutkimustulokset kertovat musiikin tekevän meille monia asioita. Ne kertovat musiikin ihmeellisestä voimasta. Jo 1990-luvulla puhuttiin Mozart-efektistä. Huomattiin, että Mozartin musiikkia kuunnelleet menestyivät tietynlaisissa psykologisissa testeissä muita paremmin. Vaikka Mozart-efekti on sittemmin todistettu lähes olemattomaksi, on silti totta, että musiikki vaikuttaa meihin monin tavoin. Tutkijat ovat sitä mieltä, että musiikista hyötyvät eniten ne, jotka tekevät sitä itse. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Takomon Alien on ilotteleva ja pelotteleva esitys ihmisen peloista

    Hurmaava halpis-avaruusseikkailu & yllättävä teatterileikki.

    Matka pelon ytimeen alkaa avaruusaluksen ohjaamosta, jossa miehistö herätetään horroksesta tutkimaan outoa signaalia. Esitys on hurmaava halpis-camp-avaruusseikkailu yhdistettynä yllätykselliseen teatterileikkiin.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Kymmenen timanttista keikkaa, kymmenen artistia

    Kotimaiset huiput ainutlaatuisilla keikoilla G Livelabissa.

    Timanttinen keikka -musiikkiohjelmassa nähdään kotimaisia artisteja ainutlaatuisella klubikeikalla. Teema tiistaisin 23.10. alkaen klo 22, Areenassa pysyvästi Timanttinen keikka -sarja on kunnianosoitus suomalaiselle musiikkimaailmalle ja tarjoaa elämyksiä, joita ei muuten voi kokea. Artistit esiintyvät akustisesti tai puoliakustisesti ja yllättävilläkin kokoonpanoilla.

  • Ihmisyyden pimeä puoli

    Miksi rikos kiinnostaa ja koukuttaa?

    Rikoksissa ei ole oikeasti mitään viihdyttävää, ainakaan jos ne osuvat liian lähelle. Naapurin asuntoon murtauduttiin kesällä. Huomaamattomasti toiminut pitkäkyntinen vei mukaansa hopeat, korut ja rahat. Uhrit kertoivat, miten pahalta tuntui, kun omalle reviirille oli tunkeuduttu, se oli melkein pahempaa kuin aineelliset menetykset. Turvattomuuden tunne valtasi talon asukkaat.

  • Suomalainen tutkimusmatkailija pääsi Japanin keisarinnan suosioon

    G. J. Ramstedt teki kaksi suurmiehen mittaista uraa.

    Tutkimusmatkailija ja diplomaatti, joka tunnetaan Mongoliassa paremmin kuin kotimaassaan Suomessa – Gustaf John Ramstedt teki kaksi suurmiehen mittaista uraa, kirjoittaa Janne Saarikivi. G. J. Ramstedtin maailma on Teeman kuukauden dokumentti sunnuntaina 21.10. klo 12.00. Areenassa 6 kuukautta. Suomalainen tutkimusmatkailija ja kielitieteilijä G.J.

  • Nukkumatti oli lasten sankari, sosialismin lähettiläs ja DDR:n kauniit kasvot

    Lasten sankari esitteli DDR:n arkea ja menestystä.

    Itäsaksalainen Nukkumatti tunnetaan kymmenissä maissa. Kylmän sodan aikana se oli Itä-Saksan ja sosialismin lähettiläs, joka kohotti itäblokin arjen hohdokkaaksi, esitteli teknologista edistystä ja matkusti aina avaruuteen asti. Asuin vuoden Berliinissä, olin Nukkumatin jäljillä ja tein aiheesta kolmeosaisen radiosarjan Nukkumatin kylmä sota.

  • Jos joku asia suomalaisia yhdistää, niin se on ehdottomasti kahvihetki

    Rakkaalla kahvihetkellä on monta erilaista nimeä.

    Ihmiset juovat tätä nykyä Suomessakin monia erilaisia, usein vieraskielisiä nimillä kutsuttavia kahveja, mutta itse kahvihetki on ainakin monille Aristoteleen kantapään facebook- ryhmän jäsenistä perisuomalainen. Päiväkahviseuraa kukaan enää lehti-ilmoituksella tuskin itselleen etsii, mutta päiväkahvit on kyllä selvästi monelle yhtä kuin päivän ykköshetki .

  • “Pieni askel ihmiselle, suuri harppaus ihmiskunnalle” – Kuu-elokuvien vyöry ei lopu koskaan

    Kävikö Neuvostoliitto Kuussa vuonna 1938?

    Apollo 11:n kuumatkasta on kohta kulunut 50 vuotta. Tuore Ensimmäisenä kuussa -elokuva kertoo astronautti Neil Armstrongin näkökulmasta ihmiskunnan ison askelen tarinan. Avaruuden kilpajuoksu Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen välillä on synnyttänyt paljon jännittäviä ja jopa kahjoja elokuvia ja dokumentteja. Syöksy kuumatkalle, lähtölaskenta on alkanut!

  • Ihmisten ihmettely on kulttuuriantropologi Taina Kinnusen työtä

    Kinnunen tutkii ihmisiä, mutta rakastaa eläimiä enemmän.

    Tutkipa Taina Kinnunen kauneuskirurgiaa tai kehonrakentajia, laittaa hän aina itsensä likoon. Kulttuuriantropologi ihmettelee ihmisiä työkseen, mutta haluaa välillä karata muita pakoon toiselle puolelle maailmaa.

  • You're So Vain – Rockin klassikkolevyt: Carly Simon

    Laulaja-lauluntekijä kertoo levynteosta ja elämästään.

    No Secrets -albumin tarina, pääkertojana avomielinen Carly Simon itse. Albumi ja siltä lohkaistu single You're So Vain tekivät laulaja-lauluntekijä Carly Simonista maailmanlaajuisen tähden.

  • Matti Rönkä paljastaa: Tulossa uusi Viktor Kärppä -dekkari

    Matti Röngältä tulossa Kärppä-dekkari

    Matti Röngän esikoisdekkari Tappajan näköinen mies ilmestyi vuonna 2002. Röngän dekkareiden päähenkilö inkeriläinen paluumuuttaja Viktor Kärppä lunasti paikkansa suomalaisten sydämissä. Viimeisin ja viimeiseksi tarkoitettu Kärppä-dekkari ilmestyi vuonna 2013. Arkistovieraana -haastattelussa Matti Rönkä kuitenkin paljastaa, että Viktor Kärppä tekee vielä paluun.