Hyppää pääsisältöön

Ooppera käy lapsienergialla

Kirkkonummen musiikkiluokkalaiseet laulavat
Joulun tähti on ooppera lapsista. Kirkkonummen musiikkiluokkalaiseet laulavat Kuva: Yle/Anna-Kaisa Brenner kirkkonummen musiikkiluokkalaisia

Vanhojen ihmisten suusta olen kuullut, että joulu ilman lapsia ei ole oikea joulu. Kirkassilmät silkohapset luovat välittömyydellään ja viattomuudellaan aitoa joulutunnelmaa ympäristöönsä.

Kun Kirkkonummen oopperayhdistys harjoittelee Joulun tähti –oopperaa, aikuislaulajat saavat tottua iloiseen puheensirkutukseen, joka taukoaa vain niiksi lyhyiksi hetkiksi, kun lapsikuoro laulaa.

Ihan kuin harjoitussaliin olisi säilötty loppukesän heinäsirkat.

Kun laulu loppuu, sirkutus jatkuu jälleen. Ihan kuin harjoitussaliin olisi säilötty kaikki loppukesän heinäsirkat peltojen pientareilta.

Yli 20 kirkkonummelaista 10-vuotiasta musiikkiluokkalaista tekee debyytin oopperalavalla. 10 vuotta on monella tapaa hieno ikä: 10-vuotias pystyy keskittymään jo melko pitkiin esityksiin, 10-vuotias muistaa saamansa ohjeet yleensä kerralla, 10-vuotias eläytyy koko 10-vuotisella elämänkokemuksellaan rooliin kuin rooliin.

10-vuotiaat neuvovat ohjaaja Eija Ahvoa: oopperasta tulisi paljon parempi, jos siinä olisi tanssinumero. Onneksi 10-vuotias koreografi-tanssija tarjoaa auliisti apuaan.

Dramaturgisesti lasten mukanaolo tasapainottaa oopperaa, jonka tarina nostattaa suuria tunteita. Lasten laulut ovat iloisia, duurissa, ja heidän läsnäolonsa luo optimismia synkkien maailmantapahtumien vastapainoksi.

Jouluaiheisen oopperan keskiössä ovat lapset: maailmanhistorian ensimmäisen joulun lapsi, kuningas Herodeksen surmauttamat alle kaksivuotiaat, Syyrian lapsipakolaiset, Nigeriassa siepatut pikkutytöt, vuoden 2014 uutisotsikoissa olleet kotimaisten lastensurmien pienet uhrit.

Onko lasten historia julmuuden historiaa?

Harjoiteltavana oleva musiikkiteos muistuttaa lasten kohtaloista, joista ovat aina päättäneet aikuiset. Onko lasten historia julmuuden historiaa?

En muista ainuttakaan oopperaa, jossa tarinan lapsi olisi onnellinen ja pääosassa. Sivuosassakin lapsen kohtalo on usein kova: Madama Butterflyn lapsi riistetään äidiltään ja kotimaisessa Oprissa ja Oleksissa virtaava koski vie mukanaan Nasti-tytön. Mozartin Taikahuilussa on sentään kolmen pojan lauluryhmä, jonka ei käy tarinan pyörteissä kalpaten.

Oikeassa elämässä Malala Yousafsai – vielä alaikäinen hänkin – saa joulun alla tämän vuoden Nobelin rauhanpalkinnon. Onko Joulun tähti sittenkin toivon tähti?

Oopperan loppupuolella on kohtaus, jossa lapset juoksevat lavalle. Jokainen aikuinen saa hetkeksi 10-vuotiaan omaan kainaloonsa. Miten siitä tuleekin yhtäkkiä niin jouluinen olo?

Kirkkonummen musiikkiluokkalaiset kuuntelevat ohjaaja Eija Ahvon ohjeita
Kirkkonummelainen lapsienergia siirtyy oopperalavalle. Kirkkonummen musiikkiluokkalaiset kuuntelevat ohjaaja Eija Ahvon ohjeita Kuva: Yle/Anna-Kaisa Brenner lapsikuoro oopperan harjoituksissa

Kohti Joulun tähteä -kirjoitussarja seuraa kirkkonummelaisten projektia: saavatko amatöörit ammattilaisten avulla aikaiseksi kokoillan oopperan? Millaista draamaa oopperan kulisseissa koetaan, ennen kuin teos on ensi-illassa?
Lue sarjan edellinen kirjoitus klikkaamalla tästä.

  • Kertovatko suomalaiset rivot paikannimet enemmän nimien keksijöistä kuin itse paikoista?

    Suomen paikat on nimetty käyttäjien kokemuksien perusteella.

    Suomessa on 2944 paska-sanan sisältävää paikannimeä. Rivot paikannimet hihityttävät tai närkästyttävät kartanlukijoita. Miksi sukupuolielimet ja eritteet ovat olleet niin yleisesti nimeäjien käytössä? Paikkojen nimeäminen on perustunut yleensä joko kuvailemaan mitä ko. paikka muistuttaa muodoltaan, sen käyttökelpoisuuteen tai johonkin vahvaan kokemukseen paikassa.

  • Avaruusromua: Kuunnellaan jääleinikkiä!

    Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit?

    Onko kasveilla sielu? Muun muassa tätä pohti antiikin filosofi Aristoteles, ja oli sitä mieltä, että ei. Ei ole. Kasvit ovat kyllä eläviä, mutta eivät samalla tavoin kuin eläimet tai me ihmiset. Kasvit elävät erilaista elämää, selitti Aristoteles, ja puhui kasvisielusta ja sen luonteesta. Suomalainen Band of Weeds tekee musiikkia kasvien äänistä. Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit nuokkuesikko ja jääleinikki? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Lisää tilaa ajattelulle!

    Musiikkia, joka hengittää joogan tahtiin.

    Sana jooga on sanskriitin kieltä ja se tarkoittaa ihmisen ja kaikkeuden välistä yhteyttä. Muinaisen Intian joogit opettivat, että ihmisen kehon, tietoisuuden ja hengityksen välillä on yhteys. Joogaa harjoittamalla he pyrkivät tasapainoon: syvään keskittyneeseen tilaan, joka rauhoittaa kehon ja mielen. Musiikki on myös ollut keino etsiä sisäistä rauhaa ja tasapainoa. Musiikilla ja mietiskelyllä on pitkä yhteinen historia. Eikä ole mikään ihme, että musiikki ja jooga ovat kohdanneet monella taholla. Tapani Rinne tekee musiikkia, joka rauhoittaa ja antaa tilaa ajattelulle. Musiikkia, joka hengittää joogan tahtiin. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri