Kirjailija Pirjo Hassinen muistaa lapsuudestaan yleisen saunan, ja miten saunomisen jälkeen aina sai banaanilimsaa. – Kaikki kaverit muistavat yleisestä saunasta limsan. Se oli iso juttu.
Kirjan päähenkilö Annen isällä oli 60-luvulla yleinen sauna, ja se sai Hassisen itsensäkin muistelemaan lapsuutensa kylpyreissuja, sitä suloisen raukeaa oloa, kun kotimatkalla näki tähdet pakkastaivaalla ja kotona odotti lämmin sänky.
Sauna Paradis ei Hassisen mukaan kuitenkaan ole mikään saunaromaani, vaan pikemmin kirja muistamisesta.
- Tämän romaanin keskeisenä teemana on se, että aina kun muistaa, niin aina myös tietyllä tavalla keksii ja kun keksii, niin aina myös muistaa.
Kirjan toinen päähenkilö on Lauri, joka ottaa yhteyttä Anneen. He ovat lapsuudessaan asuneet samalla kadulla, ja Lauri yrittää Annen avulla selvittää lapsuutensa salaisuutta.
Romaanin alussa Anne on matineassa puhumassa uusimmasta romaanistaan eikä ole järin innostunut tilanteesta. Hassisen mukaan kirjailija Anne ei ole hän. Kirjakerhon viikon kirjassa hän kuitenkin kuin huomaamattaan tulee kertoneeksi kirjoittamisestaan - ja samalla myös itsestään.
Mielestäni Sauna Paradis on Hassisen henkilökohtaisin romaani. Hän on itsekin samaa mieltä, mutta täsmentää, ettei se kuitenkaan ole omakohtainen.
Kirjailija Pirjo Hassinen ja Nadja Nowak keskustelevat romaanista Sauna Paradis Kirjakerhon viikon kirjassa tiistaina 11.11. klo 17.20 ja sunnuntaina 16.11. klo 8.05. Ohjelman voi kuunnelma myös Ylen Areenasta.