Hyppää pääsisältöön

Tutkimusmatkailija Aleko Lilius seikkaili sukunsa mustaksi lampaaksi

Aleko Lilius (1890–1977) oli monen toimen mies. Hän oli tutkimusmatkailija, kirjailija, toimittaja, valokuvaaja ja liikemies. Mutta Lilius tunnettiin myös levottomasta luonteestaan ja huikentelevasta elämäntyylistään, jonka vuoksi hänestä tuli sukunsa musta lammas.

"Minä Aleko Lilius, kauppasin nuorena saamelaisia ja poroja eläintarhaan Hampurin eläintarhaan. Olin Persian konsulina Suomessa, purjehdin merirosvojen kanssa Filippiineillä. Takanani on yksi virallinen ja kaksi valeavioliittoa. Lapsia on ainakin viisi."

Levoton seikkailija

Liliuksen kuvaus itsestään kuullaan Tosi tarina -ohjelmassa. Luonnehdinta nostaa esiin hänessä voimakkaana vallinneen luonteenpiirteen: levottomuuden. Se näkyi muun muassa vaikeutena asettua aloilleen ja solmia pysyvämpiä ihmissuhteita. Liliuksen levottomuus askarruttikin hänen sukuaan.

"Arvoitukseksi jää, mikä teki hänestä niin levottoman ja rauhattoman, että hän halusi muuttaa paikasta toiseen ja matkustaa ympäri maailmaa", toteaa tyttärenpoika Harry Zilliacus Tosi tarina -ohjelman haastattelussa.

Levottomuuden lisäksi suku piti hänen elämäntyyliään epävakaana ja huikentelevana. Lilius saikin tädiltään kehotuksen lähteä maasta suvun mainetta pilaamasta. Lilius lähti vuonna 1911 Amerikkaan ja olisi saanut töitä serkultaan tämän toimistosta.

"Mokomakin tylsimys!" Lilius puuskahti työtarjouksesta ja suuntasi Kanadaan majavajahtiin ja metsätöihin. Matkasta syntyi hänen ensimmäinen kirjansa "Eräretkillä Kanadassa" (1913).

Lilius palasi Helsinkiin jo saman vuoden aikana ja sai töitä lehtimiehenä Dagens Tidning -lehdessä, mutta kielitaitoisena alkoi myös järjestellä kontakteja lehdelle kenraalikuvernöörin toimistoon.

Veijari liikemiehenä

Lilius kuitenkin kiinnostui valuuttakaupasta ja hän avasi konttorin Pietariin. Omien sanojensa mukaan se oli todellista keinottelua. Hänen tyttärensä Birgit Zilliacuksen mukaan Liliuksen liiketoimien tavoitteena oli saavuttaa nopeasti suurta ja näyttävää.

"Aina kun hän aloitti uuden yrityksen, hän ei osannut olla vaatimaton ja varovainen. Kaiken piti olla suurta ja ainutlaatuista."

Liiketoimet olivatkin usein mittavat: ensiaputarvikkeilla varustettu ambulanssi Liettuaan, morfiiniruiskeita Punaiselle Ristille, satamajäänsärkijöitä venäläisille, oma rautatie tai vaikkapa epäonnistunut hanke mammuttimaisesta Kalevala-elokuvasta, johon säveltäjäksi oli houkuteltu Sibelius. Eivätkä bisnekset aina edes onnistuneet vaan päätyivät konkurssiin.

"Kyllä niitä riitti, yksi toisensa perään." Lilius totesi tv-haastattelussa vuonna 1962.

Uusi elämä Amerikassa

Vaikeudet ajoivat Liliuksen toistamiseen maasta. Tällä kertaa hänellä oli mukanaan kaksi pientä lasta ja vaimo. Lilius oli avioitunut vuonna 1912 Ebba Jacobsonin kanssa. Matka muutti kummankin elämän kokonaan.

Lilius nimittäin rakastui nuoreen ruotsalaisnaiseen ja jätti vaimonsa sekä poikansa että tyttärensä, joka näki isänsä vasta kahdenkymmenen vuoden kuluttua. Uudesta suhteesta syntyi tytär, joka jäi isälleen, kun vanhempien tiet erosivat. Lilius matkusteli Brita-tyttärensä kanssa ympäri maailmaa muun muassa Etelä-Afrikassa, jossa he asuivat pitkään 1930-luvulla.

New Yorkissa Lilius tapasi naisen nimeltä Barbara. Suhteesta syntyi poika. Mutta sekin suhde päättyi joitakin vuosia toisen maailmansodan jälkeen. Nyt syynä olivat riidat rahasta tai lähinnä sen puutteesta. Eron jälkeen Lilius matkusti Afrikkaan.

Maailmankansalainen Aleko Lilius

Maailmankansalainen Aleko Liliuksesta tuli monien kirjeenvaihtajatehtävien kautta. Lehtimoguli William Hearst palkkasi Liliuksen tekemään reportaaseja Meksikon vallankumouksesta. Hän otti samalla myös valokuvia ranskalaiselle L'Illustration-lehdelle. Amerikkalainen Paramount News puolestaan lähetti Liliuksen raportoimaan Kiinaan, jossa keisari oli syösty vallasta. Lilius tapasi Kiinassa vallankumousjohtaja Tšiang Kai-šekin, joka teki häneen vaikutuksen.

Puoleksitoista vuodeksi venähtäneen Kiinan-matkan aikana Lilius laittautui vankilaan, jossa tutustui hongkongilaisiin merirosvoihin. Vapauduttuaan hän seilasi merirosvojen kanssa ja kirjoitti kokemuksestaan englanninkielisen kirjan " I Sailed With Chinese Pirates" (1930), jota Lilius piti tunnetuinpana teoksenaan.

Lilius jätti lopulta merirosvot. Hän väsyi merirosvoelämään ja kaipasi rauhaa. Siksi hän osti Filippiineiltä itselleen saaren. Mutta veri veti maailmalle keskelle tapahtumia, Hän lähti 1950-luvulla Marokkoon ja omien sanojensa mukaan "jatkoi tiedustelutehtäviä". Hän tarkkaili, mitä saksalaiset tekivät maassa. Saamiaan tietoja ja ottamiaan valokuvia Lilius lähetti yhdyshenkilöilleen eri puolille maailmaa. Mutta 1950-luvun lopussa yli 60-vuotias Lilius palasi Helsinkiin. Vanhaa Helsinkiä ei enää ollut. Kaupunki oli silminnähden muuttunut hänen poissaolessaan.

Mustat ja valkoiset lampaat

Monet matkat ja pitkät poissaolot ulkomailla tekivät Liliuksesta lastensa ja lastenlastensa silmissä epätodellisen hahmon, lähes satuolentoon verrattavan. Kaikille lapsille ei Liliuksesta juuri puhuttu ja jotkut hänen kirjoistaankin piilotettiin, lähinnä epäsiveelliseksi koettujen valokuvien takia. Hän kuitenkin piti yhteyttä lapsiinsa vähintäänkin satunnaisesti ja koetti hoitaa isänrooliaan.

"Hän yritti olla isäntapainen, mutta aika huonolla menestyksellä", toteaa tytär Birgit Zilliacus.

"Äidin reaktioista näin, että jotenkin omituinen oli tämä ukko, joka aina välillä ilmestyi paikalle," muisteli tyttärenpoika Harry Zilliacus.

Puoliso Ebba Jacobson-Lilius puolestaan vertasi Alekoa astiaan, jonka luulee olevan täynnä ihanaa juomaa. Mutta kun sen nostaa, se onkin tyhjä.

"Jotain paroni von Münchhausenissa ja isoisässä oli samanlaista", sanoi toinen tyttärenpoika Lasse Zilliacus. Liliuksen pojista Eric kuvaili isäänsä toisaalta aikaansaavaksi, toisaalta asioita vääristeleväksi.

"Hän oli aika veijari."

Mutta Lilius määritteli itsensä ja tavoitteensa toisin. "Minä Aleko, musta lammas, omistin kirjani kaikille valkoisille lampaille."

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.