Hyppää pääsisältöön

Majava metsästettiin 1800-luvulla sukupuuttoon – seurasi sotku, jota selvitellään vieläkin

Kanadanmajava
Kanadan- eli amerikanmajava Kanadanmajava Kuva: Yle/Vastavalo: Mika Kimmo kanadanmajava

Majavan tarinasta ei juonenkäänteitä puutu. Ensin se metsästettiin Suomesta sukupuuttoon. Sitten se haluttiin takaisin. Kävi pieni kömmähdys, ja nyt meillä onkin kaksi majavalajia, joista vieraslaji valtaa elintilaa alkuperäiseltä.

Majava on aikoinaan ollut tärkeä riistaeläin. Majavannahkoilla on maksettu mm. veroja ja majavan peräpään rauhasten erittämä hauste on ollut suuressa maineessa mm. lääkitsevien ominaisuuksiensa vuoksi.

Onneksi norjalaiset ehtivät rauhoittaa majavan ajoissa.

Ilmeisesti vielä 1500-luvulla majava oli koko Suomessa yleinen. Asutuksen siirtyminen pidemmälle sisämaahan ja lisääntyvä metsästys alkoivat kuitenkin karkottaa majavaa kauemmas syrjäseuduille, kunnes se oli yleinen enää Lapissa.

Ehdotus sukupuuttoon metsästetyn majavan palautuksesta. Hämeen Sanomat vuodelta 1883.
Hämeen Sanomat vuodelta1883. Ehdotus sukupuuttoon metsästetyn majavan palautuksesta. Hämeen Sanomat vuodelta 1883. Kuva: Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot lehtileike

Vuonna 1868 metsästyslakiin lisättiin säädös majavan rauhoittamisesta.

Ajoitus ei mennyt aivan nappiin, sillä samana vuonna Sallassa ammuttiin tiettävästi se viimeinenkin yksilö.

Ruotsin majavien kohtalo oli sama. Onneksi norjalaiset ehtivät rauhoittaa majavan ajoissa, niin että niistä riitti vielä ruotsalaisillekin.

Majavan takaisinistutus Ruotsiin vuonna 1922 onnistui sen verran hyvin, että Suomessakin ryhdyttiin puuhaamaan lajin palautusta ihan vakavissaan.

Aiheesta oli kyllä käyty keskustelua jo pidempään, esimerkiksi Hämeen Sanomissa ehdotettiin vuonna 1883 majavien ostamista, "koska niitä vielä saattaa elävinä saada".

Majava haluttiin takaisin – saatiinkin kaksi eri lajia

Vuonna 1935 Norjasta tuotiin maahamme 17 majavaa, jotka päästettiin vapaaksi Satakuntaan, Hämeeseen, Keski-Suomeen ja Lappiin.

Seuraavana vuonna tuotiin vielä pari naarasta lisää. Ne sijoitettiin Hyvinkään pienviljelysneuvojaopiston piisamitarhaan, josta majavat karkasivat luontoon. Toinen niistä eleli Hyvinkään lähistöllä vielä 60-luvullakin.

Vuonna 1937 Suomi sai New Yorkin osavaltion lahjoituksena kahdeksan majavaa. Erään tarinan mukaan niiden jälkeläisten nahoista oli tarkoitus valmistaa turkkeja olympiaurheilijoille.

Majavien kuljetuslaatikko vuodelta 1937
Tällaisessa laatikossa ensimmäiset kanadanmajavat saapuivat laivalla Amerikasta Suomeen vuonna 1937. Majavien kuljetuslaatikko vuodelta 1937 Kuva: Suomen Metsästysmuseo/Vesa Anttila kuljetuslaatikko

Laivamatkalla Amerikasta Suomeen yksi urosmajavista onnistui karkaamaan Atlantin aaltoihin. Suomeen saapuneet seitsemän majavaa sijoitettiin Saimaan alueelle, Keski-Suomeen ja Pohjois-Hämeeseen.

Lajit eivät risteydy keskenään.

Vielä pitkään aikaan ei tiedetty, että Amerikasta tuodut majavat edustivatkin aivan eri lajia kuin Norjasta tuodut. Sittemmin on saatu selville, että lajit eivät risteydy keskenään.

Euroopan- ja kanadanmajavan levinneisyyskartta
Euroopan- (vihreä) ja kanadanmajavan (punainen) levinneisyys. Euroopan- ja kanadanmajavan levinneisyyskartta Kuva: RKTL levinneisyyskartta

Norjasta tuotu euroopanmajava (Castor fiber) menestyi vain Satakunnassa. Kanta alkoi hiljalleen kasvaa niin, että 1970-luvun puolivälissä majavia oli lähemmäs parisataa yksilöä.

Nykyisin euroopanmajavakanta on karkeasti arvioiden noin 2500 yksilöä.

Kanadan- eli amerikanmajava (Castor canadensis) sen sijaan alkoi lisääntyä vauhdilla. Etenkin Saimaan alueella majavat viihtyivät ja jo 1950-luvun puolivälissä kanadanmajavia oli jo 75 % kaikista Suomen majavista.

Nykyisin kanadanmajavakanta on noin 4000-7000 yksilöä. Eniten niitä on Savossa ja Pohjois-Karjalassa.

Kanadanmajava saattaa syrjäyttää euroopanmajavan

Euroopanmajava
Euroopanmajava Euroopanmajava Kuva: Yle/Pentti Kallinen euroopanmajava

Viime aikoina on herättänyt huolta se, että kanadanmajava on alkanut levittäytyä yhä enemmän länteen, lähemmäksi euroopanmajavan elinalueita Satakunnassa.

Kanadanmajava saavuttaa sukukypsyyden euroopanmajavaa aikaisemmin ja sillä on myös suuremmat poikueet. Pelkona onkin, että se jossain vaiheessa saattaa syrjäyttää euroopanmajavan.

Euroopanmajava on luokiteltu vaarantuneeksi lajiksi.

- Kun Suomeen 1930-luvulla istutettiin majavia, eurooppalainen hävisi sieltä, missä oli kanadanmajavia, kertoo Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen erikoistutkija Kaarina Kauhala, joka on tehnyt selvitystä majavalajien elinympäristön käytöstä.

Voi olla melkoisen hankalaa estää kanadanmajavan leviäminen euroopanmajavan alueille, sillä lajit ovat hyvin samannäköisiä, eikä niitä voi maastossa juurikaan erottaa toisistaan. Kauhalan mukaan tulevaisuudessa olisikin tärkeää saada euroopanmajava leviämään istutusten avulla muuallekin kuin Satakuntaan.

Luonnon monimuotoisuuden kannalta majava on erittäin hyödyllinen eläin.

Alkuperäislaji euroopanmajava on luokiteltu Suomessa vaarantuneeksi lajiksi, kanadanmajava taas haitalliseksi vieraslajiksi, osittain myös sen aiheuttamien metsätuhojen vuoksi.

Vaikka majava talttahampaillaan kaataa isojakin puita ja aiheuttaa vahinkoa metsätaloudelle, luonnon monimuotoisuuden kannalta se on kuitenkin erittäin hyödyllinen eläin. Majavien patoaltaat ovat tärkeitä elinalueita vesilinnuille ja monille uhanalaisillekin kosteikkolajeille.

Majavan jyrsimiä puita.
Majavan jyrsimiä puita Kokemäellä Satakunnassa. Majavan jyrsimiä puita. Kuva: Miia Lahti majava

Ulos luontoon etsi ratkaisua majavaongelmaan

Ulos luontoon –sarjassa tutustuttiin majavaan ja etsittiin ratkaisua erään kanadanmajavan aiheuttamaan haittaan. Majava oli rakentanut leveän ruokalautan, joka tukki Hämäläisten pariskunnan venereitin. Jos lauttaa meni purkamaan, majava rakensi hyvin nopeasti uuden tilalle.

Ulos luontoon -tiimi päätti tehdä asialle jotain, jotta majavan ja mökkiläisten yhteiselo voisi sujua.

- Oli todellinen haaste löytää ratkaisu, sillä todennäköisesti keksimäämme majavaväylää ei ole aiemmin kokeiltu missään, kertoo jakson käsikirjoittaja ja ohjaaja Tuomas Kiukas.

Katso Ulos luontoon: ahkera majava Yle Areenassa.

Oletko nähnyt majavan?

Moni on nähnyt majavan jälkiä luonnossa, mutta oletko onnistunut näkemään itse majavan?

Lähteet:
Kaarina Kauhala ja Tytti Turkia: Majavien elinympäristönkäyttö: alkuperäislajin ja vieraslajin alustavaa vertailua. Suomen Riista 59: 20–33 (2013)
Seppo Lahti: Majavat. Suomen nisäkkäät 1, Otava (1972).
Jere Malinen: New Yorkin lahjoitusmajavien kuljetuslaatikko on vielä tallessa. HS 5.2.2010

Linkit:

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto