Hyppää pääsisältöön

Rakkaudesta uutisiin

Kuvassa Kristiina Tolvanen, Aamulehden uutispäällikkö.
Aamulehden uutispäällikkö Kristiina Tolvanen. Kuvassa Kristiina Tolvanen, Aamulehden uutispäällikkö. Kuva: Jukka Lintinen / Yle Kuvapalvelu kristiina tolvanen

Aamulehden 34-vuotias uutispäällikkö on palkittu journalisti ja uutisnainen henkeen ja vereen. Kristiina Tolvanen on selvinnyt raskaista lapsettomuushoidoista - mutta miten hän aikoo selvitä printtimedian murroksesta?

Uutiskiksit

Kristiina Tolvanen rakastaa uutisia. ”On mahtavaa kertoa ensimmäisenä uusista asioista ihmisille. Se on tosi palkitsevaa. Siitä saa kiksit”, sanoo Aamulehden 34-vuotias, Bonnier-palkittu uutispäällikkö. Hänellä on valpas katse, eikä kuvausryhmä meinaa pysyä perässä, kun Tolvanen rientää ympäri uutistoimitusta, jakaa töitä, ideoi juttuja, koettaa ehtiä olla kaikille läsnä. Lehden tekeminen on ryhmätyötä, ja uutispäällikkö häärää kaiken ytimessä.

Minulla on työ ja lapsi. Niin?

Media-ala on kenties kriisissä, ja printtimediaan liittyviä positiivisia uutisia saa hakemalla hakea. Mutta sitä ei tästä syntyjään pohjoiskarjalaisesta nuoresta naisesta huomaa päältä. Paitsi Suomen toisiksi suurimman päivälehden uutispäällikkö, Tolvanen on myös perheenäiti. Mutta ei hän ruuhkavuosiakaan valita. ”Minulla on työ ja lapsi. Niin? Ihmiset ovat aina joutuneet tekemään jotakin, että saisivat ruokaa pöytään.”

Aina töissä

Aamuvuoron uutispäällikkö lähtee iltapäivällä kotiin, ja vetovastuun ottaa iltavuoro. Mutta uutispäällikkö seuraa maailman tapahtumia myös töiden päätyttyä. Kristiina Tolvanen ei jäsennä vapaa-aikaa, työtä ja niin kutsuttua omaa aikaa tarkasti erilleen. ”Kaikki aika on minun elämääni, minun omaa aikaani. Jos alkaa ajatella, että joku vie minulta aikaa pois, kun olen töissä, niin pitää ehkä vaihtaa työpaikkaa”. Perhe on tottunut siihen, että äiti on töissä iltoja, viikonloppuja ja juhlapyhiä. ”En jaksaisi elää pelkästään lapselleni ja kodilleni. Tämä on ihan hyvä näin. Lapsella on kuitenkin myös isä.”

Kuvassa Kristiina Tolvanen, Aamulehden uutispäällikkö.
Kuvassa Kristiina Tolvanen, Aamulehden uutispäällikkö. Kuva: Jukka Lintinen / Yle Kuvapalvelu kristiina tolvanen

Optimismi on siunaus

Kristiina Tolvanen on puolisonsa kanssa käynyt läpi raskaat lapsettomuushoidot, joiden ansiosta pariskunnalla on nyt 3-vuotias tytär. ”Se oli elämäni vaikein paikka, kun sain yhtäkkiä tietää, että en tule saamaan lapsia ilman lapsettomuushoitoja.” Tolvanen ajattelee, että kyky uskoa tulevaisuuteen on ihmislajille siunauksellista. ”En ajattele pahinta etukäteen. Ajattelen hyvää.”

Tulevaisuus on verkossa, ja etenkin mobiilissa

Sama filosofia auttaa luovimaan myös media-alan murroksen keskellä. Aamulehti on perinteinen printtitalo. Mutta nyt on opittava uutta. ”Tulevaisuus on ehdottomasti verkossa, ja etenkin mobiilissa.” Uutispäällikkö joutuu jatkuvasti tekemään valintoja paperilehden ja verkon välillä. Mitä menee printtiin? Mitä verkkoon? Mitä ilmaiseksi? Mitä maksulliselle puolelle? Lehdenteon tulevaisuudesta puhuminen sytyttää nuoren uutispäällikön. ”Verkkojournalismissa on huima potentiaali. Pitää lähteä avoimin mielin opettelemaan sen tekemistä, innostua. Jos me jäämme vellomaan siihen, että tämä on auringonlaskun ala, ei meillä ole tulevaisuutta, niin eipä varmaan olekaan.”

Kristiina Tolvasen optimistisen asenteen yksi syy on epäilemättä se, että hän nauttii haasteista. ”Tässä työssä on mahdollista kehittyä ja auttaa muita kehittymään. Minulla pitää olla duuni, jossa on haastetta. Muuten nuupahdan.”

Tekijänä: Kristiina Tolvanen. Ohjaus Tuula Viitaniemi
Yle Teema maanantai 10.11. klo 20.00

Kommentit
  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Taidepedagogi Marjatta Levanto: Taide on totta

    Lapset yllättivät Ateneumin ensimmäisen museolehtorin.

    Suomalaisen museopedagogiikan uranuurtaja Marjatta Levanto suhtautuu intohimoisesti niin taiteen kokemiseen kuin taiteesta kirjoittamiseenkin. Hän loi perustan Ateneumin museopedagogiikalle eli yleisötyölle ja on tullut tunnetuksi erityisesti lapsille suunnattujen taidehistoriakirjojen kirjoittajana. 

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala tekee jätteestä luksusta – hänen iltapukunsa pääsi Emma Karin yllä Linnan juhliin ja lopulta museoon

    Merestä kerätyistä muovipulloista syntyi asu Linnan juhliin.

    Maailman merissä saattaa olla 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa. Silti muovia käytetään jatkuvasti enemmän. Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala haluaa tehdä jätemuovista muodikasta, jotta edes kierrätys toimisi paremmin. Kansanedustaja Emma Karille suunniteltu iltapuku hankittiin Kansallismuseon kokoelmiin.

  • Sanat haltuun rap-riimein

    Sanat haltuun -hanke auttaa nuoria löytämään äänensä.

    Rap-musiikki voi olla väylä parempaan luku- ja ilmaisutaitoon. Musiikkia kuunnellessa voi päähän tarttua myös muutama yhteiskunnallinen ajatus. Vielä enemmän kuhinaa päähän syntyy, jos alkaa itse luoda riimejä. Kirjallisuus- ja taidekriitikko, toimittaja sekä opettaja Aleksis Salusjärvi pohti, miksi lukeminen koetaan jotenkin epämiehekkääksi harrastukseksi.

  • Avaruusromua: Psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO

    Mitä jos rakennettaisiin maailman suurin syntesoija?

    Malcolm Cecil ja Robert Margouleff kohtasivat 50 vuotta sitten New Yorkissa, tuolloin uudessa Media Sound -studiossa. Heillä oli idea. Mitä jos hankittaisiin useita syntesoijia ja soitettaisiin niitä yhtaikaa? Ja jos kytkettäisi in ne toisiinsa, toimimaan yhdessä, siinä meillä olisi elektroninen orkesteri. Idea hahmoteltiin kiinalaisen ravintolan pöytäliinaan ja se päätettiin toteuttaa. Alkoi syntyä psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Finnjet oli kaikkien aikojen matkustajalaiva, joka pilkottiin kylmästi palasiksi – entisen konepäällikön rakkaus ei katoa

    Finnjet oli merimatkailun ylellinen tulevaisuus.

    Finnjet oli maailman suurin ja nopein matkustaja-autolautta. Samalla se oli uuden ajan airut, joka uitti Suomen maailmankartalle. Kaikkien aikojen matkustaja-alus paloiteltiin 10 vuotta sitten Intiassa. Konepäällikkö Juhani Puontille se oli kova isku. Onneksi muistot eivät katoa. Niitä tulvii mieleen, kun katsoo vanhan virkapuvun murentuvia kenkiä.