Hyppää pääsisältöön

Tuolien historiaa keinutuolista puhemiehen valtaistuimeen

Itsestään selvänä huoneen varustuksena pidettävät tuolit olivat harvinaisia huonekaluja Suomessa aina 1600-luvulle saakka. Istuimiksi kelpasivat joko kiinteät penkit tai arkkujen kannet. Tuolit ovat aikojen kuluessa muuttuneet harvinaisista, lähinnä kunniavieraille tarkoitetuista istuimista joka päivän käyttöesineiksi.

Tuoli on paljon muutakin kuin lepotauon tarjoava, jaloilla seisova huonekalu. Vuoden 2006 Tuolit puhuvat -sarjan otteissa avataan neljän erilaisen tuolin taustoja ja merkityksiä.

Keinutuoli – aikanaan kodin arvokkain esine

Sisustussuunnittelija Jatta von Konow sanoo ohjelmassa, että suomalaisen kodin ensimmäinen mukavuusesine oli keinutuoli.

Museoviraston mukaan keinutuoli oli pitkälle 1900-luvulle status- eli ylellisyysesine, jota kaikki eivät pystyneet hankkimaan. Niin talonpoikaistaloissa kuin kaupunkikodeissakin keinutuoli oli mukavin ja arvokkain istuin. Se oli isännän tai emännän paikka, jonka tarjoaminen vieraan istuimeksi osoitti kunnioitusta.

Erityisesti Yhdysvaltojen presidentit ovat olleet tunnettuja keinutuoleistaan. Presidentti John Kennedy lepuutti selkäänsä keinutuolissa lääkärin määräyksestä, ja se oli ainut istuin, jolla hän pystyi ottamaan vieraita vastaan. Surullisen kuuluisasti Abraham Lincoln taas ammuttiin keinutuoliinsa teatteriaitiossa. Kotosuomessa keinutuoleissa on kiikkunut muun muassa presidentti Mauno Koivisto.

Suomessa 1900-luvulla alkoi kaupungistuminen, jolloin muutettiin maalta aravataloihin ja pienempiin asuntoihin. 1940- ja 50-luvuilla huonekalutehtaat oivalsivat, että kiikkutuolien kaarevat, pitkät jalakset kannatti lyhentää, jotta ne saatiin mahtumaan uusiin asuntoihin.

Ohjelma todistaa, kuinka tärkeänä tätä heijaavaa kiikkutuolia on pidetty. Se on tarjonnut lääkettä kipuun ja rauhaa mielelle.

Kansan vallan istuimet

Intendentti Liisa-Maria Hakala-Zilliacus puhuu tuolihierarkiasta, arkkitehti J. S. Sirénistä (1889–1961) ja eduskuntatalon historiasta.

Eduskuntasalin tuolien tyylit kertovat istujansa tärkeydestä. Hakala-Zilliacusen sanojen mukaan eduskunnan puhemiehen asema vaatii koreilevan valtaistuimen. Se on perinteiseen kansanedustajan nojatuoliin nähden ylevän korkeaselkäinen ja koristeellinen. Kansanedustajan nojatuoli on tehty metallista, tummanvihreästä nahasta, kotimaisesta koivusta sekä eteläamerikkalaisesta jakarandasta.

Kotimaan ulkopuolelta tuodut materiaalit närkästyttivät pula-ajan kansaa. Pelkästään koivu tai Suomen maaperästä tullut kivi eivät kelvanneet Arkadianmäen arkkitehdille.

Myös väri kertoo asemasta. Arvoasteikolla punainen on kuninkaallinen väri ja vihreä edustaa demokratiaa. Vihreä nahka siis muistuttaa, että eduskuntasalin istujat ovat kansan valitsemia.

Ilmari Tapiovaaran funkkis-tuolit

Sotien jälkeisessä Suomessa tarvittiin edullisia yleiskalusteita. 1950-luvulla materiaalipula pakotti suunnittelemaan tarkoituksenmukaisia, yksinkertaisia ja selkeitä esineitä, joista erinomaisia esimerkkejä ovat Ilmari Tapiovaaran (1914–1999) tuolit.

Ilmari Tapiovaaran uraa taustoittaa taideteollisen korkeakoulun professori Pekka Korvenmaa. Ohjelmassa kuullaan Tapiovaaraa itseään ja nähdään 1960-lukulaista arkistokuvaa hänen kotoaan sekä huonekalutehtailta.

Ohjelmassa esitellään klassikkotuoli Fanett (1949), joka oli jokaiseen kotiin sopiva moderni versio talonpoikaisesta pinnatuolista.

Tapiovaara koki funktionalismiin kuuluvan sosiaalisen tasa-arvon tärkeäksi. Jokaisella tuli olla mahdollisuus hankkia Tapiovaaran tuoleja varallisuudesta riippumatta. Sarjatuotannon avulla huonekaluja pystyttiin tarjoamaan myös vähävaraisille.

Merzin käsityönä tehdyt puutuolit

Merzin spiraali -ohjelma esittelee sveitsiläissyntyisen Rudi Merzin, joka työstää Lohjan verstaallaan perinteisiä puutuoleja. Hän kertoo ohjelmassa hyvän, käsityönä tehdyn puutuolin ominaisuuksista.

Hän painottaa käsityön arvostusta ja ammattiylpeyttä. Käsityöläinen sai arvostusta, kun Merz palkittiin vuoden 2006 taidekäsityöläisenä. Hän on suunnitellut ja valmistanut tuoleja 1970-luvulta saakka.

Merz muutti Suomeen 1970-luvulla. Tuolloin hän työskenteli viitisen vuotta muovisia huonekaluja suunnittelevan Yrjö Kukkapuron apuna, minkä jälkeen hänestä tuli arvostettu puuseppä. Hän koki puun materiaalina enemmän omakseen.

Rudi Merz oli hankkinut ammattitaitonsa keskieurooppalaiseen tapaan oppisopimuskoulutuksessa. Hän sai puusepän opit kotikylän mestarilta ja sisustussuunnitteluun hän perehtyi toisen mestarin johdolla.

Teksti: Emmi Karhiaho

Kommentit
  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.