Hyppää pääsisältöön

Tuolien historiaa keinutuolista puhemiehen valtaistuimeen

Itsestään selvänä huoneen varustuksena pidettävät tuolit olivat harvinaisia huonekaluja Suomessa aina 1600-luvulle saakka. Istuimiksi kelpasivat joko kiinteät penkit tai arkkujen kannet. Tuolit ovat aikojen kuluessa muuttuneet harvinaisista, lähinnä kunniavieraille tarkoitetuista istuimista joka päivän käyttöesineiksi.

Tuoli on paljon muutakin kuin lepotauon tarjoava, jaloilla seisova huonekalu. Vuoden 2006 Tuolit puhuvat -sarjan otteissa avataan neljän erilaisen tuolin taustoja ja merkityksiä.

Keinutuoli – aikanaan kodin arvokkain esine

Sisustussuunnittelija Jatta von Konow sanoo ohjelmassa, että suomalaisen kodin ensimmäinen mukavuusesine oli keinutuoli.

Museoviraston mukaan keinutuoli oli pitkälle 1900-luvulle status- eli ylellisyysesine, jota kaikki eivät pystyneet hankkimaan. Niin talonpoikaistaloissa kuin kaupunkikodeissakin keinutuoli oli mukavin ja arvokkain istuin. Se oli isännän tai emännän paikka, jonka tarjoaminen vieraan istuimeksi osoitti kunnioitusta.

Erityisesti Yhdysvaltojen presidentit ovat olleet tunnettuja keinutuoleistaan. Presidentti John Kennedy lepuutti selkäänsä keinutuolissa lääkärin määräyksestä, ja se oli ainut istuin, jolla hän pystyi ottamaan vieraita vastaan. Surullisen kuuluisasti Abraham Lincoln taas ammuttiin keinutuoliinsa teatteriaitiossa. Kotosuomessa keinutuoleissa on kiikkunut muun muassa presidentti Mauno Koivisto.

Suomessa 1900-luvulla alkoi kaupungistuminen, jolloin muutettiin maalta aravataloihin ja pienempiin asuntoihin. 1940- ja 50-luvuilla huonekalutehtaat oivalsivat, että kiikkutuolien kaarevat, pitkät jalakset kannatti lyhentää, jotta ne saatiin mahtumaan uusiin asuntoihin.

Ohjelma todistaa, kuinka tärkeänä tätä heijaavaa kiikkutuolia on pidetty. Se on tarjonnut lääkettä kipuun ja rauhaa mielelle.

Kansan vallan istuimet

Intendentti Liisa-Maria Hakala-Zilliacus puhuu tuolihierarkiasta, arkkitehti J. S. Sirénistä (1889–1961) ja eduskuntatalon historiasta.

Eduskuntasalin tuolien tyylit kertovat istujansa tärkeydestä. Hakala-Zilliacusen sanojen mukaan eduskunnan puhemiehen asema vaatii koreilevan valtaistuimen. Se on perinteiseen kansanedustajan nojatuoliin nähden ylevän korkeaselkäinen ja koristeellinen. Kansanedustajan nojatuoli on tehty metallista, tummanvihreästä nahasta, kotimaisesta koivusta sekä eteläamerikkalaisesta jakarandasta.

Kotimaan ulkopuolelta tuodut materiaalit närkästyttivät pula-ajan kansaa. Pelkästään koivu tai Suomen maaperästä tullut kivi eivät kelvanneet Arkadianmäen arkkitehdille.

Myös väri kertoo asemasta. Arvoasteikolla punainen on kuninkaallinen väri ja vihreä edustaa demokratiaa. Vihreä nahka siis muistuttaa, että eduskuntasalin istujat ovat kansan valitsemia.

Ilmari Tapiovaaran funkkis-tuolit

Sotien jälkeisessä Suomessa tarvittiin edullisia yleiskalusteita. 1950-luvulla materiaalipula pakotti suunnittelemaan tarkoituksenmukaisia, yksinkertaisia ja selkeitä esineitä, joista erinomaisia esimerkkejä ovat Ilmari Tapiovaaran (1914–1999) tuolit.

Ilmari Tapiovaaran uraa taustoittaa taideteollisen korkeakoulun professori Pekka Korvenmaa. Ohjelmassa kuullaan Tapiovaaraa itseään ja nähdään 1960-lukulaista arkistokuvaa hänen kotoaan sekä huonekalutehtailta.

Ohjelmassa esitellään klassikkotuoli Fanett (1949), joka oli jokaiseen kotiin sopiva moderni versio talonpoikaisesta pinnatuolista.

Tapiovaara koki funktionalismiin kuuluvan sosiaalisen tasa-arvon tärkeäksi. Jokaisella tuli olla mahdollisuus hankkia Tapiovaaran tuoleja varallisuudesta riippumatta. Sarjatuotannon avulla huonekaluja pystyttiin tarjoamaan myös vähävaraisille.

Merzin käsityönä tehdyt puutuolit

Merzin spiraali -ohjelma esittelee sveitsiläissyntyisen Rudi Merzin, joka työstää Lohjan verstaallaan perinteisiä puutuoleja. Hän kertoo ohjelmassa hyvän, käsityönä tehdyn puutuolin ominaisuuksista.

Hän painottaa käsityön arvostusta ja ammattiylpeyttä. Käsityöläinen sai arvostusta, kun Merz palkittiin vuoden 2006 taidekäsityöläisenä. Hän on suunnitellut ja valmistanut tuoleja 1970-luvulta saakka.

Merz muutti Suomeen 1970-luvulla. Tuolloin hän työskenteli viitisen vuotta muovisia huonekaluja suunnittelevan Yrjö Kukkapuron apuna, minkä jälkeen hänestä tuli arvostettu puuseppä. Hän koki puun materiaalina enemmän omakseen.

Rudi Merz oli hankkinut ammattitaitonsa keskieurooppalaiseen tapaan oppisopimuskoulutuksessa. Hän sai puusepän opit kotikylän mestarilta ja sisustussuunnitteluun hän perehtyi toisen mestarin johdolla.

Teksti: Emmi Karhiaho

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.

  • Elävä arkisto tammikuussa

    Tammikuisia aiheita Elävän arkiston tarjonnassa.

    Juhlat on juhlittu ja lahjakirjat luettu, härkäviikot edessä. Päivä sentään alkaa pidetä. Kun kinkkua on sulateltu raikkaassa talvisäässä, on hyvästi aikaa syventyä Elävän arkiston runsaaseen tarjontaan, josta tammikuussakin löytyy paljon tietoa ja viihdykettä. Draamaa Tammikuu tarjoaa tuhdin paketin toivottua klassikkodraamaa, kun 14.1.

  • Beatles-peruukkeja, vessahuumoria, pronominirockia – 1960-luvun nuorisomusiikki inspiroi viihteen vääräleukoja

    Spede, Piikkis ja Eemeli ilakoivat rockilla ja twistillä.

    Sähköinen räminä, koominen ketkutus, pitkät tukat, nonsense-sanoitukset ja ihailijoiden kirkuna – siinä oivallisia aineksia 1960-luvun radio- ja tv-huumorille. Spede, Eemeli, Matti Kuusla ja muut hupiveikot väänsivät rockista, twististä ja rautalankamusiikista parhaimmillaan kekseliäitä, joskus nerokkaitakin piloja.