Hyppää pääsisältöön

Tuolien historiaa keinutuolista puhemiehen valtaistuimeen

Itsestään selvänä huoneen varustuksena pidettävät tuolit olivat harvinaisia huonekaluja Suomessa aina 1600-luvulle saakka. Istuimiksi kelpasivat joko kiinteät penkit tai arkkujen kannet. Tuolit ovat aikojen kuluessa muuttuneet harvinaisista, lähinnä kunniavieraille tarkoitetuista istuimista joka päivän käyttöesineiksi.

Tuoli on paljon muutakin kuin lepotauon tarjoava, jaloilla seisova huonekalu. Vuoden 2006 Tuolit puhuvat -sarjan otteissa avataan neljän erilaisen tuolin taustoja ja merkityksiä.

Keinutuoli – aikanaan kodin arvokkain esine

Sisustussuunnittelija Jatta von Konow sanoo ohjelmassa, että suomalaisen kodin ensimmäinen mukavuusesine oli keinutuoli.

Museoviraston mukaan keinutuoli oli pitkälle 1900-luvulle status- eli ylellisyysesine, jota kaikki eivät pystyneet hankkimaan. Niin talonpoikaistaloissa kuin kaupunkikodeissakin keinutuoli oli mukavin ja arvokkain istuin. Se oli isännän tai emännän paikka, jonka tarjoaminen vieraan istuimeksi osoitti kunnioitusta.

Erityisesti Yhdysvaltojen presidentit ovat olleet tunnettuja keinutuoleistaan. Presidentti John Kennedy lepuutti selkäänsä keinutuolissa lääkärin määräyksestä, ja se oli ainut istuin, jolla hän pystyi ottamaan vieraita vastaan. Surullisen kuuluisasti Abraham Lincoln taas ammuttiin keinutuoliinsa teatteriaitiossa. Kotosuomessa keinutuoleissa on kiikkunut muun muassa presidentti Mauno Koivisto.

Suomessa 1900-luvulla alkoi kaupungistuminen, jolloin muutettiin maalta aravataloihin ja pienempiin asuntoihin. 1940- ja 50-luvuilla huonekalutehtaat oivalsivat, että kiikkutuolien kaarevat, pitkät jalakset kannatti lyhentää, jotta ne saatiin mahtumaan uusiin asuntoihin.

Ohjelma todistaa, kuinka tärkeänä tätä heijaavaa kiikkutuolia on pidetty. Se on tarjonnut lääkettä kipuun ja rauhaa mielelle.

Kansan vallan istuimet

Intendentti Liisa-Maria Hakala-Zilliacus puhuu tuolihierarkiasta, arkkitehti J. S. Sirénistä (1889–1961) ja eduskuntatalon historiasta.

Eduskuntasalin tuolien tyylit kertovat istujansa tärkeydestä. Hakala-Zilliacusen sanojen mukaan eduskunnan puhemiehen asema vaatii koreilevan valtaistuimen. Se on perinteiseen kansanedustajan nojatuoliin nähden ylevän korkeaselkäinen ja koristeellinen. Kansanedustajan nojatuoli on tehty metallista, tummanvihreästä nahasta, kotimaisesta koivusta sekä eteläamerikkalaisesta jakarandasta.

Kotimaan ulkopuolelta tuodut materiaalit närkästyttivät pula-ajan kansaa. Pelkästään koivu tai Suomen maaperästä tullut kivi eivät kelvanneet Arkadianmäen arkkitehdille.

Myös väri kertoo asemasta. Arvoasteikolla punainen on kuninkaallinen väri ja vihreä edustaa demokratiaa. Vihreä nahka siis muistuttaa, että eduskuntasalin istujat ovat kansan valitsemia.

Ilmari Tapiovaaran funkkis-tuolit

Sotien jälkeisessä Suomessa tarvittiin edullisia yleiskalusteita. 1950-luvulla materiaalipula pakotti suunnittelemaan tarkoituksenmukaisia, yksinkertaisia ja selkeitä esineitä, joista erinomaisia esimerkkejä ovat Ilmari Tapiovaaran (1914–1999) tuolit.

Ilmari Tapiovaaran uraa taustoittaa taideteollisen korkeakoulun professori Pekka Korvenmaa. Ohjelmassa kuullaan Tapiovaaraa itseään ja nähdään 1960-lukulaista arkistokuvaa hänen kotoaan sekä huonekalutehtailta.

Ohjelmassa esitellään klassikkotuoli Fanett (1949), joka oli jokaiseen kotiin sopiva moderni versio talonpoikaisesta pinnatuolista.

Tapiovaara koki funktionalismiin kuuluvan sosiaalisen tasa-arvon tärkeäksi. Jokaisella tuli olla mahdollisuus hankkia Tapiovaaran tuoleja varallisuudesta riippumatta. Sarjatuotannon avulla huonekaluja pystyttiin tarjoamaan myös vähävaraisille.

Merzin käsityönä tehdyt puutuolit

Merzin spiraali -ohjelma esittelee sveitsiläissyntyisen Rudi Merzin, joka työstää Lohjan verstaallaan perinteisiä puutuoleja. Hän kertoo ohjelmassa hyvän, käsityönä tehdyn puutuolin ominaisuuksista.

Hän painottaa käsityön arvostusta ja ammattiylpeyttä. Käsityöläinen sai arvostusta, kun Merz palkittiin vuoden 2006 taidekäsityöläisenä. Hän on suunnitellut ja valmistanut tuoleja 1970-luvulta saakka.

Merz muutti Suomeen 1970-luvulla. Tuolloin hän työskenteli viitisen vuotta muovisia huonekaluja suunnittelevan Yrjö Kukkapuron apuna, minkä jälkeen hänestä tuli arvostettu puuseppä. Hän koki puun materiaalina enemmän omakseen.

Rudi Merz oli hankkinut ammattitaitonsa keskieurooppalaiseen tapaan oppisopimuskoulutuksessa. Hän sai puusepän opit kotikylän mestarilta ja sisustussuunnitteluun hän perehtyi toisen mestarin johdolla.

Teksti: Emmi Karhiaho

Kommentit
  • Möttönen ja Vehtaaja ratkovat Tehtäviä isolla T:llä

    Raija Orasen lastenkuunnelmasarja nyt pysyvästi Areenassa.

    Raija Oranen on urallaan kirjoittanut niin romaaneja, lastenkirjoja, novelleja kuin elokuva- ja televisokäsikirjoituksia. Hänen esikoislastenkirjansa Möttönen ja vehtaaja ilmestyi vuonna 1979 ja siitä tehtiin samaisena vuonna Ylelle radiokuunnelma. Lukijoina toimivat Jyrki Kovaleff, Aune Lind, Seppo Kolehmainen sekä Lea Pennanen-Mattila.

  • Pullantuoksuinen Hannes vaiko bensankatkuinen Sulo? Testaa, kuka tv-sarjojemme isähahmoista olet!

    Elävän arkiston leikkimielinen isyystesti.

    Oletko isänä Kotikadun Hannes vaiko Rintamäkeläisten Antti? Tai vaikkapa Kyllä isä osaa -sarjan isä? Se selviää tekemällä Elävän arkiston leikkimielisen isyystestin: valitse vastauksista vaihtoehto, joka kuvaa itseäsi parhaiten. Halutessasi voit toki myös selvittää, ketä suomalaista draamaisää oma isäsi muistuttaa. Onnea matkaan!

  • Venäläisen kirjanpitäjän traaginen kuolema käynnisti pitkän ketjun – Likaisen rahan liikkeitä etsitään eurooppalaisista pankeista

    Rahanpesuepäilyjä myös Suomessa toimivissa pankeissa.

    Eurooppalaiset pankit ovat joutuneet viime vuosina useiden rahanpesuepäilyjen kohteeksi. Viimeksi esillä on ollut Danske Bankin sekä Nordean epäillyt yhteydet rikollisen venäläisen rahan pesuoperaatioihin. Yksi epäilty rikollisen rahan lähde liittyy Sergei Magnitskin traagiseen tapaukseen. Ulkolinja kertoi tutkintavankeudessa epäselvissä oloissa kuolleen moskovalaisen kirjanpitäjän kohtalosta ohjelmassa Kuollut mies tuomiolla vuonna 2013.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto