Islamin lähteillä ja valtavirroilla

Professori Heikki Palva ja toimittaja Jorma Kallenautio lähtivät matkalle ympäri Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan islamilaisia valtioita. Matkalta syntyi radio-ohjelmasarja, joka alkaa Muhammadin ilmestyksistä ja päättyy kolmentoista jakson kautta tutkimaan islamilaisia yhteiskuntia ja sitä, miltä sellaiset näyttävät vuonna 1998.

Islamin pyhä kirja Koraani perustuu Muhammadin Jumalalta 600-luvulla saamiin ilmestyksiin. Myös Islamin lähteillä ja valtavirroilla -sarja alkaa näistä ilmestyksistä jaksolla Muhammadin ilmestykset, Koraanin synty ja pyhyys.

Toinen osa kertoo islamin viidestä pilarista eli muslimin velvollisuuksista. Jakso on äänitetty Tunisiassa, Kairouanin aavikkokaupungissa, jota sanotaan yhdeksi neljästä paratiisin portista. Muut kolme ovat Mekka, Jerusalem ja Medina. Islamin viisi pilaria, joihin muslimin uskonnollinen elämä perustuu, ovat uskontunnustus (shahadah), rukous (salat), paasto (sawn), almuvero (zakat) ja pyhiinvaellus (hajj).

Kolmannessa osassa Palva ja Kallenautio ovat Jordaniassa umaijadien aavikkolinnassa. Jakso paneutuu islamin pyhän sodan valloituskausiin 600- ja 700-luvuilla ja kalifien hovien loistoon. Jordaniassa kalifit jatkoivat Bysantin perinteitä ja linnan seinistä löytyy kreikankielistä tekstiä.

Suufilaisuus, šaria ja šiialaisuus

Suufilaisuus on henkilökohtaisen jumalsuhteen saavuttamista ja erityisten harjoitteiden kautta lähemmäs Jumalaa pääsemistä tarkoittava suuntaus, joka syntyi 700-luvulla Lähi-idässä. Sarjan neljäs jakso keskittyy siihen sekä islamin pyhimyskulttiin. Ohjelma on äänitetty Kairossa.

Viidennessä osassa ollaan edelleen Kairossa ja aiheena ovat jumalallinen laki ja šaria ja näiden tulkinta. Šaria on Jumalan antama muuttumaton laki, jota on kuitenkin mahdollista tulkita. Koraaninlaki taas viittaa niihin lakeihin, joihin Koraani antaa vastauksen. Näitä ei kuitenkaan ole paljoa, joten on myös turvauduttava Sunnaan eli profeetta Muhammadin elämäntapaan ja siitä kertoviin hadith-kirjoituksiin.

Kuudes osa kysyy, miten islam suhtautuu toisuskoisiin. Arabien valloittamissa paikoissa valloittajat kunnioittivat valloitettujen asuinsijoja ja pyhiä rakennuksia. Kairosta löytyvän kristillisiä osia asuttavat kristityt vielä vuonna 1998. Kristittyjä ja juutalaisia sanotaan suojelluiksi kansoiksi. Tämä tarkoittaa, että suojellut kansat saavat harjoittaa uskontoaan islamilaisilla alueilla, eikä heiltä vaadittu sotapalvelusta, mutta heiltä perittiin lisäveroa, eivätkä he aina historian saatossa saaneet rakentaa uusia kirkkoja eikä synagogia. Vanhoja sai kyllä korjata, mutta ei tehdä liian näyttäviksi. Ristejä ei saanut näkyä ja esimerkiksi juutalaiset joutuivat pukeutumaan mustaan.

Islamin suurin suuntaus on sunnalaisuus. Seitsemäs osa keskittyy toiseksi suurimpaan eli šiialaisuuteen Shia-termi tarkoittaa seuraajaa, kyse on siis Jumalan seuraajien seuraajista, joista kerrotaan Koraanissa. Eri suuntaukset pohjautuvat Muhammadin kuoleman jälkeiseen valtataisteluun, jossa oli erimielisyyttä hänen seuraajastaan eli kalifista. Jako tapahtui kalifi Alin, joka oli viimeinen sekä sunnalaisten että šiialaisten yhteinen johtaja, kuoleman jälkeen.

Laskevan auringon maat, moskeija ja kehitys

Kahdeksannen jakson nimi Islam auringonlaskun maissa viittaa Marokkoon, Tunisiaan ja Algeriaan, jotka ovat Lähi-idästä katsottuna auringonlaskun puolella. Islam levisi alueelle arabivalloittajien mukana 600-luvulla.

Egyptissä Palva ja Kallenautio vierailevat tuhatvuotisessa yliopistossa. Yhdeksännessä jaksossa paneudutaan arabialais-islamilaiseen tieteeseen ja jako islamilaisiin ja vieraisiin tieteisiin.

Kymmenennen osan nimi on yksinkertaisesti Moskeija. Siinä kerrotaan minkälaisia erilaisia moskeijoita voi olla ja mikä tekee moskeijasta moskeijan.

Yhdennentoista jakson aiheena ovat islamin uudistusliikkeet 1800-luvulta 1960-luvulle. Uudistukset lähtivät osittain liikkeelle Napoleonin valloituksista. Napoleon piti majaansa Aleksandriassa eli Kairossa 1700-luvun lopulla kolmisen vuotta. Tuona aikana arabit huomasivat eurooppalaisten olleen teknologisessa kehityksessä edellä.

Toiseksi viimeisessä jaksossa pohditaan fundamentalismin nousua Iranin vallankumouksen kautta. Ohjelma on nauhoitettu Teheranissa islamilaisen vallankumouksen aukiolla. Iranin vallankumouksessa ajatollah Khomeinin kannattajat kaatoivat maallistuneen monarkian vuonna 1979.

Islamilainen talousjärjestelmä on kapitalistinen, jossa on velvollisuus pitää huolta vähäosaisimmista, selviää sarjan viimeisessä osassa, jossa ollaan Iranin pääkaupungissa Teheranissa. Siellä on helppo puhua islamin yhteydestä yhteiskuntaan, sillä Iran on islamilainen tasavalta.

Katso myös

• Koraania lukemalla palvotaan Jumalaa
• Vallankumouksen jälkeen ei kukaan uhannut Khomeinin valtaa Iranissa
• Feminismi ei mahdu eurooppalaiseen käsitykseen islamista
• Arabikevään historiaa maa maalta ja käsite käsitteeltä
• Iran ja islamin nousu
• Šiialaisuus (fi.wikipedia.org)
• Sunnalaisuus (fi.wikipedia.org)