Kaupunki uusiksi -ohjelman neljännessä jaksossa arkkitehdit saapuvat Sipooseen, jossa asuu vajaat kaksikymmentätuhatta ihmistä. Helsingin lohkaistua Sipoosta palasen, kunta haluaa turvata tulevaisuutensa ja kasvaa.
Arkkitehtien tehtävänä on ratkaista, millaisella kaupunkisuunnittelulla Sipoo voi muuttua taajamasta kaupungiksi. Tarvitaan uusia asuntoja ja kaupunkimaisuutta. Entä onko luonnonläheisyydessä ja ekologisuudessa edelleen myös vetovoimaa?
Studio Puisto luo uutta asumista Majvikin ekotilan kylkeen. Ajatuksena on kehittää uudenlaisia suoraan luontoon avautuvia talotyyppejä ja tarjota pääkaupunkiseudun ihmiselle mahdollisuus ryhtyä osa-aikaiseksi maanviljelijäksi.


Söderkullan keskustaa hallitsee maantie ja kaksi markettia. Hukkatila suunnittelee paikalle uundelaista toria ja kaupunkiympäristöä, jossa ihmiset voivat kohdata toisensa.


Arkkitehtitoimisto Jada suunnittele Helsingin rajalla olevaa Bölsfjärdenin lahden ympäristöä, josta myös Hjallis Harkimo tulee sanomaan oman näkemyksensä.

Jaksossa tutustutaan myös toisenlaiseen Sipooseen. Valokuvaaja Caj Bremerin suku on asustellut Sipoon Kalkkirannassa 120 vuoden ajan. Kalkkirannan Kaptensuddenin maisema on ”peikkomaista”, muuttumatonta Sipoota.
Tv-sarjassa Kaupunki uusiksi -kollektiivin arkkitehdit suunnittelevat uusiksi kaupunkilaisten toiveiden pohjalta muutosta vaativia kohteita. Tehtävä suoritetaan kuudessa suomalaisessa kaupungissa yleisölle avoimissa työpajoissa. Arkkitehdit luovat nopeita visioita paremmasta arkkitehtuurista. Aikaa heillä on 48 tuntia.