Hyppää pääsisältöön

Venäläiset taiteilijat elävät pelon ilmapiirissä

Kun Putinia vastustanut näyttelijä Aleksei Devotchenko sai surmansa "epäselvissä olosuhteissa", alkoi väittely puolesta ja vastaan. Taitelijakollegat väittävät, että hänet murhattiin, Venäjän media väittää hänen ottaneen kohtalokkaan annoksen päihteitä. Varmaa on, että pelkoa taiteilijan kuolema herättää. Ja pelon myötä iskee itsensensuuri. Mitä Putinin Venäjän taiteilijat oikein saavat sanoa, mitä ei?

Joonatan ottaa selvää venäläisiä taideaktivisteja. Tässä Pjotr Pavlensky.
Joonatan ottaa selvää venäläisistä taideaktivisteista. Tässä Pjotr Pavlensky. Joonatan ottaa selvää venäläisiä taideaktivisteja. Tässä Pjotr Pavlensky. Kuva: Yle / Thomas Hagström taiteilijat


Strada haastatteli palkitun Putinin Venäjä -teoksen kirjoittajaa Kalle Kniivilää, Suomessa maanpaossa asuvaa toimittaja Oksana Tselysevaa sekä Baltic Circle -festivaalin johtajaa Eva Neklyaevaa, joka tuo marraskuussa venäläisiä taiteilijoita Suomeen puhumaan ilmaisunvapauden ongelmistaan.

Ukrainan entistä presidenttiä Janukovicha esittävä teos Kiovassa. Ote Revolution Museum -dokumenttielokuvasta
Ukrainan entistä presidenttiä Janukovicha esittävä teos Kiovassa. Ote Baltic Circle -festivaaleilla nähtävästä "Revolution Museum" -dokumenttielokuvasta Ukrainan entistä presidenttiä Janukovicha esittävä teos Kiovassa. Ote Revolution Museum -dokumenttielokuvasta Kuva: Studio KinoKi revolution museum

Devotchenko oli vastustanut avoimesti Krimin ja Itä-Ukrainan valtausta ja puolusti seksuaalivähemmistöjä. Viime vuonna säädetty "homopropagandalaki" sai marraskuun alussa absurdit mittasuhteet, kun iphonea esittävä patsas purettiin sen jälkeen, kun Applen toimitusjohtaja oli kertonut olevansa homoseksuaali. Katso tästä video Applen "homopropaganda" -muistomerkin purkamisesta Pietarin yliopistolla

Ote Baltic Circle -festivaalilla nähtävästä "Revolution Museum" -dokumenttielokuvasta
Ukrainan mielenosoitukset keväällä 2014. Ote Baltic Circle -festivaalilla nähtävästä "Revolution Museum" -dokumenttielokuvasta Ote Baltic Circle -festivaalilla nähtävästä "Revolution Museum" -dokumenttielokuvasta Kuva: Studio KinoKi baltic circle

Venäjän perustuslaki takaa sananvapauden, mutta sitä on alettu tiukentaa erilaisin lakisäädöksin. Esimerkiksi "ääriliikkeeksi" voidaan tulkita nykyään mielivaltaisesti järjestöjä ja yhteisöjä, jotka jakavat netissä virallisen median vastaisia kirjoituksia. Kesällä säädettiin laki, joka kieltää kiroilun mediassa, teatterin lavoilla ja elokuvissa. Tabuaiheita ovat myös rasismi, antisemitismi sekä tietenkin kirkon kritisoiminen.

Pelon ilmapiiri johtaa itsensensuuriin

Ylen entinen Moskovan kirjeenvaihtaja Reijo Nikkilä arvioi Venäjän ilmaisun vapauden tilaa.


Kaikki muistavat, miten Pussy Riot tuomittiin uskonnonvastaisesta huliganismista.

Onko sosialistinen realismi muuttunut ortodoksiseksi realismiksi?

Kniivilän mukaan voidaan puhua patriottisesta realismista. Tästä huolimatta Venäjällä työskentelee vapaana taiteilijoita, jotka tekevät rankkaa aktivistitaidetta. Yksi heistä on Pjotr Pavlensky, joka leikkasi lokakuussa vangoghmaisesti korvalehtensä irti, vastustaakseen poliittisten toisinajattelijoiden sulkemista mielisairaaloihin. Pavlensky muistetaan myös muista itsekidutuksen puolelle menevistä performansseistaan. Viime vuonna hän naulasi itsensä kiveksistään kiinni punaiseen toriin, sitä edellisenä vuonna hän ompeli neulalla ja langalla huulensa yhteen.

Miksi Pussy Riot vangittiin ja Pavlenskyn kaltainen aktivistitaiteilija saa toimia vapaana?

Kalle Kniivilän ja Eva Neklyaevan mukaan kyse on taktikoinnista. Siinä missä Stalin murhautti miljoonia ja sulki vankiloihin kaikki oppositiossa olevat, toimii nyky-Venäjän koneisto hienovaraisemmin. Aktivistitaitelijoita käytetään vastakkainasettelun luomiseksi. Mielipiteestään epävarmoille osoitetaan, että tällaista liberalismia ja demokratiaa te sitten haluatte? Pussy Riotin tai Pavlenskyn kaltaista provokaatiota?

Ja kun yhden aktivistitaiteilija annetaan työskennellä vapaasti, on hallituksen helppo näyttää maailmalle, että moniäänisyyttä kyllä sallitaan.

Kerro mielipiteesi: Pelkäätkö Venäjää

Kyllä
50% (18 ääntä)
Ei
50% (18 ääntä)
Ääniä yhteensä: 36


Lue lisää Pjotr Pavelnskystä The Guardian -lehden sivuilta
Lue lisää näyttelijä Aleksei Devotshenkon kuolemasta: The Guardian -lehden sivuilta
Lue lisää "IMPOSSIBLE IN RUSSIA" -tapahtumasta BALTIC CIRCLE -festivaalin sivuilta
Lue lisää moskovalaisen teatterin "TEATR.DOK" sulkemisesta, sen jälkeen kun se ei suostunut noudattamaan kiroilun kieltävää lakia: Moscow Times -lehden sivuilla

Venäläinen Ukraina-aktivisti on harvinaisuus

Venäläinen kuvajournalisti Viktoria Ivleva on poikkeus venäläisessä mediassa. Ivleva lähti keväällä ensimmäisinä viemään apua Ukrainan sota-alueelle, yksityisesti. Hän on vienyt siviileille ruokaa, vaippoja, lääkkeitä, vaatteita. Yleisradion entinen ulkomaantoimittaja ja Moskovan kirjeenvaihtaja Reijo Nikkilä haastatteli Ivlevaa marraskuun alussa Moskovassa. Vain netissä! Kuuntele Reijo Nikkilän ja Viktoria Ivlevan keskustelu tästä:

Viktoria Ivleva (VI):
It’s an amazing thing for the Russian culture, that a Russian intelligenzia doesn’t mean anything any longer. We don’t exist. This is why were still allowed to say something on our facebook pages or other social network pages.
Because no one cares. This is why we still could do something. Like helping Ukraine. Saing something. Because we don’t mean anything for this government. It’s extraordinary. I don’t think that there was ever this kind of situation in the Russian culture, when people of culture don’t mean anything. And I am not talking about those who are supporting the government.

Reijo Nikkilä (RN): Why are you helping the Ukrainian people. Is it some kind of antipatriotism?
Don’t you feel that you are against your own people, Russian people when you are helping (Ukrainian) people.

VI: No, I am against the regime. What I’m doing I’m doing for Russia. But we have a different understanding what Russia should be.

RN: Do you think you can destroy the Russian regime helping Ukrainian?
VI: No we cannot destroy the Russian regime. But I can show other people who think the same like I do, that they are not alone. We could build a little chain.

RN: So you feel better, when you are helping people.
VI: Of course when you’re helping someone who’s in need and suffering.

RN: But are there many people like you?
VI: I think there still are. Don’t forget all in all we’re 140 millions. And even if even one million is thinking like I do, that’s awful lot already.

Lue Viktoria Ivlevan kuvareportaasi Ukrainasta tästä linkistä.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri