Hyppää pääsisältöön

Inhimillinen tekijä: Kun usko valtaa elämän

Inhimillinen tekijä, Yle TV1
Sari Valto (vas.), Pontus J. Back, Tuija Hovi ja Pia Jardi puhuvat uskonnosta ja elämästä. Inhimillinen tekijä, Yle TV1 inhimillinen tekijä

TV1 perjantaina 14.11.2014 klo 22.00 - 22.50, uusinta sunnuntaina 16.11. klo 17.10
Yle Areenassa vuoden ajan.

Millaista on, kun usko valtaa elämän? Mitä uskonnollisessa kääntymisessä tapahtuu?

Oman kokemuksensa kertovat muslimiksi kääntynyt Pia Jardi ja kristinuskosta elämäntarkoituksen löytänyt rockmuusikko Pontus J. Back. Inhimillisen tekijän keskustelussa on mukana myös uskontotieteilijä Tuija Hovi Åbo Akademista.

Pia etsi vastauksia

Pia Jardi tapasi 30 vuotta sitten tulevan aviomiehensä. Mies oli kotoisin Marokosta ja uskonnoltaan muslimi. Hän ei olettanut Pian vaihtavan evankelisluterilaista uskontoaan islamiin.

Pia kiinnostui islamista ja alkoi ottaa siitä selvää keskustelemalla miehensä kanssa ja lukemalla kirjallisuutta.

”Olin jo lapsesta saakka kiinnostunut uskonnollisuudesta, vaikka lapsuudenperheeni oli varsin maallinen. Tiesin, että jossain on jotain, mutta vasta islamissa löysin vastaukset”, kertoo Pia.

”Kristinuskon kolmioppi tuntui vieraalta, mutta islamin yksijumaluus vetosi selkeydellään. Kun vierailimme Marokossa, oivalsin, että olen muslimi. Lausuin ääneen uskontunnustuksen ja niin olin kääntynyt.”

Yhteisöllisyys kiehtoo

Pia pitää islamiin liittyvästä vahvasta yhteisöllisyydestä ja perheen merkityksestä.

”Kun kävin ensimmäistä kertaa mieheni perheen luona, olin pukeutunut pohjoismaisen tytön tyyliin farkkuhameeseen ja farkkutakkiin. Minut otettiin sydämellisesti vastaan, ei kritisoitu ja vaadittu muuttumaan.”

Pia päätti myöhemmin ottaa huivin käyttöön. Hän pitää sitä tärkeänä, koska Koraanissa sanotaan, että uskovan naisen pitää peittää itsensä.

Elämä – vain välivaihe

Pia ei ole katunut päätöstään kääntyä muslimiksi. Mitä hänen elämässään sitten on muuttunut?

”Enää en käytä alkoholia, etsin viisi kertaa päivässä paikan, jossa voin rukoilla ja paastoan. Koen tämän elämän vain välivaiheeksi, päämäärä on tuonpuoleisessa paratiisissa, jonne toivon pääseväni.”

Pian uskontiellä on ollut kolme vaihetta: alun innokas vaihe, jolloin hän etsi runsaasti tietoa islamista, sitten laantuminen ja kolmanneksi itsetietoisuuden vaihe. Hän on saanut lisää itseluottamusta toimia uskonsa puolesta julkisissa tilanteissa.

Kosteaa kiertue-elämää

Pontus J. Backista tuli alkoholisti jo 12-vuotiaana. Sisäiset pelot ja ahdistukset ajoivat häntä juomaan. Hän lähti jo nuorena mukaan rockmuusikkopiireihin ja vietti bändien kanssa värikästä ja kosteaa kiertue-elämää.

Seitsemän vuotta sitten tuli pysäys.

”Olin täysin hajalla. Päivät täyttyivät paniikkikohtauksista ja kuolemanpelolla, joita sitten lääkitsin viinalla. Join kolme pulloa Koskenkorvaa päivässä. Olin yrittänyt moneen otteeseen päästä irti viinasta ja huumeista, mutta en ollut onnistunut.”

”Yhtenä hotelliyönä soitin ahdistuneena ystävälleni. Hän rukoili puolestani. Sanoin Jeesukselle, että jos olet olemassa, auta minua. Sinä yönä nukuin ensimmäistä kertaa vuosiin hyvin ilman, että piti yölläkin juoda lisää viinaa.”

Kukaan ei tuominnut

Pontuksen elämä jatkui samanlaisena. Lopulta nuoren miehen elimistö alkoi oireilla juomisen takia hälyttävästi. Pontus tiesi, että nyt on tosi kyseessä.

Hän ei uskaltanut mennä lääkäriin, vaan otti uudelleen yhteyttä ystäväänsä, joka vei hänet vaasalaiseen ruotsinkieliseen vapaakirkkoon tapaamaan ihmisiä.

”Olin varma, että uskovaiset tuomitsisivat minut, olinhan pilannut omani ja läheisteni elämän. Eivät he tuominneet. He rukoilivat puolestani ja tunsin, miten valtava lämpö valtasi sisimpäni. Tunsin näiden ihmisten rakkauden kautta Jumalan läsnäolon. Ymmärsin, että olen arvokas. Sen illan jälkeen en ole juonut pisaraakaan.”

Pysäyttävä yö

Pontus joutui lopulta sairaalaan, koska koko elimistö oli alkoholin takia pahasti vaurioitunut. Lääkärit eivät uskoneet hänen selviävän.

”Näin yöllä hahmon, joka sanoi minulle, että nouset tästä vuoteesta ja menet kertomaan muille itsestäsi ja minusta. Tunsin Pyhän hengen läsnäolon. Aamulla olin parantunut. Lääkärit eivät olleet uskoa minua, mutta testit osoittivat, että maksani oli parantunut”, Pontus kertoo.

Koko Pontuksen elämä on muuttunut. Hän kiertää muun muassa vankiloissa ja koulukodeissa puhumassa uskostaan, myös ulkomailla. Musiikki on edelleen mukana, mutta nyt se on julistavaa.

Tarve ja esikuva

Uskontotieteilijä Tuija Hovi on tutkinut karismaattiseen kristilliseen liikkeeseen liittyneitä ja uskonnollisen herätyksen kokeneita ihmisiä.

”Uskonnollisessa kääntymisessä on kysymys siitä, että ihmisellä on itsellään motivaatio muuttua ja hakea ratkaisua epätyydyttävään tilanteeseensa. Kääntymiseen liittyy usein joku esikuva tai yhteisö, joka tukee tavoitetta.”

”Usko ei ole mikään pysyvä tila, vaan uskonnollinen identiteetti muuttuu koko ajan. Uskovaisilla on omat tapansa ylläpitää uskontoaan ja pitää kiinni uskostaan. Muille todistaminen, rukoileminen ja hengellisissä tilaisuuksissa käyminen ovat tapoja uusintaa uskontoa.”

Sopeudu tai tulee ongelmia

Uskossa ei aina pysytä. Yhteisöön on riittävässä määrin sopeuduttava, tai tulee ongelmia. Ihminen ei välttämättä pysty vastaamaan yhteisön vaatimuksiin tietynlaisesta elämäntavasta.

”Voi olla kyse henkilökemioihin liittyvistä hankaluuksista, jolloin henkilölle voi tulla tunne, ettei kuulu joukkoon”, Tuija selvittää

Mitä sitten uskonnosta ja uskosta oikeastaan haetaan?

”Yhteisö eli oma seurakunta tarjoaa monelle hengellisen kodin, jossa on turvallista olla. Arvomaailma on uskonnollisissa yhteisöissä selkeä: asiat ovat joko Jumalasta tai Saatanasta. Kun elää moniarvoisessa ympäristössä vaihtoehtojen runsauden keskellä, moni sanoo, että raamatullinen totuus selkeyttää omaa elämää.”

Ihmistä ohjaava voima

Kurkottavatko kaikki uskonnot kohti jotain samaa voimaa? Pia Jardi ja Pontus J.Back eivät näe asiaa näin, vaan kummankin mielestä oma uskonto on se ainut ja oikea.

Tuija Hovin mukaan kaikkien uskontojen takana ovat samat asiat.

”Uskonnot pyrkivät vastaamaan samoihin peruskysymyksiin elämästä ja kuolemasta, ihmisyydestä, kuolemanjälkeisestä tilasta ja moraalista. Kaikkiin uskontoihin liittyy ajatus ihmistä ohjaavasta voimasta tai voimista.”

Kommentit
  • Koripallovalmentaja Henrik Dettmann ei opeta pelaajia, vaan näyttää heille suuntaa

    Henrik Dettmann on valmentanut peräti 40 vuotta koripalloa.

    Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann alkoi saavuttaa menestystä, kun hän hylkäsi perinteisen johtamistavan, johon liittyi huutojohtamista ja käskyttämistä. Täyskäännöksen ansiosta hän ei lähestynyt peliä enää menestyksen kautta, vaan pelaajalähtöisen valmentamisen avulla. Suomenruotsalaisessa perheessä varttunut Henrik Dettmann harrasti nuorena monenlaisia urheilulajeja kuten keihäänheittoa, pihalätkää, jalkapalloa ja koripalloa. Lopulta koripallo vei miehen sydämen.

  • Riitta Oikawan innostus Japaniin on elämänmittainen matka

    Kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa innostuu Japanista.

    Japanilaisen majatalon pitäjä ja kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa on tutustuttanut suomalaisia jo 50 vuoden ajan japanilaiseen kulttuuriin. Hänestä Japani tarjoaa loputtomasti esteettisiä elämyksiä. Haaveensa japanilaisesta majatalosta Riitta Oikawa toteutti 20 vuotta sitten ostettuaan perinteisen hinokipuusta tehdyn japanilaisen kylpyammeen.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Koripallovalmentaja Henrik Dettmann ei opeta pelaajia, vaan näyttää heille suuntaa

    Henrik Dettmann on valmentanut peräti 40 vuotta koripalloa.

    Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann alkoi saavuttaa menestystä, kun hän hylkäsi perinteisen johtamistavan, johon liittyi huutojohtamista ja käskyttämistä. Täyskäännöksen ansiosta hän ei lähestynyt peliä enää menestyksen kautta, vaan pelaajalähtöisen valmentamisen avulla. Suomenruotsalaisessa perheessä varttunut Henrik Dettmann harrasti nuorena monenlaisia urheilulajeja kuten keihäänheittoa, pihalätkää, jalkapalloa ja koripalloa. Lopulta koripallo vei miehen sydämen.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Riitta Oikawan innostus Japaniin on elämänmittainen matka

    Kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa innostuu Japanista.

    Japanilaisen majatalon pitäjä ja kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa on tutustuttanut suomalaisia jo 50 vuoden ajan japanilaiseen kulttuuriin. Hänestä Japani tarjoaa loputtomasti esteettisiä elämyksiä. Haaveensa japanilaisesta majatalosta Riitta Oikawa toteutti 20 vuotta sitten ostettuaan perinteisen hinokipuusta tehdyn japanilaisen kylpyammeen.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.

  • Hylätyksi itsensä tuntenut Jari Ahola koki fyysistä kipua, kun näyttelijyys uhkasi jäädä pelkäksi unelmaksi

    Näyttelijän ura oli Jari Aholan elämää suurempi unelma.

    Kun Jari Aholan ahdistava pääsykoepuristus Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitokselle 90-luvun lopussa karahti kiville aivan kalkkiviivoilla, nuori mies menetti toivonsa satojen roolien täyteisestä tulevaisuudesta. Hän harkitsi jopa omien päiviensä päättämistä. Itkuista puhelua äidille seurasi kuitenkin orastaneen uran tärkeimpien mentorien tsemppaukset, joiden voimalla kapinallinen poika ponnisti ensiksi Teatterikorkeakouluun ja lopulta koko kansan rakastamaksi Mauno Pepposeksi Tampereen Työväen teatterin menestysmusikaalissa Vuonna 85.

  • Keskustele tässä peliteollisuudesta!

    Kesäkuun vieraana pelimiljonääri Timo Soininen

    Pelialalla liikkuvat suuret rahat. Viime vuoden suurin uutinen suomalaisessa pelimaailmassa oli Soinisen johtaman Small Giant Gamesin osake-enemmistön myynti 480 miljoonalla eurolla suurelle amerikkalaisyhtiölle, Miten pelialalla menestytään? Entä mikä peli yhdisti aikanaan Timo Soinisen ja toimittaja Juho-Pekka Rantalan?

  • Maahanmuuttajat - uhka vai mahdollisuus?

    Ihmiset kasaantuvat sinne minne pääomatkin.

    Rajanveto parempia elinoloja etsivien siirtolaisten ja turvapaikkaa tarvitsevien pakolaisten välillä hyvinkin vaikeaa. Eläkkeellä oleva suurlähettiläs Matti Kääriäinen ruotii kirjoituksessaan maahanmuuton haasteita ja peräänkuuluttaa avointa keskustelua maahanmuuttopolitiikasta.