Hyppää pääsisältöön

Aristoteleen kantapää: Aineiden alku

Alkuainetaulukko
Alkuainetaulukko Alkuainetaulukko Kuva: Wikipedia commons alkuaineet

Maailman uskonnot ovat koettaneet tolkuttaa meille materialistisille ihmisille tuhansien vuosien ajan, että aineelliset asiat eivät ole kaikki kaikessa tässä maailmankaikkeudessamme. Moderni tähtitiede on vihdoin vahvistanut tämän: kaikesta maailmankaikkeuden aineesta ja energiasta tuntemaamme atomeista koostuvaa ainetta on vain 5 prosenttia.

Muutkin toimittaja Anne Liljenströmin Tähdet ja Avaruus –lehdessä 4/2011 selvittämät uusimmat tulokset siitä, miten alkuaineet syntyivät laittavat arkijärjen koetukselle. Maailmankaikkeuden aine ei syntynyt heti alkuräjähdyksessä 13,7 miljardia vuotta sitten: vasta kun siitä oli kulunut kaksi sekuntia, maailmankaikkeuden lämpötila oli pudonnut miljardiin Kelvin-asteeseen ja alkeishiukkaset alkoivat muodostaa ainetta ja alkoi ns. nukleosynteesi.

Maailmankaikkeus jäähtyi nopeasti, joten tuossa alun parikymmentä minuuttia kestäneessä hötäkässä syntyi lähinnä kevyitä alkuaineita, sellaisia, joiden atomiytimessä on vain yhdestä neljään protonia. Sitten kuluikin muutama miljoona vuotta, ennen kuin vedystä ja heliumista alkoi muodostua tähtiä, joiden ydinten ydinreaktioissa saattoi syntyä raskaampiakin alkuaineita, hiilestä ja hapesta aina 83-protoniseen vismuttiin saakka.

Tästä eteenpäin aina 93-protoniseen plutoniumiin – raskaimpaan luonnossa esiintyvään alkuaineeseen – täytyy alkuaineiden tuotannossa luottaa supernovien nopeisiin reaktioihin. Romahtavan tähden reaktiot mylläävät alkeishiukkasten järjestyksiä niin että raskaimpiakin alkuaineita pääsee syntymään.

Kun tähtitiede on selvittänyt tapahtumat näin pitkälle, loput alkuaineiden ominaisuuksista on kemian alaa. Kysytään siis kemian dosentti Markku Sundbergilta, miten alkuaineet ovat saaneet nimensä. Onko Ununoktium Lauri Viidan keksimä satukirjan meri? Onko Lutetium roomalaisten varuskunta Asterix-sarjakuvassa? Missä keksittiin germanium?

  • Tatuointi on kantajalleen ikuinen, mutta taideteoksena lyhytikäinen

    Tatuoinneissa näkyy erilaisia tyylisuuntia ja muoteja.

    Tatuoinnin ottaminen sattuu ja teon peruuttaminen on hyvin vaikeaa. Tatuointi on merkki, jolla halutaan kertoa asioista, jotka ovat kantajalleen elinikäisesti tärkeitä. 80-luvun puolivälissä tatuointeja alkoi näkyä tuttavapiiriini kuuluvilla henkilöillä, myös naisilla. Tatuoinnit kiinnostivat, koska niihin liitettiin edelleen normiyhteiskunnan reunalla tai ulkopuolella elämisen leima.

  • Avaruusromua: Unelmia, epävarmuutta vai paratiisi?

    Millaista musiikkia synnyttää Marian tarjoama paratiisi?

    Hän luuli tavallisia majataloja lumotuiksi linnoiksi. Hän luuli lampaita kääpiöiksi ja tuulimyllyjä jättiläisiksi. Jostakin syystä sadan vuoden takainen, Maria Åkerblomin johtaman uskonlahkon tarina tuo mieleen Don Quijoten, ja päinvastoin. Mitä nuo tarinat kertovat? Mitä ne tarjoavat? Unelmia, turvaa ja pelastusta? Pyhyyttä, pelkoa ja ekstaasia? Millaista musiikkia synnyttää Marian tarjoama paratiisi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Katkeroidu elämälle ja riitele perinnöstä Vartion mestariteoksen hengessä – osallistu Lukupiiriin!

    Osallistu keskusteluun tai soita studioon la 28.3. klo 19!

    Hänen olivat linnut on kertomus pappilan palon seurauksista, sukuriidoista, perhehelvetistä ja pikkukylän sosiaalisesta todellisuudesta. Marja-Liisa Vartion romaania on pidetty yhtenä suomalaisen modernin kirjallisuuden merkkiteoksena. Kirjan kahden onnettoman, rakkautta vaille jääneen naisen tarinan, voi hyvin lukea feministisenä kannanottona.

  • Koronasta bamlataan eri tavalla Stadissa kuin landella

    Slangista ja koronasta on erilaisia fiiliksiä.

    Jengillä on snadisti erilaiset vibat slangin oikeaoppisuudesta, kuten tällä hetkellä myös koronaepidemiasta. Aristoteleen kantapään toimittaja funtsi, että koska tilanne maailmassa ei ole just nyt yhtään kliffa, täytyy koronasta skrivaa myös omalla slangilla.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri