Putkiremonttien kalleutta päivittelevässä keskustelussa väitetään usein, että putkiremontit tehdään muualla selvästi halvemmalla ja vaivattomammin kuin Suomessa. Eikä niistä ainakaan tehdä niin isoa numeroa kuin täällä meillä. Juha Salmi avaa eurooppalaista putkikulttuuria kirjoituksessaan.
Luotettavaa vertailua vaikeuttaa se, että urakoiden sisällöt ja tekniikat sekä kiinteistöjen hallinnointimallit ja päätöksentekojärjestelmät poikkeavat merkittävästi toisistaan. Esimerkiksi Saksassa on asuntokohtaiset lämmönvesivaraajat, kun taas meillä on keskitetty lämpimän veden jakelu. Saksassa asunnon omistaja vastaa kaikista asunnon sisäpuolella tehtävistä korjauksista ja tekee niitä silloin kun huvittaa. Suomessa taloyhtiö vastaa sekä kiinteistön että sen koko taloteknisen järjestelmän kunnosta myös asunnoissa.
Keski-Euroopassa käytetään – jo ilmaston mahdollistamana – enemmän niin sanottuja keveitä ja vaiheittaisia kunnostusmenetelmiä.
Suomessa halutaan useimmiten laittaa putket, kylpyhuoneet ja tekniikka kerralla kuntoon ja vastaamaan nykyajan vaatimuksia, jotka ovat koko ajan kiristyneet. On selvää, että jälkimmäinen tulee kalliimmaksi. Toisaalta se tuottaa merkittäviä kustannussäästöjä tulevaisuudessa, kun uudet putket ja laitteet kuluttavat selvästi vähemmän vettä ja muuta energiaa.
Energiaa ja sitä kautta myös rahaa säästäviä korjauksia on viisas tehdä nimenomaan putkiremonttien yhteydessä. Erikseen tehtyinä niiden takaisinmaksuajat ovat kohtuuttoman pitkät.
Eniten oppimista suomalaisilla on oppimista niin työnsuunnittelussa ja –johtamisessa kuin esivalmisteiden käytössä. Kun Suomessa työt suunnitellaan parhaimmillaan viikon tarkkuudella, Saksassa edetään tunnin, joskus vartinkin tarkkuudella. Tämä ei voi olla näkymättä tehokkuudessa ja sitä kautta kustannuksissa.
Keski-Euroopassa, Ruotsissa ja Englannissa käytetään myös paljon esivalmisteita, esimerkiksi tehdasvalmisteisia kylpyhuone-elementtejä, jotka nostetaan vanhojen tilalle. Totta kai tämä on piikkausta ja uuden pakertamista nopeampaa. Luulisi, että Suomessakin nämä ratkaisut keksitään viimeistään lähiötalojen korjausbuumin alkaessa.
Kymmeniä putkiremontteja vetänyt Heimo Levamo uskoo, että Suomessakin voidaan putkiremonttien hintoja alentaa merkittävästi.
- Keinoja on monia. Parempi suunnittelu, jos siihen saadaan tilaajilta enemmän rahaa. Käyttämällä enemmän esivalmisteita, mikä edellyttää riittävän suuria hankekokoja ja ryhmäkorjaamisen yleistymistä. Soveltamalla eri korjaustekniikoita yhdistäviä ”hybridiratkaisuja”, jotka ovatkin viime aikoina yleistyneet, Levamo kertoo.
Levamo uskoo, että Suomessakin voidaan työn tuottavuutta parantaa 30-50 prosenttia hyvällä työnsuunnittelulla ja –ohjauksella. Suurin este merkittävien innovaatioiden syntymiselle on hänen mukaansa se, että putkiremonteissa kohtaavat kaksi vanhoillisinta kulttuuria: maallikoiden johtamat taloyhtiöt sekä urakoitsijat. Kummatkin ovat tottuneet tekemään niin kuin aina ennenkin.
Systeemit eivät kehity, kun suunnittelu ja urakointi pilkotaan erikseen ja ne kumpikin ostetaan halvimmalla hinnalla. Putkiremonteissakin pitäisi uskaltaa ottaa käyttöön urakkamuotoja, jossa tilaaja ja urakoitsija yhdessä miettivät parhaita ja kustannustehokkaimpia ratkaisuja.
Kun taloyhtiöllä on realistinen käsitys putkiremonttinsa kustannuksista, urakka voitaisiin antaa sille, joka lupaa tehdä sen nopeammin ja ehkä arvioituakin edullisemmin. Kun hyöty jaettaisiin tilaajan ja urakoitsijoiden kesken, se motivoisi varmasti kumpaakin tahoa. Ja osakkaatkin kiittäisivät!
Juha Salmi
LUE myös Salmen aiemmat kirjoitukset:
- Pelottava putkiremontti tulee puskista
- Remontti on iso sijoitus
- Onko kykyä kuunnella niitä jotka kaiken maksavat?
- Evakkoreki olisi kehitettävä kevyemmäksi
- Putkikimppa kannattaa
- Asukkaalle yksi viesti kerrallaan
- Kun saisi nopeasti ja halvalla parasta
- Hyvin suunniteltu tulee lopulta halvemmaksi
