Hyppää pääsisältöön

LuxLeaks 2014: EU-komissio tutkii kolmen maan veropäätöksiä

Jean-Claude Juncker.
Jean-Claude Juncker. Kuva: Yle, MOT komissio

Yritysten verokeplottelu on noussut viime aikoina julkisuuden ja politiikan ytimeen. Euroopan unionin komissio tutkii nyt niin Irlannin, Hollannin kuin Luxemburginkin toimia yritysverotuksessa.

Muun muassa monet kansalaisjärjestöt ovat vuosia vaatineet viranomaisia selvittämään ja tukkimaan yritysverotuksen porsaanreikiä. Verojen välttelyn saama julkisuus on osaltaan vaikuttanut siihen, että päättäjät ovat heränneet asiaan.

EU-komissio ilmoitti kesällä aloittaneensa kolme tutkimusta selvittääkseen, ovatko Irlannin, Hollannin ja Luxemburgin verottajat toimineet oikein päättäessään yritysveroista.

Irlannin kohdalla komissio tutkii yhdysvaltalaisen Applen neuvottelemia verohelpotuksia. Hollannin-tutkinnassa on kyse yhdysvaltalaisesta Starbucksista, kun taas Luxemburgin epäillään antaneen laittomia huojennuksia italialaisen Fiatin rahoitusyhtiölle.

Myöhemmin komissio ilmoitti tutkivansa myös yhdysvaltalaisen Amazonin Luxemburgissa neuvottelemat ennakkosopimukset.

Luxemburg-tutkinnoista tekee erityisen kiinnostavan se, että juuri aloittaneen uuden EU-komission puheenjohtaja on Jean-Claude Juncker.

On naurettavaa väittää, että Juncker oli tietämätön

Juncker toimi Luxemburgin pääministerinä 1995–2013 eli sinä aikana, kun Luxemburgista kehittyi yksi pankkimaailman keskuksista ja alhaisen verotuksen maista.

Tutkivien toimittajien ICIJ-ryhmän nyt julkisuuteen tuomat ennakkosopimukset veroista tehtiin Juckerin valtakaudella.

Isku Junckerin uskottavuudelle

”On naurettavaa väittää, että Juncker oli tietämätön (verosopimusten laadinnasta) – hän oli ruorissa”, Luxemburgin valtiollisen talouskehitysviraston entinen johtaja Egide Thein sanoi The New York Times -lehdelle.

”Verojen välttely oli Luxemburgin hallituksen tietoista toimintaa. Hallitus perusteli aina tämän ilmoittamalla, että sen tehtävänä ei ole toimia muiden maiden verokarhuna”, hän sanoi.

EU-parlamentin vihreiden ryhmä kutsui ICIJ:n paljastuksia pahaksi iskuksi Junckerin johtaman uuden komission uskottavuudelle ja Junckerin ”mahdollisuuksille toimia yhteisen hyvän puolesta”.

Talousuutistoimisto Bloomberg vaati sunnuntaina Junckeria eroamaan ICIJ:n paljastusten jälkeen. Uutistoimisto Reuters luonnehti, että Junckeria kohtaa nyt ”raivomyrsky”.

Verotutkinnasta kertoessaan EU-komissio soimasi kesällä Luxemburgia siitä, että suurherttuakunta ei toimittanut pyydettyjä asiakirjoja. Viime kuussa komissio kertoi, että Luxemburg ei ole vieläkään toimittanut kaikkia pyydettyjä tietoja.

Verosopimukset avataan kilpailulakien kautta

Verotus kuuluu EU:ssa jäsenvaltioiden toimivallan piiriin – maat saavat itse päättää esimerkiksi veroprosenteistaan.

EU-komissio tutkiikin nyt yritysverotusta kilpailunäkökulmasta: komissio selvittää, ovatko jäsenmaat antaneet yrityksille laittomia yritystukia neuvoteltuaan niiden kanssa huojennuksista yritysverotukseen.

Komissiolla on valtuudet ryhtyä toimiin, jos jäsenmaat ovat yrittäneet laittomien tukiaisten avulla houkutella yrityksiä alueelleen.

”Nykyisten tiukkojen julkisten budjettien aikana on erityisen tärkeää, että suuret monikansalliset yritykset maksavat reilusti oman osuutensa veroista”, edellisessä komissiossa kilpailuasioista vastannut Joaquin Almunia sanoi julkistaessaan verotutkinnan.

”Valtiontukia koskevien EU-sääntöjen mukaan kansalliset viranomaiset eivät voi toimia niin, että joidenkin yritysten annetaan maksaa vähemmän veroja kuin jos verot määrättäisiin reilulla ja syrjimättömällä tavalla.”

Komissio ilmoitti ryhtyneensä tutkintaan sen jälkeen, kun tiedotusvälineet olivat nostaneet asian esiin.

Nykyisessä komissiossa kilpailuasioista vastaava Margrethe Vestager sanoi viime viikolla, että hän ei ollut vielä tutustunut ICIJ:n paljastamiin verosopimuksiin.

”Yleisemmällä tasolla (voin kertoa), että osastoni on pyytänyt tietoa Luxemburgilta ja muilta mailta ja tulee valppaasti pitämään huolen siitä, että valtiontukia koskevia sääntöjä noudatetaan oikeudenmukaisella ja perustellulla tavalla”, hän sanoi.

Komission tutkinta voi ainakin periaatteessa tulla kalliiksi yrityksille, jos yritysten todetaan saaneen laittomia verohuojennuksia. Kovimmillaan yritykset voivat joutua maksamaan takaisin huojennuksilla saamansa säästöt korkoineen kymmenen vuoden ajalta. Summat voisivat nousta yksittäisten yritysten kohdalla miljardeihin euroihin.

”Maailmanlaajuinen vitsaus”

Applen ja Irlannin verosopimusten tutkinta on toistaiseksi saanut eniten julkista huomiota, mutta Luxemburgiin kohdistuvilla selvityksillä saattaa olla suuremmat seurausvaikutukset – ICIJ:n vuoto paljasti, että Luxemburg on tehnyt satojen yritysten kanssa ennakkosopimuksia veronhuojennuksista.

Epäilyjen mukaan yritykset ovat siirtäneet useiden miljardien eurojen voitot kovemman verotuksen maista muun muassa Luxemburgiin.

EU:n ohella myös teollisuusmaiden järjestö OECD on tiukentanut verolinjauksiaan. Kymmenet maat antoivat lokakuun lopussa hyväksyntänsä automaattiselle tietojenvahdolle verovälttelyn suitsimiseksi.

”Maailmasta on kovaa vauhtia tulossa verohuijareille aiempaa pienempi paikka”, OECD:n pääsihteeri Angel Gurria sanoi.

Muiden muassa Suomi ja Luxemburg ilmoittivat ryhtyvänsä noudattamaan uusia linjauksia vuoteen 2017 mennessä.

Britannian valtiovarainministeri George Osborne kutsui OECD-kokouksessa verojen välttelyä ”maailmanlaajuiseksi vitsaukseksi”.

”(Tietojenvaihtosopimus) vähentää niiden paikkojen määrää, joihin verojenvälttelijät voivat piilottaa rahansa”, hän sanoi uutistoimistojen mukaan.

Yksi mies hyväksyi sopimukset

ICIJ-toimittajaringin paljastamissa asiakirjoissa törmää jatkuvasti yhteen ja samaan nimeen, Marius Kohliin. Hän on se henkilö, joka on Luxemburgin puolesta neuvotellut ja hyväksynyt yritysten kanssa tehdyt edulliset ennakkosopimukset verotuksesta.

Kohl on vältellyt julkisuutta, ja hän on kieltäytynyt muun muassa MOT:n haastattelusta.

Viime kuun lopussa Kohl rikkoi kuitenkin hiljaisuutensa ja antoi haastattelun yritysmyönteiselle yhdysvaltalaiselle talouslehdelle The Wall Street Journalille.

Kohl johti 22 vuotta Luxemburgin Sociétés 6 -nimistä virastoa. Ennenaikaiselle eläkkeelle viime vuonna jäänyt Kohl hyväksyi tuhansia monikansallisten yritysten verosopimuksia.

Useissa maissa ennakkopäätöksen saaminen on monimutkainen ja pitkä prosessi. Luxemburgissa yrityksille riitti usein yksi tapaaminen Kohlin kanssa.

Minulla ei koskaan ollut vaikeuksia Junckerin kanssa

Yksi sopimusten perusjuonista on ollut se, että yritykset ovat maksaneet hyvin vähän veroa rojalti-, osinko- tai korkotuloistaan.

WSJ kysyi Kohlilta, mistä tämä tiesi yritysten antaneen oikeat laskelmat: ”Kohl nuolaisi peukaloaan ja nosti sen ilmaan. ’Sen varmistamiseksi ei ollut mitään keinoa’, hän sanoi.”

WSJ:n mukaan yritykset siirtävät vuosittain satoja miljardeja dollareita Luxemburgiin ja maasta pois. Yritysveroprosentti on Luxemburgissa 29, mutta Kohlin kanssa neuvoteltujen sopimusten ansiosta todellinen prosentti on pudonnut lähelle nollaa.

Yhdysvaltalaisen professorin Kimberly Clausingin analyysin mukaan yhdysvaltalaisten yritysten Luxemburgin-yksiköiden veroprosentti on ollut jopa 0,4 prosentin luokkaa. Yhdysvalloissa yritysvero on 35 prosenttia.

Näin syntyy Luxemburgin rikkaus

”Luxemburgin varakkuus syntyy siitä, että se auttaa yrityksiä olemaan maksamatta veroja niissä maissa, joissa voitot on tehty”, OECD:n veropolitiikan osastoa johtava Pascal Saint-Amans sanoi WSJ:lle.

Marius Kohl kertoi lehdelle, että hänen esimiehensä Luxemburgin valtiovarainministeriössä eivät koskaan epäilleet tai arvostelleet hänen toimiaan. Jean-Claude Juncker toimi kaksikymmentä vuotta Luxemburgin valtiovarainministerinä.

”Minua ei koskaan painostettu ylhäältä. Minulla ei koskaan ollut mitään vaikeuksia Junckerin kanssa”, hän kertoi

Kirjoituksen linkit

MOT:n Luxemburg-paketti

Lue myös
ICIJ: Luxembourg Leaks: Global Companies' Secrets Exposed
Yle Uutiset 7.11.2014: Rinne: Veroparatiisikohu ei lisää Junckerin uskottavuutta

MOT: Veroista viis – Luxemburg fiksaa
Esitetty TV1:ssä maanantaina 10.11.2014

Päivitetty 23.1.2018: Otsikkoa tarkennettu.