Hyppää pääsisältöön

Veroista viis - Luxemburg fiksaa: käsikirjoitus

Marjaana Helminen, kansainvälisen vero-oikeuden professori, Helsingin yliopisto:
"Jos veroja ei saada kerättyä, niin silloin ei voida tällaista hyvinvointiyhteiskuntaa ylläpitää."

Richard Brooks, kirjailija, toimittaja:
"Finnish tax is being avoided and other Finns are paying more as a result. It's as simple as that."
(Koska Suomen verotusta vältetään. Sen seurauksena muut suomalaiset maksavat enemmän veroja.)

MOT-tunnus

Grafiikka: Microsoft, Pepsi, Amazon, Skype, Ikea, GlazoSmithKline

Ne ovat tunnettuja ja monikansallisia. Kukapa meistä ei olisi joskus käyttänyt niiden tuotteita tai palveluita? Yhtiöillä on jotain muutakin yhteistä. Niiden epäillään vältelleen veroja miljardien eurojen edestä yhden ja saman veroparatiisin kautta.

Nyt ei puhuta eksoottisesta palmusaaresta, vaan EU:n perustajajäsenestä – Luxemburgista.

MOT:n saamat vuodetut asiakirjat paljastavat ensimmäisen kerran, miten Luxemburg on tehtaillut salaisia ennakkosopimuksia monikansallisten yhtiöiden kanssa. Sopimukset kertovat yksityiskohtaisesti, miten yritykset ovat päässeet lähelle 0-verotusta.

Asiakirjoista löytyy myös tunnettuja suomalaisyrityksiä.

Puhelimessa:
Ilpo Kokkila:
"En lähde kommentoimaan näitä asioita. "

MOT:
"Minkä takia et?"

Ilpo Kokkila:
"Siitä syystä että olen EK:n puh johtaja ja SRVn puheenjohtaja."

VEROISTA VIIS – LUXEMBURG FIKSAA

Bryssel 3.6.2014
Reilu vuosi on kulunut siitä, kun kansainvälisten tutkivien toimittajien rinki ICIJ paljasti, miten yhtiöt ja yksityishenkilöt ympäri maailmaa käyttävät palmusaaria veroparatiiseina.
(ICIJ=International Consortium of Investigative Journalists)

Viime kesänä MOT sai kutsun osallistua kokoukseen Brysseliin kymmenien muiden toimittajien kanssa yli 30 mediatalosta ympäri maailmaa. ICIJ oli saanut uuden vuodon.

Kyse on tilintarkastus- ja konsulttiyhtiö PriceWaterhouseCoopersin eli PwC:n salaisista asiakirjoista. PwC on yksi maailman suurimmista tilintarkastusyhtiöistä. (kuvaa Brysselin kokouksesta)

Dokumentit ovat yhtiöiden ja Luxemburgin veroviranomaisten välisiä sitovia ennakkosopimuksia verotuksesta. Niissä PwC:n verokonsultit ehdottavat asiakkaidensa monimutkaisia rahoitusjärjestelyitä Luxemburgin hyväksyttäväksi. Tavoitteena on, että yritykset maksaisivat mahdollisimman vähän veroa.

Mukana on tunnettuja jättejä kuten yhdysvaltalainen verkkokauppayhtiö Amazon ja ruotsalainen huonekaluketju Ikea.

Richard Brooks on yksi Euroopan tunnetuimmista, riippumattomista veroasiantuntijoista. Hän toimi aiemmin verotarkastajana Britanniassa. Nyt hän kirjoittaa aiheesta kirjoja ja juttuja. Brooks on perehtynyt vuodettuihin asiakirjoihin.

Richard Brooks:
"The first time I saw them I thought this is fantastic, this is the first time really that we'd seen inside the workings of Luxemburg as a tax haven. You can see traces of what goes on from the accounts of some of these companies, you can see the results of the schemes, but you can't see precisely the mechanics and you can't see how the Luxembourg tax authorities approve them, so this was a real revelation."
(Asiakirjojen näkeminen oli fantastista. Se oli ensimmäinen kerta kun saimme nähdä, miten Luxemburg toimii veroparatiisina. Joidenkin yritysten tileistä voi saada vihjeitä siitä mitä on meneillään, ja verojärjestelyjen tulokset näkyvät.Tarkkoja menettelytapoja ei ole tiedetty,
eikä sitä, miten Luxemburgin veroviranomaiset ovat hyväksyneet ne, joten tämä oli todellinen paljastus.)

"Normally these companies would try to cover up what they're doing, but in these documents they're being very open about them. And that's very rare, to find companies explaining how they're doing their tax avoidance, of course they wouldn't do it publicly, but they'll do it for the Luxembourg tax man, and that's why seeing the correspondence with the Luxembourg tax man was so important."
(Yleensä yritykset pyrkivät salaamaan menetelmänsä, mutta näissä dokumenteissa ne kertovat niistä avoimesti. Harvoin yritykset ainakaan julkisesti selostavat, miten välttävät veroja, mutta tässä yritys kertoo sen Luxemburgin verottajalle.
Siksi oli tärkeää nähdä kirjeenvaihto maan veroviranomaisten kanssa.)

Vuoto on vain yhdestä suuresta tilintarkastusyhtiöstä. Pelkästään PwC on lähettänyt muutamassa vuodessa yli tuhat sopimusehdotusta Luxemburgin verottajalle, joka on useimmiten hyväksynyt ne nopeassa tahdissa.

Suurin osa asiakirjoista on vuodesta 2008 vuoteen 2010.

Richard Brooks:
"We're seeing a snapshot of what's going on. And if it's at all representative, then this is absolutely huge, there's tens, hundreds of billions going through this tax haven every year."
(Saamme kuvan siitä, mitä siellä tapahtuu. Ja jos se on edustava otos, verojen välttely on aivan valtavaa. Tämän veroparatiisin kautta kulkee vuosittain jopa satoja miljardeja.)

Asiakirjoista löytyy seitsemän suomalaista tai Suomeen liittyvää yhtiötä.

Grafiikka: Huhtamäki, SRV, Suomen lähikauppa, Dasos Capital, AIG, IK Investment, Altor Funds.

Richard Brooks on MOT:n pyynnöstä käynyt läpi kolmen tunnetun suomalaisyhtiön ennakkosopimukset.

Grafiikka: SRV, Huhtamäki ja Suomen lähikauppa.

Richard Brooks:
"Well, in each of the three cases you've shown me, they're in Luxembourg purely to avoid tax. What they've done in each case could have been done without using Luxembourg and without... incurring a punitive tax bill."
(Kaikki kolme yritystä ovat Luxemburgissa vain välttääkseen veroja.)

MOT:
"Why should a normal Finn care about this?"
(Miksi tavallisen suomalaisen tulisi välittää siitä?)

Richard Brooks:
"Because Finnish tax is being avoided and other Finns are paying more as a result. It's as simple as that."
(Koska Suomen verotusta vältetään. Sen seurauksena muut suomalaiset maksavat enemmän veroja.)

Marjaana Helminen:
"Jos maailmanlaajuisesti veropohjat rapautuu, niin silloin pitää kaikkien olla huolissaan, koska silloin tietenkin jos veroja ei saada kerättyä, niin silloin ei voida tällaista hyvinvointiyhteiskuntaa ylläpitää."

Huhtamäen makeistehdas perustettiin Kokkolaan vuonna 1920. Monen kiemuran kautta yhtiö päätti keskittyä pakkausteollisuuteen 90-luvun lopulla.
Tänään Huhtamäellä on 62 tehdasta ja yli 14 000 työntekijää 30 maassa. Pääkonttori on Espoossa.
Huhtamäen suuria omistajia ovat muiden muassa Suomen Kulttuurisäätiö, Kuntien eläkevakuutus KEVA, Valtion eläkerahasto ja KELA.

Vuonna 2009 Huhtamäki lähetti tilintarkastusyhtiö PwC:n kautta kirjeen Luxemburgin veroviranomaisille, jossa se kuvaa monimutkaista rahoitusjärjestelyä. Yksi osa tätä järjestelyä on konsernin sisäinen laina. Siihen tarkoitukseen käytetään yhtiön jo ennestään perustettua kahta luxemburgilaista tytäryhtiötä.

Richard Brooks:
"Here you have a fairly typical corporate structure in Luxembourg where the Luxembourg company makes a big profit, by getting money in without paying any interest on it and lending it straight out again, with interest. So it makes a lot of money, you get free money."
(Se on niin yksinkertaista. Tässä on aika tyypillinen yritysrakenne Luxemburgissa. Luxemburgin yhtiö tekee ison voiton lainaamalla itse rahaa korottomasti, ja lainaamalla muille korolla. Siten se tekee paljon rahaa.)

Näin se tehdään:

Huhtamäki perustaa Irlantiin tytäryhtiön, joka antaa 300 miljoonan dollarin KOROTTOMAN lainan Luxemburgin Huhtamäen tytäryhtiölle. Huhtalux lainaa saman summan eteenpäin Huhtamäen yhdysvaltalaiselle tytäryhtiölle. Tällä kertaa lainaan sisältyy korko, joka on neljästä-viiteen prosenttiyksikköä Libor-markkinakoron päälle.

Richard Brooks:
"But the Luxembourg tax authorities have looked at it another way, and said that if you apply our laws the right way, you can judge this company for tax purposes is not to be making very much profit at all."
(Luxemburgin verottaja katsoo asiaa toisin. Sen mukaan maan lainsäädäntöä voi tulkita niin, että yrityksen ei verotuksessa katsota tekevän juurikaan voittoa.)

MOT:
"How is it possible?"
(Miten se on mahdollista?)

Richard Brooks:
"Well that's the Luxembourg tax magic. They're effectively ignoring the fact the money they get in is interest free, and imagining that it pays interest on it. And you can see that from the Luxembourg company's account clearly."
(Se on Luxemburgin verotaikaa. Käytännössä jätetään huomiotta se, että yrityksen saamat lainat ovat korottomia, ja kuvitellaan, että yritys maksaa korkoa. Se näkyy selvästi yrityksen tileistä.)

Professori Marjaana Helminen on erikoistunut kansainväliseen verotukseen. Näytämme myös hänelle suomalaisten yritysten Luxemburgissa tekemiä ennakkosopimuksia. Helminen korostaa, että sopimukset ovat laillisia, mutta eivät silti ongelmattomia.

Marjaana Helminen:
"No se ei ole tietenkään niin kuin kansainvälisen verojärjestelmän tarkoitus, että syntyy nollaverotustilanteita tai syntyy tällaisia tuplaedun tilanteita, eli ne on tarkoitettu.. tarkoituksettomia tilanteita, jotka syntyy siitä, että meillä on kaikissa valtiossa eri järjestelmät, jotka ei keskustele keskenään."

MOT:
"Kenen etu on, että käytetään tällaisia korottomia lainoja esimerkiksi?"

Marjaana Helminen:
"No se on tietenkin sen yksittäisen yrityksen etu sillä tietyllä hetkellä, mutta se ei ole kokonaisuuden etu, se ei ole näitten valtioiden etu kokonaisuutena, ei ole EU:n etu eikä ole EU-kansalaisten etu, että näitä veroja ei saada kerättyä."

Huhtamäki kieltäytyy haastattelusta. Saan sähköpostiviestin viestintäjohtajalta.

Huhtamäen viestintäjohtajan Katariina Hietarannan sähköposti:
"Huhtamäellä on Luxemburgissa kaksi tytäryhtiötä, joiden kautta omistamme ja rahoitamme ulkomaisia tytäryhtiöitämme. (…)
Pohdimme, että koska Huhtamäen toiminnassa ei ole muuta Luxemburgiin liittyvää, emme näin ollen näe tarvetta haastattelulle."

MOT:
"Minkälaista toimintaa suomalaisilla tytäryhtiöillä Luxemburgissa pitäisi olla?"

Hannu Kuortti, ylitarkastaja, Verohallinto:
"Niin no kyllä meidän tämä väliyhteisölaki lähtee siitä, että jotta sitä ei sovellettaisi Luxemburgissa toimiviin yhtiöihin, että ne on taloudellisesti asettautuneet sinne, eli siellä on aidosti toimintaa, siellä on palkattua henkilökuntaa, mahdollisesti toimitilat, eli todella siellä.. se on aktiivista. Eikä ikään kuin Suomesta käsin johdettua passiivista jonkun pöytälaatikkoyhtiön nimissä."

MOT:
“I’m looking for a representative for Huhtalux."
(Haluaisin tavata Huhtaluxin edustajan.)

Vastaanottovirkailija:
"Please wait.”
(Odottakaa hetki, kiitos)

Huhtamäen tytäryhtiön osoite johtaa verokonsulttiyhtiö Atozin tiloihin. Luxemburgin kaupparekisterin tietojen mukaan samassa osoitteessa toimii 71 muuta yhtiötä.

Vastaanottovirkailija:
“I was knocking on all doors, but he’s not here."
(Koputin kaikkiin oviin, ei vastausta.)

MOT:
"Ok. "

Vastaanottovirkailija:
"Can you leave your telephone number?"
(Voitteko jättää puhelinnumeronne?)

MOT:
"Yes.. So he’s not here now? "
(Voin. Hän ei siis ole paikalla nyt?)

Vastaanottovirkailija:
"Seems not."
(Ilmeisesti ei.)

MOT:
“Thank you for trying. Bye bye.”
(Kiitos, että yrititte. Näkemiin.)

MOT:
"So how much would Huhtalux pay for example taxes in Luxembourg?"
(Miten paljon veroja esim. Huhtalux maksaisi Luxemburgissa?)

Richard Brooks:
"Well... you can see from the Luxembourg company's accounts that it pays about a tenth of 1% on its profit. Because it borrows hundreds of millions of euros interest free. It lends them on at interest, so it's earning interest on hundreds of millions of euros and that's, it's accounts show last year was something around 38 million euros in a year, had very few costs, just the wage bill of a part time employee, that was about it. So it's left with all that money as profit. But the Luxembourg tax authority said the taxable profit would be a tiny fraction of the hundreds of millions that went through, I think the fraction was something like a sixteenth of a percent or something. And then they tax that at 29%."
(Luxemburgin yhtiön tileistä näkyy, että se maksaa voitoista noin 0,1 %. Se saa korotonta lainaa sadoilla miljoonilla euroilla.Se antaa lainaa korolla, joten se ansaitsee korkoa sadoista miljoonista euroista. Yrityksen tileistä näkyy, että viime
vuonna voitto oli 38 milj. euroa. Sillä on hyvin pienet kulut, vain yhden osa-aikaisen työntekijän palkka, ei paljon muuta.Joten sille jää koko tuo summa voittoa. Luxemburgissa verotettavan voiton osuus on vain murto-osa yrityksen kautta kulkeneista
sadoista miljoonista euroista. Se taisi olla 0,16 %. Eli 0,16 %:n osuudesta peritään 29 % veroa.)

MOT:
"Sounds like a good business idea."
(Kuulostaa hyvältä liikeidealta.)

Richard Brooks:
"It does and you know if you.... can make 40 million euros a year with one part time accountant that's good business."
(40 miljoonaa euroa vuodessa osa-aikaisella kirjanpitäjällä, se on hyvä liiketoimi.)

MOT:
"So if it's legal, why shouldn't you do it?"
(Jos se on laillista, miksi ei tulisi tehdä niin?)

Richard Brooks:
"They are forcing other people to pay the tax. Somebody has to pay for this tax avoidance."
(Nämä yritykset pakottavat muut maksamaan ne verot. Joku joutuu maksamaan verojen välttelyn.)

MOT:
"Which country is losing tax income in this case?"
(Mikä maa menettää verotuloja tässä tapauksessa?)

Richard Brooks:
"The country losing out is Finland, because if this company, if Huhtalux had set up this structure just normally without any tax avoidance, the money would have been lent straight from Finland to America, and Finland would have received interest. Instead, the interest is being diverted to Luxembourg, where it's not being taxed. So in this example the country losing out would be Finland."
(Verotuloja menettää Suomi. Jos Huhtalux olisi tehnyt yritysjärjestelynsä välttelemättä veroja, rahat olisi lainattu Suomesta suoraan USA:han ja suomalainen yritys olisi saanut korkoa. Sen sijaan korot kierrätetään Luxemburgiin, missä niitä ei veroteta. Joten tässä esimerkissä Suomen valtio menettää verotuloja.)

Brooksin laskelmien mukaan Huhtamäen verohyöty tällaisesta järjestelystä on miljoonia euroja. Brooks olettaa, että vaihtoehto Luxemburgille olisi tehdä sijoitus Suomesta. Suomen osuus Huhtamäen liikevaihdosta oli kuitenkin viime vuonna vain 1,7 %. Näytän ennakkosopimuksia veroylitarkastaja Hannu Kuortille. Hän ei virkamiehenä voi kommentoida yksittäistapauksia vaan kommentoi niitä yleisellä tasolla.

MOT:
"Minkälaisia veroja juuri näissä tapauksissa vältetään?"

Hannu Kuortti:
"No kyllä siellä se tulovero on nähdäkseni ilman muuta selvää, kun siellä puhuttiin tämmöisestä korottomasta lainasta, jolle saadaan kuitenkin sitten sellainen fiktiivinen vähennys ja sitten kun saadaan fiktiivistä vähennystä, sitä vasten voidaan mahdollisesti tulojen osalta sitten verot todella pienemmäksi vaikka ei mitään todellista menoa olekaan."

Salaisten sopimusten takana on Marius Kohl-niminen henkilö. Hän on hyväksynyt suurimman osan PwC:n sopimuksista, kuten myös Huhtamäen ennakkosopimuksen.
Kohl oli Luxemburgin veroviraston kansainvälisen osaston johtaja kunnes jäi vuosi sitten eläkkeelle. Häntä on kutsuttu veroparatiisin portinvartijaksi. Huhtamäen kirje Marius Kohlille on kirjoitettu 11. marraskuuta 2009. Kohl näyttää hyväksyneen kirjeessä kuvatun rahoitusjärjestelyn heti samana päivänä.

Richard Brooks:
"Well, that's... incredible. You can't look at this proposal, you couldn't even check that it met what you discussed at a prior meeting within a day properly. That's amazing, that suggests that there isn't really any scrutiny at all."
(Uskomatonta. Ei sopimuksesta ehtisi tarkistaa kunnolla yhdessä päivässä edes, että se vastaa aiemmin sovittua. Tulee sellainen kuva, että mitään tarkistusta ei ole.)

MOT:
"How do you see the role of Mr. Marius Kohl, who has approved thousands of these documents?"
(Mikä on Marius Kohlin rooli? Hän on hyväksynyt tuhansia tällaisia asiakirjoja.)

Richard Brooks:
"He must have a sore arm from rubberstamping so often, that's what he seems to do."
(Kohlilla taitaa olla kipeä käsi kumileimasimen käytöstä. Se näyttäisi olevan hänen toimenkuvansa.)

Kohl on pysynyt poissa julkisuudesta. Onnistun kuitenkin saamaan hänen suoran kännykkänumeronsa.

MOT:
”Can I talk to Marius Kohl."
(Voinko puhua Marius Kohlin kanssa?)

Naisääni:
Who are you?
(Kuka olette?)

MOT:
" I'm Minna Knus, a journalist from Finland."
(Olen Minna Knus, suomalainen journalisti.)

Nainääni:
"Aah, no. He's not here. What do you want?"
(Hän ei ole paikalla. Mitähän asia koskee?)

MOT:
" I would like to ask some questions."
(Haluaisin haastatella häntä.)

Nainääni:
"He doesn’t want to answer any questions".
(Hän ei halua vastata kysymyksiin.)

Pieni mutta ökyrikas. Luxemburgin suurherttuakunnassa elää puoli miljoonaa asukasta, josta 44% on ulkomaalaisia.
Luxemburg on EU:n rikkain maa. Se on maailman toiseksi tärkein finanssikeskus Yhdysvaltojen jälkeen. Täällä toimii 150 pankkia.

Mike Mathias, talousneuvonantaja, Vihreä puolue
"It's the bank, it's the investment corporations, it's all the tax advising industry and it's also the secondary industry, so all what comes around so we have to organize restaurants for all the people working in the finance industry, so in that sense it's really a huge part. And the estimates is difficult to do, but it's around 30 to 60 percent of the economy is depending directly or indirectly from the finance industry in Luxembourg."
(Kyse on pankeista, sijoitusyrityksistä ja veroneuvontatoiminnasta. Sen lisäksi niistä riippuvaisista yrityksistä. Arviointi on vaikeaa, mutta 30 - 60 prosenttia Luxemburgin taloudesta on suoraan tai epäsuorasti riippuvainen rahoitustoiminnasta.)

Ulospäin Luxemburg näyttää mallioppilaalta. Maan virallinen 29 prosentin yhteisövero on jopa korkeampi kuin Suomen 20 prosenttia.
Siitä huolimatta arvostelu Luxemburgia kohtaan on viime vuosina koventunut. Teollisuusmaiden järjestö OECD on moittinut Luxemburgia siitä, että maa käyttäytyy kuin pahin veroparatiisi, samassa kastissa kuin Brittien Neitsytsaaret ja Seychellit.

Oikeudenmukaista verotusta ajavan Tax Justice Networkin mukaan Luxemburg on maailman toiseksi salaisin finanssivaltio Sveitsin jälkeen.

Myös EU-komissio tutkii parhaillaan Luxemburgin Fiatin ja Amazonin kanssa tekemiä ennakkosopimuksia. EU epäilee niiden rikkovan yhdenvertaisuusperiaatetta, jos jokin yritys hyötyy enemmän kuin muut. (Lisää EU:n verotoimista: yle.fi/mot)

Luxemburgissa aihe on kuitenkin tabu.

Mike Mathias:
"Well it's very difficult to debate in Luxembourg because we are so depending on this finance industry."
(Siitä on vaikeaa puhua Luxemburgissa, koska olemme niin riippuvaisia rahoitustoiminnasta.)

Ekonomisti Mike Mathias on yksi harvoista Luxemburgissa, joka suostuu haastatteluun. Hän on työskennellyt kansalaisjärjestöissä oikeudenmukaisen verotuksen puolesta.

Mike Mathias:
"They combine all the different arrangements, tax arrangements, in a way that in the end they pay very low tax. That's the problem. I think it is not the problem of one country against the others, it's not a problem that we have to kill Luxembourg or to kill the Netherlands or to kill Jersey or kill Ireland. But it's a problem that we have to have a better policy in the EU to tax correctly and in a fair way economic activities where they happen, that's the point."
(Kansainväliset yritykset yhdistelevät kaikki verotusjärjestelyt siten,että ne lopulta maksavat hyvin vähän veroja. Se on ongelma. Ei ole kyse Luxemburgin kaatamisesta, tai Alankomaiden, Jerseyn tai Irlannin.Oleellista on, että EU:ssa pitäisi olla paremmat verolait. Taloudellista toimintaa tulee verottaa oikein ja reilusti oikeassa paikassa. )

Uutta lastensairaalaa alettiin rakentaa elokuussa Helsingin Meilahdessa. Urakan voitti suomalainen rakennusyhtiö SRV. SRV:n suurin yksittäinen omistaja ja Elinkeinoelämän keskusliiton hallituksen puheenjohtaja Ilpo Kokkila sai kunnian räjäyttää symbolisen alkupamauksen.

SRV:llä on suuria hankkeita myös Venäjällä: ostoskeskuksia ja logistiikkakiinteistöjä Pietarissa ja Moskovassa. Juuri nämä investoinnit toivat SRV:n Luxemburgiin.

Kesäkuussa 2009 SRV lähetti kirjeen tilintarkastustoimiston kautta Luxemburgin verovirastoon Marius Kohlille, joka hyväksyi verojärjestelyn. Yhtiön tilinpäätösten mukaan suunnitelma myös toteutettiin.

SRV perusti tytäryhtiön Luxemburgiin. Lisäksi yhtiö perusti Britanniaan kiinteistörahaston, johon koottiin rahaa investoitavaksi venäläisiin kohteisiin.
(kuva SRV asiakirjasta)

Ennakkosopimuksesta käy ilmi, että SRV:n luxemburgilaisen tytäryhtiön EI tarvitse maksaa osinkoveroja tai myyntivoittoveroja Luxemburgissa.

Richard Brooks:
"What they've done is used a company in Cyprus, which has a very favorable tax agreement with Russia that allows the money, the rental income, all the gains on the property, to come out tax free. And they've also inserted a Luxembourg company, which then allows the money to come FROM that Cyprus company, through that fund, directly to Finland, without picking up a tax bill in Finland."
"By inserting a Luxembourg company, the company can say that it is not getting money from a Russian property investment, it's getting it from a subsidiary elsewhere in the EU. And dividends from such companies aren't taxable in Finland."
(He käyttävät Kyproksella sijaitsevaa yritystä. Kyproksella on edullinen verosopimus Venäjän kanssa. Siellä kiinteistöistä saatavat vuokra- tulot ja voitot ovat verottomia. Heillä on myös yhtiö Luxemburgissa, jonka avulla kyproslaisen yhtiön tulot johdetaan Suomeen sijoittajien yhteisen rahaston kautta.Siten niistä ei tarvitse maksaa veroa Suomessa. Perustamalla yhtiön Luxemburgiin yritys voi ilmoittaa, ettei se saa tuloja venäläisestä kiinteistösijoituksesta, vaan EU-alueella olevasta tytäryhtiöstä. Sellaisten yhtiöiden osingoista ei tarvitse maksaa veroja Suomessa.)

SRV:n talous- ja varatoimitusjohtajan Hannu Linnoisen nimi löytyy Luxemburgin tytäryhtiön johtajalistalta. Sovin haastattelusta Linnoisen kanssa.

Pari päivää myöhemmin yhtiö peruu haastattelun.

Taneli Hassinen, viestintäjohtaja, SRV (sähköpostitse):
”Nyt asia kuitenkin muuttui hovissa. Keskustelin tarkemmin varatoimitusjohtaja CFO Hannu Linnoisen kanssa aiheesta. Tultiin siihen tulokseen, että SRV:n Luxemburgin yhtiö on konsernin kokonaisuuden kannalta niin vähäinen (muutama milj. euroa vs. 700 milj. euron liikevaihto), ettei meidän ole mielekästä tulla sitä purkamaan ohjelmaan.”

Marjaana Helminen:
"Niin kauan kuin siellä tosiasiassa ollaan läsnä siellä Luxemburgissa, ettei ole kyse täysin keinotekoisesta veronkiertojärjestelystä, niin se on tällä hetkellä täysin laillista."

MOT:
"Koska on kyse keinotekoisesta verojärjestelystä?"

Marjaana Helminen, kansainvälisen vero-oikeuden professori, Helsingin yliopisto:
"Silloin jos sille järjestelylle ei ole mitään verotuksesta riippumattomia syitä, eli ei ole mitään liiketaloudellisia syitä olla siellä Luxemburgissa, mutta tähän mennessä on hyvin pienetkin liiketaloudelliset syyt, hyvin pienet muut kuin verotussyyt hyväksytty siihen, että että on kyseessä todellinen järjestely johon ei voida veronkiertoelimen avulla puuttua."

SRV:n ja Luxemburgin sopimuksessa sovitaan, että luxemburgilaisen tytäryhtiön virallinen toimipiste ja johto ovat Luxemburgissa. Yhtiökokoukset ja johtoryhmän kokoukset pidetään säännöllisesti Luxemburgissa. Lisäksi kirjanpito ja arkistot säilytetään siellä.

SRV:n luxemburgilaisen tytäryhtiön osoite näyttää tavalliselta asuintalolta. Mutta Guillaume Schneider numero 6 ja viereinen numero 12, josta löytyy vastaanottovirkailija, näyttää olevan varsinainen finanssikeskus. Yli 700 yritystä on rekisteröinyt toimipisteensä tähän rakennukseen.

MOT:
"Good morning, do you speak English? I’m looking for a company called SRV."
(Huomenta, puhutteko englantia? Etsin yritystä nimeltä SRV.)

Vastaanottovirkailija:
"SRV? Let me check…."I’m really sorry, but the person in charge of this company is on holiday. I can take your telephone number and tell him tomorrow to call you."
(SRV? Tarkistan. Olen pahoillani, mutta tämän yrityksen vastuuhenkilö on lomalla. Voin ottaa numeronne ja pyytää häntä soittamaan teille huomenna. )

MOT:
"Ok. Thank you, bye bye."
(ok, kiitoksia.)

Richard Brooks, kirjailija, toimittaja:
"I've seen some agreements where they stipulate that there has to be a desk, or there has to be a telephone. Which can get quite comical, you can find offices with a series of telephones for each company, but again it's pure artifice."
(Joissain sopimuksissa edellytetään, että yrityksellä täytyy olla työpöytä tai puhelin. Se voi olla aika koomista. On toimistoja, joissa on useita puhelimia eri yrityksille, mutta ne ovat vain näön vuoksi.)

Vaikka konsernista ei suostuta haastatteluun kameran eteen, SRV:n talousjohtaja vastaa kysymyksiin sähköpostitse.

Hannu Linnoinen, talousjohtaja, SRV (sähköpostitse):
”(…) yhtiöpalvelut (hallinto, kirjanpito, toimitilat) hankitaan paikalliselta palveluyritykseltä. Yhtiö työllistää välillisesti 3 henkilöä, tosin ei kokoaikaisesti. SRV:n tytäryhtiö toimii paikallisen palveluyrityksen tiloissa.”

Kerron Suomen verohallinnon ylitarkastajalle, millaiset toimitilat löysimme Luxemburgista.

Hannu Kuortti, ylitarkastaja, Verohallinto:
"No meillä ei ole oikeuskäytäntöä tän tyyppisestä, meillä on vakuutusyhtiöitä koskeva ratkaisu tuli viime keväänä Helsingin hallinto-oikeudessa, jossa koko toiminta kun oli ulkoistettu yhtiön ulkopuoliselle taholle, niin se katsottiin, että silloin ei olla taloudellisesti asettauduttu. Mutta sitten näitä rajanvetoja mitkä on aika hankalia ja tuon tyyppinen kysymys niin siitä meillä ei ole oikeuskäytäntöä. Eikä siinä varmaan ihan selkeetä rajaa voida sanookaan."

Hannu Linnoinen, SRV (sähköpostitse):
”Kansainväliset sijoittajat eivät halua omistaa suoraan venäläisiä kiinteistöjä vaan omistavat ne holdingyhtiön kautta. (…)
Palvelusektorin lisäksi Hollannin ja Luxemburgin asemaan vaikuttaa Venäjän kanssa solmitut verosopimukset. ”

”SRV on perustanut tytäryhtiöitä paikallisen palvelusektorin toiminnallisen tehokkuuden takia, sen vuoksi, että hankkeen muut kanssasijoittajat ovat jo sijoittuneet ko. keskuksiin sekä turvatakseen omistuksensa arvon, kun kohde myydään kansainvälisille sijoittajille. Jos omistuksia ei olisi näiden maiden kautta tehty, olisivat hankkeet jääneet toteuttamatta. ”

Hannu Kuortti:
"No tässä on mahdollisesti tämmöisiä luovutusvoittoihin liittyviä etuja myös osinkoihin voi olla.. mutta ainakin luovutusvoittoihin ja luovutusvoitot on verovapaita."

MOT:
"Onko Suomen verottajalla mahdollisuus puuttua juuri tämmöisiin tapauksiin?"

Hannu Kuortti:
"Siis kyllä nää on mahdollista tutkia.."

MOT:
"Pitäisikö tutkia?"

Hannu Kuortti:
"Kyllä musta ainakin jossakin tapauksissa on erittäin tarpeellista."

Olen yrittänyt tavoittaa Ilpo Kokkilaa sekä EK:n että SRV:n kautta useita viikkoja ilman minkäänlaista vastausta. Nyt olen saanut hänen suoran numeronsa.

Puhelinkeskustelu:
MOT:
"Olemme tekemässä ohjelmaa yhtiöiden verosuunnittelusta ja siitä miten yhtiöt pystyvät käyttämään hyväksi eri verojärjestelyjä EU:n sisällä kuten esim Luxemburgia. Mun ymmärtääkseni myös SRV tekee tätä.."

Ilpo Kokkila:
"En lähde kommentoimaan näitä asioita. Sä tiedät hyvin mitä mieltä minä ja ihmiset on mutta emmä lähde kommentoimaan."

MOT:
"Minkä takia et?"

Ilpo Kokkila:
"Siitä syystä että olen EK:n puh johtaja ja SRVn puheenjohtaja."

MOT:
"Mutta eikö se juuri sen takia olisi tärkeätä kommentoida?"

Ilpo Kokkila:
"No ei. Emmä sekaannu tämmöiseen asiaan."

MOT:
"Onko se tärkeä keskustelu? Poliitikot näyttävät ainakin olevan sitä mieltä…"

Ilpo Kokkila:
"Kiitos vaan että soitit ja oikein rattoisaa maanantaipäivää."

MOT:
"Eikö tämä ole tärkeä aihe?"

Ilpo Kokkila:
"Älä viitti inttää!"

Suomalaisyhtiöiden Luxemburgissa majailevista tytäryhtiöistä ei koskaan soiteta takaisin.

MOT: Veroista viis – Luxemburg fiksaa
TV1 maanantaina 10.11. klo 20

MOT:n Luxemburg-paketti

Jättivuoto paljastaa EU:n veroparatiisin

Huhtamäki ja SRV sopineet veroistaan Luxemburgissa

Junckerin tutkii – Juncker

Luxemburg-vuodon suomalaisyhtiöt – tutki itse asiakirjoja

Luxemburgilainen vero-oppi kolmessa minuutissa

Luxleaks – näin se tehtiin

Veroista viis - Luxemburg fiksaa: käsikirjoitus



ICIJ: Luxembourg Leaks: Global Companies' Secrets Exposed

Yle Uutiset 7.11.2014: Rinne: Veroparatiisikohu ei lisää Junckerin uskottavuutta