Hyppää pääsisältöön

Erityisherkkyys on ominaisuus, ei sairaus

Merja Korpua katselee istutuksia pihallaan.
Merja Korpua katselee istutuksia pihallaan. Kuva: Yle, Akuutti merja korpua

Joillekin äänet, hajut ja erilaiset tuntemukset aiheuttavat voimakkaita reaktioita. Tällaisia erityisherkkiä ihmisiä on meistä noin 20 prosenttia. Kyse ei ole kuitenkaan sairaudesta vaan hermojärjestelmän ominaisuudesta.

Merja Korpua on aina tiennyt olevansa jotenkin erilainen kuin muut, mutta ei ole tiennyt miksi.

– Näen paljon pienempiä asioita kuin muut ihmiset. Ja minulle niillä on äärettömän suuri merkitys, erityisherkkä Merja Korpua kertoo.

Erityisherkkien ihmisten hermojärjestelmä reagoi voimakkaammin kuin muilla erilaisiin asioihin ja se ilmenee kokonaisvaltaisesti. Erityisesti se näkyy tunteiden herkkyytenä.

– Voimakkaat tunteet, liikuttuminen ja kyky aistia toistenkin tunteita. Lisäksi erityisherkkä on tarkka erilaisten yksityiskohtien kanssa. Siihen liittyy syvällisyyttä, taipumusta pohtia asioita monesta näkökulmasta ja sen lisäksi vielä erilaisia aistiherkkyyksiä, erityisherkkyyteen erikoistunut psykologi ja kouluttaja Heli Heiskanen sanoo.

Merja Korpualla erityisherkkyys näkyy siten, että hän liikuttuu arjen tilanteissa helposti ja kyyneleet nousevat silmiin.

– Se voi olla, että sanon itse jollekin jotain kaunista, näen tai kuulen jotain ja välittömästi kyyneleet tulevat. Ne ovat onnen kyyneleitä, Korpua avaa.

Erityisherkkiä yhtä paljon naisissa kuin miehissä

Erityisherkkyys on synnynnäinen hermojärjestelmän ominaisuus. Se on noin 20 prosentilla. Erityisherkkiä on yhtä niin naisissa kuin miehissä. Moni joutuu kuitenkin peittämään herkkyyttään. Heiskanen on itsekin erityisherkkä.

Psykologi Heli Heiskanen haastattelukuvassa.
Psykologi ja kouluttaja Heli Heiskanen on itsekin erityisherkkä. Psykologi Heli Heiskanen haastattelukuvassa. Kuva: Yle, Akuutti heli heiskanen

– Moni herkkä on kasvattanut suojakuoren jo lapsena. Se toisaalta lievittää tunnereaktioita ja peittää ne ulkomaailmalta, mutta samalla se näivettää ihmistä sisältäpäin, Heiskanen varoittaa.

Toiset erityisherkistä ovat hiljaisia ja sulkeutuneita, mutta toiset ovat puheliaita ja ulospäin suuntautuneita. Heiskanen muistuttaa, että erityisherkkyys voi olla myös taakka nykypäivän kiireisessä elämässä.

– Erityisherkkyyteen liittyy kuormitusherkkyys johtuen hermostojärjestelmän voimakkaista reaktioista. Siksi kiire, ihmiskohtaamiset, tekemisen paljous ja vastuut kuormittavat tavanomaista enemmän, Heiskanen luettelee.

Merja Korpua on sen saanut kokea kiireisessä työelämässä. Hän on nyt työttömänä töissä tulleiden ongelmien vuoksi.

– Kuulin kollegoilta, että käyttäydyin dramaattisesti tai teatraalisesti eli se on se vaihe, jossa on ylivirittyneisyys ja ylikuormitus ääriasennossa. Jos siellä ihmiset olisivat ymmärtäneet ja kohdelleet minua niin kuin ketä muuta tahansa niin ongelmia ei olisi tullut, Korpua miettii.

Lepoa ja rauhaa riittävästi

Erityisherkät pärjäävät kuitenkin usein työelämässä erilaisten ominaisuuksiensa vuoksi. Heidän on vain tärkeää huolehtia levon ja rasituksen oikeasta suhteesta.
Itsetuntemus onkin avainsana myös erityisherkillä.

Heli Heiskanen tekee parhaillaan tutkimusta erityisherkistä ja kirjoittaa aiheesta kirjaa. Hän myös järjestää kursseja.

– Ihaninta koulutuksissa on ollut huomata, miten ihmiset alkavat kukoistamaan huomatessaan uusia kerroksia itsestään. Että se ei olekaan vika, puute tai hävettävä asia vaan hieno lahja, joka on vain 20 prosentilla meistä, Heiskanen iloitsee.

Heiskanen painottaa, että erityisherkän on tärkeä tunnistaa oma herkkyytensä ja omat luontaiset reagointitavat sekä miten erilaiset asiat vaikuttavat. Siten voi oppia ymmärtämään itseään paremmin ja arvostamaan itseään sellaisena kuin on.

Merja Korpua
Merja Korpua Kuva: Yle, Akuutti merja korpua

– Minä annan itselleni enemmän aikaa ja nautin tavallisista arjen asioista ja luonnosta. Koen olevani erityisherkkänä todella rikas ihminen, että minulla on tällainen luontainen kyky nauttia asioista, Merja Korpua iloitsee.

ASIANTUNTIJA: HELI HEISKANEN, erityisherkkyyteen erikoistunut psykologi, kouluttaja

TOIMITTAJA: NINA MALMBERG

Lisää ohjelmasta

Nainen pitelee päätään.
Nainen pitelee päätään. Kuva: Yle, Tero Kyllönen migreeni
Omalääkäri Risto Laitila tutkii Mikko Penttilän olkapäätä.
Omalääkäri Risto Laitila tutkii Mikko Penttilän olkapäätä. Kuva: Yle, Tero Kyllönen akuutin omalääkäri risto laitila ja toimittaja mikko penttilä
Pallolaajennusta tehdään (lähikuva)
Pallolaajennusta tehdään (lähikuva) Kuva: Yle, Akuutti sepelvaltimotaudit
Kommentit