Hyppää pääsisältöön

Lasse Virén pääsi ulkomaanvoittojen makuun Ruotsi-ottelussa 1969

Lasse Virén juoksi ensimmäisen aikuisten maaottelukultansa perinteisessä kamppailussa Ruotsia vastaan syyskuussa 1969. Nelinkertainen olympiavoittaja on pitänyt tapahtumaa mieluisimpana urheilumuistonaan.

Tietolaatikko

Lasse Virén nimitettiin kansainvälisen yleisurheiluliiton IAAF:n kunniagalleriaan marraskuussa 2014. Häntä ennen kunniagalleriaan on suomalaisurheilijoista nimitetty Paavo Nurmi ja Hannes Kolehmainen.

Kirjallisuutta
Lasse Virén: Kullatut pikkarit. Toim. Antero Raevuori & Pentti Vuorio. Weilin+Göös 1976.
Ari Pusa: Viimeinen suuri juoksija. Helsingin Sanomat 9.11.2014.

Tukholmassa käydyn Ruotsi-ottelun kokonaisvoiton otti isäntämaa. Suomalaiset menestyivät kuitenkin erinomaisesti mm. keskimatkojen ja pitkän matkan juoksuissa.

Virén jätti 5000 metrillä selvästi jälkeensä moninkertaisen Ruotsin-mestarin Bengt Nåjden. Kolmanneksi sijoittui tuleva 1500 metrin olympiavoittaja Pekka Vasala.

Helsingin Sanomien haastattelussa 2014 Virén nimesi ensimmäisen Ruotsi-ottelunsa voiton mieluisimmaksi urheilumuistokseen. "Se on ollut yksi parhaista. Siitä voitosta tavallaan kaikki lähti liikkeelle."

Urheiluruudun selostajat Anssi Kukkonen ja Seppo Kannas kehuvat Viréniä niin kehityskykyiseksi, että hänet kannattaisi lähettää Ateenan samansyksyisiin EM-kisoihin, "jos kerran Väätäinenkin menee". Näin ei kuitenkaan tapahtunut, ja Juha Väätäinenkin joutui sairastuttuaan jättämään Ateenan juoksut väliin.

Keväällä ja kesällä 1969 Virén oli kilpaillut vielä lähinnä poikien sarjassa. Maarianhaminassa hän voitti 5000 metriä nuorten kolmimaaottelussa Suomi–Norja–Ruotsi.

Voitosta rohkaistuneena Virén osallistui elokuussa 1969 Kalevan kisoihin, joissa voitti lempimatkansa. Tällä hän ansaitsi ensimmäisen miesten edustuspaikkansa Norjaa vastaan käydyssä maaottelussa. Tuolloin hän jäi 5000 metrillä vielä kakkoseksi Arne Kvalheimin jälkeen.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto