Hyppää pääsisältöön

Lasse Virén pääsi ulkomaanvoittojen makuun Ruotsi-ottelussa 1969

Julkaistu . Päivitetty

Lasse Virén juoksi ensimmäisen aikuisten maaottelukultansa perinteisessä kamppailussa Ruotsia vastaan syyskuussa 1969. Nelinkertainen olympiavoittaja on pitänyt tapahtumaa mieluisimpana urheilumuistonaan.

Tietolaatikko

Lasse Virén nimitettiin kansainvälisen yleisurheiluliiton IAAF:n kunniagalleriaan marraskuussa 2014. Häntä ennen kunniagalleriaan on suomalaisurheilijoista nimitetty Paavo Nurmi ja Hannes Kolehmainen.

Kirjallisuutta
Lasse Virén: Kullatut pikkarit. Toim. Antero Raevuori & Pentti Vuorio. Weilin+Göös 1976.
Ari Pusa: Viimeinen suuri juoksija. Helsingin Sanomat 9.11.2014.

Tukholmassa käydyn Ruotsi-ottelun kokonaisvoiton otti isäntämaa. Suomalaiset menestyivät kuitenkin erinomaisesti mm. keskimatkojen ja pitkän matkan juoksuissa.

Virén jätti 5000 metrillä selvästi jälkeensä moninkertaisen Ruotsin-mestarin Bengt Nåjden. Kolmanneksi sijoittui tuleva 1500 metrin olympiavoittaja Pekka Vasala.

Helsingin Sanomien haastattelussa 2014 Virén nimesi ensimmäisen Ruotsi-ottelunsa voiton mieluisimmaksi urheilumuistokseen. "Se on ollut yksi parhaista. Siitä voitosta tavallaan kaikki lähti liikkeelle."

Urheiluruudun selostajat Anssi Kukkonen ja Seppo Kannas kehuvat Viréniä niin kehityskykyiseksi, että hänet kannattaisi lähettää Ateenan samansyksyisiin EM-kisoihin, "jos kerran Väätäinenkin menee". Näin ei kuitenkaan tapahtunut, ja Juha Väätäinenkin joutui sairastuttuaan jättämään Ateenan juoksut väliin.

Keväällä ja kesällä 1969 Virén oli kilpaillut vielä lähinnä poikien sarjassa. Maarianhaminassa hän voitti 5000 metriä nuorten kolmimaaottelussa Suomi–Norja–Ruotsi.

Voitosta rohkaistuneena Virén osallistui elokuussa 1969 Kalevan kisoihin, joissa voitti lempimatkansa. Tällä hän ansaitsi ensimmäisen miesten edustuspaikkansa Norjaa vastaan käydyssä maaottelussa. Tuolloin hän jäi 5000 metrillä vielä kakkoseksi Arne Kvalheimin jälkeen.

Teksti: Jukka Lindfors

Katso myös

Kommentit

Aiheeseen liittyvää

2015

  • Miesten 400 metrin Ruotsi-ottelujuoksu Olympiastadionilla 1960-luvulla

    Tönimistä ja pisterohmuja – yleisurheilun Ruotsi-ottelun tarina

    Suomi–Ruotsi-maaottelu alkoi vuonna 1925

    Suomen ja Ruotsin yleisurheilumaaotteluiden historia alkoi jo vuonna 1925 Helsingin Eläintarhan kentällä. Maiden kohtaamisesta on muodostunut jokasyksyinen urheilutapaus, jonka veroista ei mistään muualta löydy. Elävän arkiston pakettiin on koostettu maaottelun historiaa ja mehukkaimpia tapauksia vuosikymmenten varrelta.

    Kommentteja 6

2014

  • Juoksija Viljo Heino (1940-luku).

    Ylen vanhin EM-selostus hehkuttaa Hellaan perintöä

    Pekka Tiilikainen ja Lauri Nurmi 1964.

    Pekka Tiilikainen ja Lauri Nurmi seurasivat suomalaislajeja yleisurheilun 3. Euroopan mestaruuskilpailuissa 1946. Ohjelma on Yleisradion varhaisin säilynyt EM-kisalähetys, ja sekin jouduttiin keskeyttämään ennen tärkeitä ratkaisuhetkiä...

2013

  • Carl-Olof Homén (oike.) lähettää MM-kisamaskotti Lassen ilmapallojen mukana taivaalle Otaniemen kisakylän avajaisissa (1983).

    Kisamaskotti muistetaan, vai muistetaanko?

    Urheilumaskotit yleistyivät 1980-luvulla nopeasti.

    Yleisön kiihdyttäjä, omien sparraaja, markkinoinnin vetojuhta, se yksi hahmo, joka kisoista ainakin muistetaan. Urheilumaskotit yleistyivät 1980-luvulla nopeasti. Suurtapahtumien rinnalla myös vähemmän nostetta saaneisiin tapahtumiin kehiteltiin toinen toistaan erikoisempia hahmoja. Elävän arkiston kooste esittelee ikonisia markkinointivetureita, mutta myös nopeasti unohdettuja kentän laidalla märehtijöitä.

2008

Relaterade artiklar