Hyppää pääsisältöön

Nuori suomalainen stand up kukoistaa, mutta on kesyä amerikkalaiseen verrattuna

Kun stand up -komiikka tuli Amerikasta Suomeen 1990-luvulla, uskottiin ettei laji menestyisi Härmälässä. Toisin kävi, sillä 2010-luvulla stand upilla itsensä elätti jo noin kolmekymmentä koomikkoa, joiden showt vetivät vuosittain satojatuhansia katsojia. Suomalainen yleisö ei ollut kuitenkaan vielä valmis yhtä rajuun menoon kuin amerikkalaiset.

Stand up -komiikan idea on yksinkertainen: esiintyjä seisoo yksin lavalla ja pyrkii naurattamaan yleisöä vitseillä ja tarinoilla.

Tullessaan Suomeen 1990-luvulla stand up oli näyttelijöiden huomassa. Kotimaan katsaus kävi tutustumassa vuonna 1999 silloin vielä varsin uuteen lajiin Hämeenlinnassa, jossa alan pioneerit kuten Riku Suokas, Markku Toikka ja Ilari Johansson esiintyivät.

Markku Toikka innostui aiheesta siinä määrin, että kirjoitti yhdessä Maritta Vennon kanssa Ala naurattaa! -nimisen kirjan stand upista vuonna 2000. A-Studio haastatteli Toikkaa kirjan tiimoilta samana vuonna.

"Siitä pitää karsia se normaali teatterinomaisuus eli sun pitää kerta kaikkiaan asettua siihen tilanteeseen, olla tässä tilanteessa näitten ihmisten kanssa", Toikka selvensi teatterin ja stand up -komiikan tekemisen eroa. Eli näyttelijäkin astuu lavalle ihan omana itsenään, ilman roolihahmoa.

Stand upista tulikin hitti

Alkuun ei uskottu, että yksin lavalla vitsejä puliseva koomikko voisi menestyä Suomessa. Suomenruotsalaisen stand up -komiikan aktiivinen puuhamies Stan Saanila harmitteli suomalaisen stand upin tilaa Ala naurattaa! -kirjassa: täällä kun ei ollut vielä kirjan ilmestymisen aikaan kunnollisia stand up -klubeja tai koomikoita esiintymään välittäviä ohjelmatoimistoja.

2000-luvulla stand up alkoi saada Suomessa Staanilan kaipaamaa puhtia: perustettiin klubeja ja festivaaleja, ja oli kilpailuja sekä kursseja. Vuonna 2004 Kesävieras-ohjelmassa vieraillut André Wickström sanoikin stand upin sopivan hyvin suomalaisille:

"Täällähän tykätään istua yksin ja mietiskellä asioita."

Samaan syssyyn alkoivat stand upin pienet piiritkin laajeta. Kulttuuriuutiset vieraili vuonna 2004 Vuoden tulokas -stand up -kilpailussa, jossa taitojaan esittelivät esimerkiksi Lotta Backlund ja Tommi Mujunen, joka voitti kyseisen kisan.

Stand up -komiikkaa tutkineen Tilda Korkeelan mukaan stand upin suosion kasvuun Suomessa vaikuttivat internet, tosi-tv- ja yksilöllisyyttä korostava kulttuuri:

"Tuntuu, että tämä uusi sukupolvi, eli 1970- ja 1980-lukujen taitteessa syntynyt tai sitä nuoremmat, eivät enää jännitä esiintymistä sillä lailla, kun aiemmat sukupolvet jännittivät", Korkeela arvioi Kultakuumeessa vuonna 2008.

Tultaessa 2010-luvulle suomalainen stand up oli kasvanut mahtaviin mittoihin. Yle Uutiset uutisoi syyskuussa 2014, että stand up elätti jo kymmeniä koomikkoja, joiden keikat vetivät vuosittain satojatuhansia katsojia. Riku Suokkaan vuonna 2002 perustamasta Tomaatteja tomaatteja! -festivaalista oli tullut Pohjoismaiden suurin stand up -festivaali.

Kuolemasta ja politiikasta ei Suomessa juurikaan vitsailla

Koska stand up on Suomessa nuori laji, se ei ole ehtinyt kehittyä yhtä pitkälle kuin emomaa Yhdysvalloissa. Maailman hauskimman ihmisen tittelin vuonna 2014 saanut stand up -koomikko Ismo Leikola puhui maiden erilaisuuksista stand upin osalta Yle Puheen aamussa vuonna 2012. Hänen mukaansa Amerikassa toisinaan parhaat naurut saadaan siitä, mitä ei oikeastaan saisi sanoa.

"Täällä ei oikein voi välttämättä tehdä huumoria siitä, mitä ei saisi sanoa, koska täällä ei ole ihan selkeää, mitä ei saisi sanoa", Leikola vertasi.

Samaa mieltä oli stand up -koomikko Jean-Eric Chaumenti eli Zaani, jonka valmistautumista Leikolan kanssa Seinäjoella tapahtuvaan yhteiskeikkaan seurattiin Ookko nää nauranu? -ohjelmassa vuonna 2007.

"Suomalainen yleisö on vähän liian varovainen, jos mennään tosi arkaan aiheeseen. Jos on hyvä koomikko, niin kyllä se saa sen läpi, mutta silti vähän jarrutellaan tietyistä aiheista", Zaani sanoi.

Esimerkiksi kuolemasta ei hänen mukaansa Suomessa uskalleta hirveästi vitsailla. Ismo Leikolan mukaan Amerikassa ja Englannissa yleisö ymmärtää aina, että kyseessä on pelkkä vitsin heittäminen – Suomessa on edelleen riski, että joku ottaa vitsin tosissaan, Leikola pohti Kultakuumeessa vuonna 2012.

Amerikassa koomikoista on tullut yhteiskuntakriittisiä kommentoijia, selvisi Neon-ohjelmassa vuonna 2006. Suomalaisessa stand upissa poliittisuutta ei juurikaan näe.

Aamu-tv:ssä vuonna 2013 vieraillut koomikko Jaakko Saariluoma arvioi, ettei suomalainen poliittinen kenttä väänny vitsiksi yhtä helposti kuin amerikkalainen kaksipuoluejärjestelmä. Saariluoman mukaan suomalaisyleisöön uppoavat muun muassa viina- ja seksiaiheiset vitsit, koska ne ovat kaikille niin tuttuja.

Teksti: Sonja Fogelholm

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto