Hyppää pääsisältöön

Sepelvaltimotaudin tutkimus etenee

Pallolaajennusta tehdään (lähikuva)
Pallolaajennusta tehdään (lähikuva) Kuva: Yle, Akuutti sepelvaltimotaudit

Ennen vanhaan sepelvaltimotaudin yhteydessä puhuttiin pahasta LDL-kolesterolista ja hyvästä HDL-kolesterolista. Nyt tutkimuksissa on löytynyt satamäärin lisää näitä rasva-aineita.

Yli viisi vuotta kestäneessä AtheroRemo-projektissa sepelvaltimotaudin eli ateroskleroosin ennustaminen on saatu aivan uudelle portaalle. Tampereelta johdetun AtheroRemon kokonaisbudjetti oli 15 miljoonaa, josta EU-komission rahoitus oli vajaa 12 miljoonaa euroa.

Sepelvaltimotauti on kansantauti, johon syö lääkkeitä jo lähes 200 000 suomalaista. Sairaudessa sepelvaltimoiden seinämiin kertyy plakkia, mikä rasituksessa oireilee rintakipuna tai ylävartalon säteilykipuna. Joillakin potilailla sepelvaltimotauti pysyy hyvin kurissa, kun taas toisilla verisuonten seinämiin kertynyt plakki yhtäkkiä repeää ja aiheuttaa sydäninfarktin ja jopa äkkikuoleman.

Ennustettavuus paranee?

Sepelvaltimotautipotilailta mitattu kolesteroli ei oikeastaan kerro laisinkaan, saako potilas infarktin vai pysyykö tauti hallinnassa koko loppuelämän. Tampereelta johdetuissa tutkimuksissa onkin löydetty huomattava määrä sellaisia rasvoja, jotka voivat ennustaa entistä tarkemmin sepelvaltimotaudin etenemistä. Uusien testien avulla korkea riskin potilaat voidaan tunnistaa jo varsin hyvin, ennen kuin infarkti pääsee yllättämään.

Professori Reijo Laaksonen
Professori Reijo Laaksonen Professori Reijo Laaksonen Kuva: Yle, Akuutti professori reijo laaksonen

– Tässä on mahdollisuus, että saamme laajennettua sepelvaltimotaudin toteamiseksi testipatteristoa siihen suuntaan, että jatkossa pystymme paremmin ennustamaan yksittäisen potilaan taudinkehityksen. Hoitoja pystytään näin räätälöimään ja voimme tehdä yksilöllisemmän hoitosuunnitelman jokaiselle erikseen, toteaa AtheroRemo hanketta vetänyt professori Reijo Laaksonen Tampereen yliopistosta.

Laaksosen mukaan tarkemmilla testeillä pystytään löytämään riskiryhmät. Tällä on jo kansantaloudellistakin vaikutusta.

– Kalliimmat ja intensiivisemmät hoidot pystytään tulevaisuudessa keskittämään korkea riskin potilaisiin. Stabiilia sepelvaltimotautia sairastavat pärjäisivät hyvin perinteisellä statiini- ja asperiini- ym. hoidolla sekä hyvällä seurannalla. Riskipotilaisiin voitaisiin kohdistaa kalliimpia hoitoja ja lääkkeitä, maalailee professori Laaksonen tulevaisuutta.

Lempäälään ensitietoa

AtheroRemo-tutkimuksessa on ollut mukana 18 tutkimusryhmää eri puolilta maailmaa. Professori Laaksonen on johtanut tutkimusta Tampereelta.

Ensimmäiset tulokset ovat tulleet julki tiedemaailmassa, mutta Laaksonen on esitellyt tuloksia mielellään myös kotikaupunkinsa Lempäälän sydänyhdistyksen sydänkerholaisille. Samalla hän on saanut ruohonjuuritason tietoa sepelvaltimotautipotilaiden arjesta ja ajatuksista.

Veijo Molkalla sepelvaltimotauti kulkee suvussa. Hänellä ei varsinaisesti ollut mitään sairauden oiretta, mutta tutkimuksissa todettiin suvun paine ja miehellä olikin selvä sepelvaltimotauti, joka hoidettiin leikkauksella. Molkka on ollut kaksi kertaa kuuntelemassa Lempäälässä, kun Laaksonen on käynyt juttelemassa sepelvaltimotaudista sydänkerholaisille.

Veijo Molkka haastattelukuvassa
Veijo Molkalla sepelvaltimotauti kulkee suvussa. Veijo Molkka haastattelukuvassa Kuva: Yle, Akuutti veijo molkka

– Mielenkiintoisia asioita hän kertoi. Kolesterolista kysyttiin tietysti kovasti hänen mielipidettään asiasta. Päästin siihen käsitykseen, että he ovat kahden vaiheilla, ovatko nämä lääkkeet, statiinit, hyviä vai ei. Erikoisesti se, kun saa jonkun sydäntapahtuman, että pystyttäisiin heidän tutkimustensa mukaan niin sanotut korkea riskin potilaat erottamaan muista ja sitten kohdistamaan oikeata lääkitystä.

– Kun yleensä puhutaan jostain LDL:stä ja HDL:stä, hänen esityksessään puhuttiin 350–400 erilaisesta rasva-aineesta. Tämähän tuntuu aivan mullistavalta asialta tämmöinen, ettei ne olekaan nämä kaksi asiaa ihan ratkaisevia, vaan moni muu tässä asiassa. Monethan saavat infarktin uudestaan ja tämän perusteellahan sitten pystyttäisiin, niin kuin hän sanoi, tunnistamaan niin sanotut korkea riskin potilaat ja heille sitten pystyttäisiin kohdistamaan oikeaa lääkitystä. Uusintainfarktit voitaisiin näin paljolti estää, povailee Molkka.

– Kansantaloudellisesti tämä tietysti tarkoittaa sitä, että kun me löydämme vaikkapa ylimmän riskineljänneksen potilaista, pystyisimme kohdistamaan hoitoresursseja erityisesti näihin korkean riskin potilaisiin. Se tarkoittaisi ehkä aggressiivisempaa lääkehoitoa. Jatkossa tulee ehkä uusia, kalliimpia lääkkeitä ja ne voitaisiin kohdistaa tähän ryhmään potilaista. Sepelvaltimotaudin hoidossa on myös ensiarvoisen tärkeää elintapamuutos: pyritään vaikuttamaan dieettiin, alkoholin käyttöön, tupakointiin, lääkemyöntyvyyteen, hoitomyöntyvyyteen ja liikunnan lisäämiseen.

Uusia lääkeaihioita olemassa

Uudet sepelvaltimotautiin tarkoitetut lääkkeet ovat vielä melko kaukana, mutta niidenkin aika tulee. Esimerkiksi pitkäaikaisvaikutteiset injektiona annettavat lääkkeet ovat tulevaisuutta.
Ollaanko tässä kenties siirtymässä perinteisistä kolesterolilääkkeistä johonkin muuhun?

– No ei varmaan tässä vaiheessa. Mutta kyllä tietysti tuolla horisontissa siintää uusiakin lääkeaihioita ja uusia lääkevalmisteita, jotka varmaan tulevat seuraavan viiden vuoden sisällä markkinoille. Ne tulevat olemaan taas paljon hintavampia. Ei voida ehkä ajatella, että niillä hoidetaan koko populaatiota, mutta jos meillä olisi tämmöinen ennustemarkkeri, niin voitaisiin tietysti kohdistaa näitä kalliimpia hoitoja korkeamman riskin potilaille, suunnittelee professori Laaksonen.

Nykyisten kolesterolilääkkeiden ongelmat monille ovat sivuvaikutukset. Ne vaikuttavat myös potilaan haluun nauttia lääkkeitään.

– On olemassa nyrkkisääntö, että kolmannes potilaista ottaa lääkkeen ihan hyvin, kolmannes potilaista on tällaisia ajoittaisia käyttäjiä ja kolmasosa seuraa tosi huonosti ohjeita. Tämä on aika normaali käyttäytymismalli. Antibioottikuuriakin on vaikea ottaa loppuun saakka, varsinkin kun se kestää jonkun 10 päivää. Sitten taustalla saattaa olla tietysti hinta-asiat. Myös sivuvaikutusasiat vaikuttavat, korostaa professori Laaksonen.

– Minulle määrättiin kolesterolilääkkeet, kun kolesteroliarvo oli 4,6. Sitten tuli vaivoja, kaiken näköisiä vaivoja. Vallankin jalkasärkyjä, muistelee Katrina Lehtonen, joka loppujen lopuksi lopetti kolesterolilääkkeiden nauttimisen kokonaan.

Katrina Lehtonen haastattelukuvassa
Katrina Lehtoselle kolesterolilääkkeet aiheuttivat erilaisia vaivoja, kuten jalkasärkyä. Katrina Lehtonen haastattelukuvassa Kuva: Yle, Akuutti katrina lehtonen

AtheroRemo-projektissa on törmätty myös infektioiden ja sydäninfarktien yhteyteen. Sydäninfarktipotilaiden sepelvaltimoista poisimetyissä veritulpissa oli keskimäärin 16 kertaa enemmän suuontelossa, hampaiden märkäpesäkkeissä sekä ruoansulatuskanavassa normaalisti esiintyviä streptokokkibakteereita kuin samojen potilaiden verinäytteissä.

– Professori Karhusen tutkimuksissa on paikannettu paremmin ientulehduksen vaikutus ja myös se, mitkä bakteerit siellä saattavat olla sen räjähtävän plakin taustalla. Se yhteys on tullut paremmin varmennettua ja paremmilla tekniikoilla, mitä aikaisemmin, Laaksonen vielä sanoo.

Asiantuntija: REIJO LAAKSONEN, professori, Tampereen yliopisto

Toimittaja: LASSE TUORILA

Lisää ohjelmasta

Nainen pitelee päätään.
Nainen pitelee päätään. Kuva: Yle, Tero Kyllönen migreeni
Merja Korpua katselee istutuksia pihallaan.
Merja Korpua katselee istutuksia pihallaan. Kuva: Yle, Akuutti merja korpua
Omalääkäri Risto Laitila tutkii Mikko Penttilän olkapäätä.
Omalääkäri Risto Laitila tutkii Mikko Penttilän olkapäätä. Kuva: Yle, Tero Kyllönen akuutin omalääkäri risto laitila ja toimittaja mikko penttilä
Rakastavaiset haistelevat toisiaan
Rakastavaiset haistelevat toisiaan Kuva: Pexels / Ketut Subiyanto hajuaisti,nenä
Kommentit