Hyppää pääsisältöön

Imettäjät: Imetys sektion jälkeen

Jenni
Jenni imettäjät

Imettäjät-sarjassa Jenni joutui synnyttämään ensimmäisen lapsensa sektiolla, sillä vauva oli perätilassa ja napanuora oli kiertynyt kaksi kertaa vauvan kaulan ympärille. Synnytyksen jälkeen Jenni toipui heräämössä, ja vauva vietti ensihetket ihokontaktissa isänsä Rikun kanssa. Jenni pääsi imettämään vauvaa parin tunnin kuluttua synnytyksestä.

Ensi-imetykset sujuivat hyvin. Edes leikkaushaava ei suuremmin hankaloittanut imetystä.

Jennillä maito nousi muutaman päivän kuluttua synnytyksestä. Imetys hankaloitui, kun rinnat muuttuivat suuriksi ja kivikoviksi eikä maitoa tuntunut heruvan. Vauvan oli vaikea saada kunnon imuotetta rinnasta. Vauva turhautui, kun maitoa ei tullut tarpeeksi nopeasti. Vauvan paino laski, ja hänelle annettiin lisämaitoa tuttipullolla. Jenni hieroi ja hautoi rintojaan lämpimässä suihkussa saadakseen ne pehmeämmiksi. Ihokontaktin tärkeydestä oli Jennille synnytyssalissa puhuttu, mutta ohjeet olivat unohtuneet kaiken uuden keskellä.

Mervi Asikainen, Aija Laakso ja Helena Oksa tutkivat opinnäytetyössään 2012 kätilöiden kokemuksia imetyksen käynnistymisestä keisarinleikkauksen jälkeen. Kätilöiden mukaan äidin oma maidon herumista lisäävä hormonituotanto ei ole yhtä tehokasta, jos sektio on tehty suunnitellusti eikä äidillä ole ollut spontaaneja synnytyssupistuksia (2012, 39).

Haavakipu, yliväsymys ja henkinen sopeutuminen voivat vaikeuttaa imetyksen onnistumista. Kipu vaikuttaa sekä äidin fyysiseen toimimiseen että mielialaankin (2012,29). Haavakivun vuoksi imemisotteen ja imetysasennon oppiminen voi kestää kauemmin. Jos äiti päätyy lopettamaan imettämisen, yleisin syy tähän on äidin epäily siitä, että lapsi ei saa rinnalta riittävästi maitoa.

Sektio ei kuitenkaan ole este imettämiselle, korkeintaan hidaste.

Alussa on tärkeää huolehtia leikkaushaavan hoidosta ja tarvittavasta kipulääkityksestä. Pääsääntöisesti mitkään äidin saamista kipulääkkeistä eivät estä imettämistä, todetaan Husin potilasohjeissa. Vauva kannattaa tuoda rinnalle mahdollisimman pian sektion jälkeen. Ihokontakti lisää imetyksen käynnistymistä edesauttamalla varhaisen vuorovaikutuksen syntymistä ja vauhdittamalla äidin hormonituotantoa. Jos äiti on huonossa kunnossa, ihokontaktia voi tarjota isä tai joku muu läheinen.

Koska imetysasennon löytäminen voi kipujen vuoksi olla vaikeaa, äidin kannattaa pyytää opastusta kätilöiltä sopivan asennon löytämiseksi. Jos vauvaa ei voida jostain syystä, esimerkiksi keskosuuden vuoksi tuoda äidille imetettäväksi, olisi tärkeää, että äiti lypsää maitoa, jotta maidontuotanto käynnistyy. Vauvaa voidaan tällöin ruokkia äidinmaidolla tuttipullosta. Pienikin määrä oman äidin maitoa on korvaamattoman arvokasta vauvalle, joten lypsäminen kannattaa. Äiti voi olla hyvällä mielellä siitä, että vauva on saanut hänen maitoaan sen verran kuin olosuhteet ovat sallineet, toteaa imetysohjaajakouluttaja Pia Ruohonen artikkelissaan Imetyksen tuen sivuilla.

Imettäjät-sarjassa seurataan Jennin imetyksen sujumista kotioloissa ja vauvan kasvaessa usean kuukauden ajan.

  • Näin valmistetaan äidinmaitoa

    Äidinmaidosta ovat kiinnostuneita paitsi vauvat ja taaperot, myös kehonrakentajat ja lättyjen ja jäätelön valmistajat. Mutta kuinka äidinmaitoa tehdään? Maitokokit kertovat!

  • Imettäjät: Äidinmaito ja äidinmaidonkorvike

    Imettäjät-sarjassa Jenni ryhtyi antamaan vauvalleen iltaisin lisämaitoa toivoen, että tämä takaisi hieman pidemmän unijakson. Joskus näin kävikin, useimmiten ei. Neuvolassa Jenni pahoitti mielensä, kun hänet kirjattiin osittais- eikä täysimettäjäksi.

  • Imettäjät: imetyksen lopettaminen

    Imettäjät-sarjan Viljami lopetti rinnalla käymisen omaan tahtiinsa. Kokonaan Viljami lopetti äidinmaidon imemisen täytettyään neljä vuotta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua