Hyppää pääsisältöön

Mittapuuna ihminen

Katunäkymä Kiinasta dokumentissa Mittapuuna ihminen
Katunäkymä Kiinasta dokumentissa Mittapuuna ihminen mittapuuna ihminen

Dokumentti kyseenalaistaa käsityksemme nykyaikaisesta kaupungista ja katsoo, mitä tapahtuu, jos lähtökohdaksi valitaan ihminen.

Puolet maailman ihmisistä asuu kaupungeissa. Vuoteen 2050 mennessä osuuden uskotaan kasvavan 80 prosenttiin. Miten kasvavat kaupungit suunniteltaisiin ihmiset huomioiden?

1900-luvun suuria haasteita oli säädyllisten asuntojen, työpaikkojen ja kulkuyhteyksien rakentaminen ennennäkemättömän suurille kaupunkiväestöille. Modernistiset ratkaisut synnyttivät valtavia tornitalokomplekseja, teollisuusalueita ja moottoriteitä. Olemme tottuneet siihen, että kaupungit suunnitellaan asumis- ja työntekokoneiksi, joissa liikutaan autolla. Liikennevirtoja ja taloudellisia tuottoja tilastoidaan ja lasketaan. Aineelliset hyödyt ovat kenen tahansa nähtävissä. Mutta samoin kustannukset. Edessämme on uusia haasteita: öljykriisi, ilmastonmuutos sekä elämäntapamme aiheuttamat vakavat terveysongelmat.

Tanskalaisarkkitehti Jan Gehl on 40 vuoden ajan tutkinut järjestelmällisesti ihmisten käyttäytymistä kaupungeissa. Enemmän kuin rakennuksista hän on kiinnostunut ihmisistä – tai omien sanojensa mukaan rakennusten välisestä elämästä. Mikä sen synnytti? Mikä sen tappoi? Millä sen saisi palautettua? Gehl alkoi tutkia ihmisten tapoja käyttää katuja, kävellä, katsella, levätä, tavata toisia ja niin edelleen. Myös Gehl tarkastelee kaupunkeja tilastollisesti, mutta hän kysyy eri kysymyksiä kuin muut. Esimerkiksi: Montako ihmistä kulkee tätä katua pitkin vuorokaudessa? Kuinka suuri osa heistä on jalankulkijoita? Kuinka moni ajaa autolla tai polkupyörällä? Kuinka suuri osa kadusta on kunkin ryhmän käytettävissä? Palveleeko katu kaikkia käyttäjiään hyvin?

Merenneidon luuranko Kööpenhaminassa Pieni merenneito -patsaan paikalla aprillipäivänä 2010
Bli dansk eller dö, stadsplanerare! Lue Stefan Brunowin juttu Merenneidon luuranko Kööpenhaminassa Pieni merenneito -patsaan paikalla aprillipäivänä 2010 Kuva: EPA / Birgitte Rubaek pieni merenneito

Ensimmäiset tutkimuksensa Gehl teki Italiassa, ja myöhemmin hän vaikutti Kööpenhaminan kaupunkisuunnitteluun. Hänen ajatuksensa vaikuttivat kävelykatujen ja pyöräteiden rakentamiseen ja parantamiseen, puistojen, torien ja muiden tilojen uudelleenjärjestelemiseen niin Kööpenhaminassa kuin muuallakin Pohjolassa. Gehlin työtä on seurattu muun muassa Melbournessa, Dhakassa, New Yorkissa, Chongqingissa ja Christchurchissa.

Esimerkiksi Melbourne oli autoistunut niin, että sen keskusta oli kuolemaisillaan. Iltaisin kadut olivat tyhjiä, eikä keskustassa ollut minkäänlaista elämää. Kaupunkia verrattiin donitsiin, jonka keskellä on reikä. Yhteistyössä Gehlin kanssa kaupungin hallinto alkoi laatia strategioita elämän palauttamiseksi keskustaan. He suunnittelivat uuden kävelyreittiverkoston, jossa käytettiin hyväksi pysäköintiin ja jätehuoltoon ennen käytettyjä sivukujia. Kujat avattiin, ne täyttyivät kahviloista ja kaupoista – ja ihmisistä. Keskustan ilme muuttui täysin.

Kiinan Chongqingissa hallinto on 20 vuoden ajan matkinut länsimaista kaupunkimallia valtavan suuressa mittakaavassa. Mutta nyt niin viranomaiset kuin kansalaisjärjestötkin ovat tulleet toisiin ajatuksiin. Onko tämä todella paras mahdollinen malli? Gehlin jalanjäljissä kulkeva arkkitehti Kristian Villadsen tutkii kiinalaisopiskelijoiden kanssa Shanghain katuja ymmärtääkseen kaupungin elämää. Tutkimuksilla etsitään vastauksia kysymyksiin: Millaista elämää eri kaupunginosissa oikeasti on? Mitä kannattaisi säilyttää?

Bangladeshin pääkaupungissa Dhakassa on sitäkin enemmän ongelmia. Äärimmäisen nopeasti kasvavassa ja äärimmäisen köyhässä kaupungissa länsimaisen mallin kopioiminen ei tule edes kysymykseen. Ihmisiä on siihen kerta kaikkiaan liikaa, resursseja ja tilaa liian vähän. Paikallinen kansalaisjärjestö yrittää saada hallinnon tekemään ratkaisuja kaikkien asukkaiden hyväksi, ei vain niiden harvojen joilla on varaa autoilla.

Madison Square New Yorkissa
New Yorkin Broadwayn varrella aukiot täyttyivät jalankulkijoista, kun autot pakotettiin väistymään. Madison Square New Yorkissa mittapuuna ihminen

New Yorkin Times Square oli ennen autojen hallitsema ympäristö. Nyt sen ilme on muuttunut täysin. Gehlin ideoiden pohjalta tehdyt tutkimukset johtivat vallankumoukseen. Laskettiin, että 90 prosenttia Times Squaren käyttäjistä oli jalankulkijoita, mutta 90 prosenttia tilasta oli varattu autoille. Monien paikallisten aluksi vastustamassa kokeilussa aukiosta tehtiin jalankulkualue, jonka asukkaat nopeasti ottivat pysyvästi omakseen. Idea laajennettiin muuallekin Manhattania viistosti halkovan Broadwayn varrelle.

Uuden-Seelannin Christchurchin keskusta tuhoutui pahoin maanjäristyksessä vuonna 2011. Jälleenrakennustyöhön otettiin mukaan arkkitehti David Sim, jonka vetämässä hankkeessa koko kaupungin väestöltä pyydettiin ideoita. Tuloksena oli tuhansia rakentavia ehdotuksia ja selviä prioriteetteja. Samalla tuli selväksi, kuinka asukkaat kaupunkiaan rakastavat. Muistot ja historia yhdistävät jokaisen asukkaan kaupungin arkkitehtuuriin. David Simin mukaan kaupunki ei ole vain infrastruktuuria vaan se on kompleksinen ja dynaaminen elävä organismi. Ja ajatus yleiskaavasta on osa ongelmaa, ei osa ratkaisua. Suunnittelijat voivat vain tarjota puitteet ja antaa ihmisten ja elämän vallata ne. Kaikki alkaa ihmisistä.

  • Mittapuuna ihminen (The Human Scale), Tanska 2012
Kommentit
  • Rajat ovat ihmisen ongelma, kirjallisuus on niistä vapaa

    Rakennukset sortuvat, mutta kirjallisuus on kaikkialla.

    Kirjallisuus on muuttolintujen parvi ja nyt se lentää Helsinkiin. Helsinki Litin lava on hyvä paikka laskeutua, myös uusille sukupolville, kirjoittaa Aleksis Salusjärvi. Helsinki Lit suorana Ylen kanavilla 17.–18.5.2019

  • Teeman kesän 2019 elokuvat

    Leffateemoina mm. westernit, Jean Cocteau ja Jerry Lewis.

    Teema esittää kesällä mm. lännenfilmejä lauantaisin, Jerry Lewisin komedioita ja Jean Cocteaun klassikkoja.

  • Teeman kesä 2019 on länkkärikesä

    Westerneitä klassisesta moderniin lauantaisin.

    Teeman kesä 2019 on länkkärikesä. Lännenfilmejä esitetään joka lauantai-ilta kesäkuun alusta elokuun loppuun: klassikkoja, harvinaisia kulttifilmejä ja kiisteltyjäkin mestariteoksia.

Yle Teema