Hyppää pääsisältöön

Risukeittimet innostavat retkeilyharrastajia

Retkikeittimillä valmistuu ruoka nopeasti.
Risukeittimillä valmistuu myös ruoka. Retkikeittimillä valmistuu ruoka nopeasti. Kuva: Yle/Timo Heikkinen retkikeitin

Risukeitin on mukana kulkeva, kevyt keitin, jolla voi polttaa puuta. Se on kätevä ja ekologinen vaihtoehto, sillä polttoainetta ei tarvitse kantaa mukana. Lähes kaikkialta löytää helposti kuivia risuja ja käpyjä poltettavaksi. Risukeitin ei aiheuta turhaa jätettä, kuten esimerkiksi kaasukeittimen tyhjät patruunat.

Risukeitin kodassa.
Risukeitin pitää kodan lämpimänä. Risukeitin kodassa. Kuva: Yle/Timo Heikkinen kota
Suomessa on pari vuotta jatkunut pienimuotoinen risukeitinbuumi. Tee se itse -henkiset retkeilyharrastajat ovat rakentaneet omia keittimiään ja kehitelleet niitä paremmiksi. Hyvänä osoituksena harrastuksen suosiosta kertoo lokakuun loppupuolella jo kolmannen kerran järjestetty Risukeittimien kokoontumisajo, Risuralli.

Kaikki alkoi siitä, kun Risurallin isä, toimittaja Joppe Ranta kirjoitti Retki-lehteen vuonna 2011 vertailun risukeittimistä. Tämän jälkeen yhteydenottoja tuli runsaasti. Ihmiset lähettivät kuviaan tekemistään keittimistä tai kysyivät neuvoja. Lopullisen sykäyksen antoi Erätulilla-sarjan Retkinikkari-osuus, jossa Joppe askarteli risukeittimen.

Toimittaja Joppe Ranta
Toimittaja Joppe Ranta. Toimittaja Joppe Ranta Kuva: Yle/Timo Heikkinen joppe ranta

Palautteen innoittamana Ranta perusti Facebook-ryhmän “Risukeittimien kokoontumisajot”. Ryhmän myötä Risuralli-kokoontumiset ovat syntyneet spontaanisti.

- Risukeitin yhdistää myös erilaisia retkihenkisiä harrastajia yhteen aina melojista nikkareihin, Joppe Ranta toteaa.

Ihmiset ovat innostuneet aiheesta ja kyselyitä on tullut vastaavan tapahtuman järjestämisestä myös pohjoisessa Suomessa. Seuraavat tapahtumat ovat luvassa jo joulukuun ja tammikuun aikana.

- Harrastajia yhdistää samanlainen sosiaalisuus kuin vaikkapa vanhojen autojen tapahtumassa. Kaikki ovat ovat mukana innoissaan ja jakavat tietoa keskenään, Joppe Ranta kertoo.

Joustavat käyttömahdollisuudet

Verrattuna perinteiseen nuotioon, risukeittimen avulla puusta saadaan paremmin tehoa irti ja palotapahtuma on usein puhtaampi. Paloprosessia voi lisäksi parantaa pattereilla toimivalla pienellä tuulettimella tai keittimen ilmakanavilla. Tulen pitäminen tasaisena retkikokoisessa risukeittimessä voi mallista riippuen kuitenkin vaatia puun syöttämistä melko tiuhaan.

Harrastajan rakentama risukeitin.
Harrastajan rakentama risukeitin. Harrastajan rakentama risukeitin. Kuva: Yle/Timo Heikkinen risukeitin

Risukeittimen eduksi on laskettava myös sen joustavat käyttömahdollissuudet. Paikoissa, joissa avotulen teko on kielletty, tarjoaa risukeitin mahdollisuuden tulisteluun.

Metsäpalovaroituiksenkin aikana risukeitintä voi käyttää, jos sen pohja ei kuumenna alla olevaa maastoa eikä kipinöinti aiheuta tulipalovaaraa. Vastuu on kuitenkin aina tulen sytyttäjällä.

Muihin retkikeittimiin verrattuna veden kiehautusajat ovat lähes yhtä hyviä. Laajassa Retki-lehdessä julkaistussa testissä puoli litraa vettä kiehui keittimestä riippuen 6-13 minuutin jälkeen.

Keitintä kutsutaan puukaasukeittimeksi, jos se kierrättää palotapahtumasta syntyvät puukaasut poltettavaksi, jolloin tapahtuu ns. toinen palaminen. Tällöin savutus on pientä, tuhkaa jää vähemmän ja polttoaineesta saadaan irti paras teho.

Tee risukeitin itse

Risukeittimen voi tehdä itse tai ostaa valmiina kaupasta. Helpoimmillaan se syntyy peltisestä säilyketölkistä tai teräksisestä aterinkuivaimesta. Malleja on kuitenkin yhtä monta kuin on rakentajiakin.

Yksinkertaista puukaasukeitintä varten tarvitset kaksi erikokoista maali- tai säilyketölkkiä. Tarkista, että tölkit menevät sisäkkäin ja niiden väliin jää rako tuloilmaa varten.

Isomman tölkin kanteen tehdään reikä pienempää tölkkiä varten.

Maalipurkin kanteen tehdään aukko.
Maalipurkin kanteen tehdään aukko pienemmälle tölkille. Maalipurkin kanteen tehdään aukko. Kuva: Yle/Timo Heikkinen purkki

Tee pienemmän tölkin alapohja täyteen reikiä. Tähän sopii hyvin esimerkiksi 6 mm:n poranterä. Tölkin kylkeen ylä- ja alareunaan tehdään tasaisin välein noin kymmenen kappaletta reikiä, joiden halkaisija on myös 6 mm.

Puukaasukeittimen osat.
Puukaasukeittimen osat. Kuva: Yle/Timo Heikkinen keitin

Tee ulommaisen tölkin kyljen alareunaan vähintään kahdeksan kappaletta noin 10mm:n reikiä tasaisin välein.

Puukaasukeitin palaa puhtaasti.
Puukaasukeitin palaa puhtaasti. Puukaasukeitin palaa puhtaasti. Kuva: Yle/Timo Heikkinen tuli

Verkosta tai matalasta tölkistä voi askarrella telineen keittoastiaa varten. Jätä aukko puiden lisäämistä varten.

Puukaasukeittimellä kiehautetaan vettä pakissa.
Puukaasukeittimellä kiehautetaan vettä pakissa. Kuva: Yle/Timo Heikkinen pakki

Lisää aiheesta:
Risukeitinten kokoontumisajot Facebookissa
Suomen Erätaitoyhdistys ry
Retki-lehden risukeitintesti

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto