Suomessa ei ole käytössä minkäänlaista virallista hotellien tähtiluokitusta. Tämä on hämäävää, sillä myös kotimaisten hotellien kohdalla näkyy tähtiä. Lähes kaikki muut Euroopan maat kuuluvat yhteiseurooppalaiseen hotellitähtien järjestelmään (Hotrec), tai niillä on oma kansallinen tähtiluokitus. Vastaako pääasiassa hotellin varustelutasoa mittaava luokitus enää matkustajien tarpeita? Asiasta ollaan eri mieltä.
Tähtiluokitukset jakavat hotellit yleensä viiteen luokkaan, yhden tähden hotellien edustaessa vaatimatonta hotellimajoitusta.
Tutustu myös: Netin hotellivaraussivustot: asiakkaat haluavat tähtiä
Matkailun edistämiskeskus (MEK) sekä Suomen Matkatoimistojen liitto ovat jo vuosia ajaneet myös meille kansainvälisen luokituksen mukaista tähtijärjestelmää. Hanke on kaatunut erityisesti kolmen suuren hotelliketjun vastustukseen.
Sokos Hotellit, Scandic- ja Restel -ketjut vastustavat tähtiluokitusta. Niillä on lähes 60 prosenttia Suomen hotellien majoituskapasiteetista.
Scandic Suomen toimitusjohtaja Aki Käyhkön mielestä tähtiluokitus on vanhanaikainen.
- Tähtiluokitus on mekaaninen, eikä vastaa tämän päivän kuluttajien tarpeita. Tähtiluokituksen käyttöönotto aiheuttaisi hotelleille monimutkaisia investointeja, toteaa Käyhkö.
Investoinnit voivat yksinkertaisimmillaan tarkoittaa kalustehankintoja ja pistorasioiden uusia paikkoja. Vaativimmillaan ne merkitsisivät huonekokojen muuttamista, mikäli hotelli halutaan tiettyyn tähtiluokkaan.
- Myös järjestelmän luominen ja sen ylläpito maksaa, eikä kustannusten jakamisesta ole päästy sopuun, sanoo MEK:in ylijohtaja Jaakko Lehtonen.
Mitä hotellien tähdet kertovat?
Kolmen tähden hotellista on Hotrecin kriteerien mukaan löydyttävä erillinen shampoo. Kahden tähden hotellissa riittää, kun tarjolla on pesunestettä.
Tähtiluokitus määrittelee myös valokatkaisijoiden sijainnin, tuolien määrän sekä mahdollisuuden kengänkiillotuspalveluihin. Kirjekuoret ja -paperit kuuluvat neljän ja viiden tähden hotellien varusteisiin. Vaatimuksia kohdistuu myös aulapalveluihin, ravintolaan sekä niiden aukioloaikoihin.
Paljon asioita jää luokittelukriteerien ulkopuolelle. Näitä ovat mm. henkilökunnan palveluhalukkuus, siivous sekä hotellin ympäristö. Nykyisin yhä useampi hotelli haluaa tarjota matkailijalle elämyksen. Kuinka pitäisi arvioida esimerkiksi lumilinnahotelli?
- Vaikka ihmiset arvostavatkin laatua, hotellien kysynnässä teemahotellit, erikoisuudet ja kestävään kehitykseen panostaminen ovat uusia kysyntään vaikuttavia asioita, sanoo Jaakko Lehtonen.
Sekä Lehtonen että Käyhkö korostavat netin asiakasarviontien merkitystä erilaisten tähtijärjestelmien rinnalla. Suurin asiakasarvioita keräävä sivusto on Tripadvisor. Myös monet hotellien välityspalvelut, kuten Booking.com ja Hotels.com keräävät ja julkaisevat asiakasarvioita.
Hotellivieraiden jättämä palaute on myös Scandic -ketjun hotellien kehittämistyön tärkein moottori. Asiakasarvioiden etuna on niiden joustavuus. Tähtiluokituksessa mukana olevia hotelleja tarkastetaan vain muutaman vuoden välein, mutta asiakasarviot päivittyvät jatkuvasti.
Liikematkailijat kysyvät tähtiä
Tähtiluokituksen puolustajat MEK ja Suomen Matkatoimistojen liitto (Smal) vetoavat liikematkustajien tarpeisiin. Smal on havainnut, että ulkomaiset liikematkailijat tiedustelevat usein suomalaisten hotellien tähtiluokitusta. Silloin joudutaan kertomaan, ettei tähtiä ole.
Voidaan joutua tilanteeseen, jossa hotellille on keksittävä tähtiluokitus omasta päästä.
Smalin mukaan monien yritysten matkustussäännöt ja puuttuva tähtiluokitus saavat osan liikematkailijoista yöpymään Suomen sijaan Ruotsissa tai Virossa, joissa molemmissa on käytössä virallinen tähtiluokitus.
Aki Käyhkö Scandicista ei usko, että he ovat menettäneet liikematkailijoita tähtiluokituksen puuttumisen takia.
Jaakko Lehtonen (MEK) pitää tähtiluokituksen puutetta ongelmallisena juuri ammattiostajien kannalta.
- Kun ulkomaiset matkatoimistot varaavat hotellihuoneita Suomesta koko kesäksi, voidaan joutua tilanteeseen, jossa hotellille on keksittävä tähtiluokitus omasta päästä, sanoo Lehtonen.
Pakettimatkojen hotellitähdet saavat suomalaissilauksen
Oma lukunsa ovat pakettimatkoja myyvien matkatoimistojen hotellikriteerit.
Aurinkomatkat, Finnmatkat ja Tjäreborg kertovat, ettei heillä ole täsmällisiä kriteerejä omille hotelliluokituksilleen. Tuotepäällikkö Janne Ohralahti Aurinkomatkoista sanoo, että he käyttävät arviointinsa taustalla Hotrecin luokitusta sekä eri maiden kansallisia tähtiluokituksia.
- Lopullinen hotelliluokka selviää kuitenkin vasta, kun Aurinkomatkojen edustaja on käynyt paikan päällä arvioimassa hotellin. Useimmiten tähtiluokitus laskee, sanoo Ohralahti.
Finnmatkat arvioi hotellinsa Aurinkomatkojen tapaan itse. Viestintäpäällikkö Jenita Sillanpään mukaan arviot tehdään maa- ja tapauskohtaisesti.
Sekä Ohralahti että Sillanpää korostavat, ettei eri maiden hotelliluokituksia voi verrata keskenään.
Kuluttajan oma vastuu lisääntyy
Jos hotellien laadun arviointikriteerit tuntuvat sekavilta, sitä ne myös ovat.
Jaakko Lehtonen (MEK) ei usko yhteen yhteiseen arviointijärjestelmään edes tulevaisuudessa. Sen verran eri mieltä yhteisistä pelisäännöistä ja kustannuksista Euroopassa ollaan.
Samaan aikaa ihmiset päivittävät sosiaalisessa mediassa matkakokemuksia yhtä nopeammin. Sanallisten arvioiden lisäksi jaetaan myös yöpyjien omia, jotka asettuvat hotellin virallisten kuvien rinnalle.
Vastuu tyytyväisyydestä hotellimajoitukseen siirtyy entistä enemmän kuluttajalle. Hänen on itse otettava selville, minkälaisessa hotellivuoteessa aikoo painaa päänsä tyynyyn. Ja millainen se tyyny on.
Voit katsoa jutun myös videona
Muokattu 25.11.2014: Video lisätty