Hyppää pääsisältöön

Ympäristön miljardituet valuneet hukkaan

Maanviljelijöille on maksettu ympäristötukea kahdenkymmenen vuoden ajan, noin 300 miljoonaa euroa vuodessa. Silti maatalous saastuttaa yhä Itämerta. Tilanne on pahin Saaristomeressä, jossa liki 80 prosenttia fosforista tulee maataloudesta.

Suomen päämääränä on ollut vähentää ravinnepäästöjä Itämereen kolmannes. Tavoitteista ollaan yhä kaukana.

Ympäristötuki on ollut alusta alkaen väärin mitoitettu

Viimeksi kuluneen kahdenkymmenen vuoden aikana fosforipäästöt ovat laskeneet muualla Suomen rannikolla 16 prosenttia mutta Saaristomeressä vain 5 prosenttia.

”Ympäristötuki on ollut alusta alkaen väärin mitoitettu. Sitä ei ole suunnattu alueille, jossa sitä olisi tarvittu eniten. Osa sen toimenpiteistä on heikkotehoisia”, Helsingin yliopiston ympäristötalouden professori Markku Ollikainen sanoo.

Yhdeksän maanviljelijää kymmenestä kuuluu Suomessa ympäristötuen piiriin. He joutuvat noudattamaan annettuja lannoitusrajoja. Ympäristötuen raja-arvot ovat olleet löysiä, MTT:n Kasvintuotannon tutkimuksen erityistutkija Risto Uusitalo sanoo.

”Jos ympäristötuen fosforirajat olisivat tiukemmat, ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin olisi voitu vähentää, Uusitalo sanoo.

Hänen mielestään ei ole tutkimusnäyttöä siitä, että sadot huononisivat, jos fosforin käyttöä vähennettäisiin. Maataloustuottajien MTK sekä maa- ja metsätalousministeriö ovat vastustaneet tiukempia lannoitusrajoja. Ne pelkäävät satojen heikentymistä.

Salaiset
maa-analyysit

Ympäristötukea saavat viljelijät ottavat maa-analyysejä eli mittaustuloksia pelloistaan ja päättävät sen pohjalta lannoituksen määrän. Tällä hetkellä analyysit ovat salaisia. Edes ympäristö- ja maataloustutkijat eivät saa nähdä tulosten paikallisia tietoja.

”Valitettavasti on niitä, joiden mielestä peltomaan analyysi on yksityistä tietoa. Minusta se on julkista tietoa yhtä lailla kuin kaupunkisuunnittelu. Voimme vaatia avoimuutta niiltä, jotka saavat ympäristötukea”, sanoo entinen ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr).

MTK on vastustanut maa-analyysien julkistamista.

”Emme mekään anna sairauskertomuksia tai verinäyteanalyysejä kaikkien tietoon. Vaikka ympäristö on yhteinen ja vaikka analyysit teetetään verorahoin, tämä on kuitenkin yksityisasia”, MTK:n ympäristöpäällikkö Liisa Pietola sanoo.

Orpo tutkituttaa
analyysien julkistamisen

Tuore maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo (kok) ottaa MOT:ssa kantaa maa-analyysien salailuun.

”Olen valmis käynnistämään prosessin ministeriössä, että lähdetään avoimuuden hengessä löytämään tapa, jolla peltokohtaiset ja lohkokohtaiset ravinnetiedot saataisiin yleiseen käyttöön. On paljon Euroopan unionin yhteisestä maatalouspolitiikasta tulevia määräyksiä, jotka edellyttävät konkreettisia toimenpiteitä ympäristötuen vastineeksi. Meidän pitää tuottajien kanssa löytää ne tavat, joilla se tehdään”, hän sanoo.

Tarvittaisiin rohkea poliitikko, joka kääntäisi suunnan

Professori Ollikainen arvostelee poliitikkoja ja virkamiehiä, jotka ovat korjailleet huonoa ympäristötukijärjestelmää eivätkä ole luoneet uutta ja parempaa.

”On ollut vuosikausia tiedossa, että järjestelmä pitäisi korvata. Tarvittaisiin rohkea poliitikko, joka kääntäisi suunnan, etsisi modernin ja järkevien kannustimien kautta toimivan tuen, joka olisi myös viljelijän kannalta hyvä”, hän sanoo.

Alkuperäisen ohjelman on tuottanut Svenska Ylen tutkiva ohjelma Spotlight, toimittajana Annvi Gardberg.

MOT: Mereen kaadetut ympäristötuet
TV1 maanantaina 17.11 klo 20

Lisää aiheesta

Yle uutiset 21.7.2014: Itämeressä poikkeuksellisen laajoja sinilevälauttoja

Yle uutiset 21.7.2014: Tutkija neuvoo: Näin tunnistat sinilevän

Yle uutiset 24.7.2014: Sinilevää erittäin runsaasti lounaisilla merialueilla

Närbild: Bonden mår dåligt

Obs debatt: "Jordbruket är det största problemet"

Tiedeykkönen 21.5.2013: Sinilevä ei ole sininen eikä levä (koko radio-ohjelma)

Helsingin yliopisto: Ympäristöekonomia

MTT

MTK

Ympäristöministeriö

Kommentit